SDP http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132393/all Sat, 06 Jan 2018 08:51:17 +0200 fi Mitä vahinkoa vasemmistopuolueet aiheuttavat politiikassa? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248707-mita-vahinkoa-vasemmistopuolueet-aiheuttavat-politiikassa <p>Perinteisten vasemmistopuolueiden kannatus (SDP+Vas+Vihr) on hieman yli 40 % Suomessa. Luku on todella korkea, ja se on kaiketi ollut korkeampikin itsenäisen Suomen historian aikana. Mutta entä, kun vasemmistopuolueita tarkastelee lähemmin, niin mitä vahinkoa ne oikeastaan saavat aikaan? Tähän kysymykseen on mielestäni tärkeää saada vastaus, koska vasemmistopolitiikalla on todella suuri rooli maassamme.</p><p>Ensinnäkin ne synnyttävät aina juovan työnantajien ja työntekijöiden välille. Vasemmistopuolueista erityisesti SDP toimii ammattiliittojen käsikassarana ja äänitorvena. Juopa on niin kouriintuntuva, että se on läsnä alituisesti maamme politiikassa. Ei kaiketi mene päivääkään, kun työnantajia ei syytettäisi jostain. Itse väitän näin, että vasemmistopuolueet eivät koskaan tule pääsemään sopuun työnantajien kanssa. Siksi, jos haluaa välttää riitaa, tulisi äänestää muita puolueita kuin vasemmistopuolueita.</p><p>Toiseksi vasemmistopuolueet varastavat. Ne varastavat valtion, työnantajien ja työntekijöiden rahoja verotuksen muodossa. Vasemmistopuolueet itse voivat sanoa tätä &ldquo;sosiaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi&rdquo;, mutta se on varastamista. Vaikka näitä varoja sitten jaetaankin tulonsiirtoina ja etuisuuksina eteenpäin, niin se ei siltikään poista sitä pohjimmaista luonnetta, joka tällä politiikalla on. Äänestämällä vasemmistopuolueita et voi olla koskaan varma, saatko oikeudenmukaisesti pitää saamasi palkan, vai otetaanko siitä isokin osa pois &ldquo;hyviin tarkoituksiin&rdquo;.</p><p>Kolmanneksi vasemmistopuolueet julistavat ns. toiseuden sanomaa yhteiskunnassa. Ei riitä, että tämä toiseus voisi olla niissä lokeroissaan ja kantimissaan missä se luonnollisesti on, vaan ilmeisesti koko yhteiskunta pitää muuttaa &ldquo;toisenlaiseksi&rdquo;. Tämän takia mm. demokraatit hävisivät USA:n presidentinvaalit &ndash; siis sen takia, että keskittyivät pääasiassa vähemmistöjen asioiden ajamiseen. Samoin on puhuttu siitä, miten Suomessa esimerkiksi Vasemmistoliitto on unohtanut suomalaisen duunarin ja köyhän, ja korvannut heidät politiikassaan erilaisilla vähemmistöillä, ja niiden asioiden ajamisella.</p><p>Haluaisin sinun miettivän, arvoisa vasemmistopuolueiden kannattaja ja äänestäjä, sitä mitä vasemmistopuolueet todella aiheuttavat politiikassa. En väitä niin, etteikö vasemmistopuolueilla olisi hyviäkin puolia, ja ajoittain ne ovatkin olleet tietyissä asioissa oikeassa. Kuitenkin huonot puolet tuppaavat jättämään hyvät puolet varjoonsa näiden puolueiden kohdalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perinteisten vasemmistopuolueiden kannatus (SDP+Vas+Vihr) on hieman yli 40 % Suomessa. Luku on todella korkea, ja se on kaiketi ollut korkeampikin itsenäisen Suomen historian aikana. Mutta entä, kun vasemmistopuolueita tarkastelee lähemmin, niin mitä vahinkoa ne oikeastaan saavat aikaan? Tähän kysymykseen on mielestäni tärkeää saada vastaus, koska vasemmistopolitiikalla on todella suuri rooli maassamme.

Ensinnäkin ne synnyttävät aina juovan työnantajien ja työntekijöiden välille. Vasemmistopuolueista erityisesti SDP toimii ammattiliittojen käsikassarana ja äänitorvena. Juopa on niin kouriintuntuva, että se on läsnä alituisesti maamme politiikassa. Ei kaiketi mene päivääkään, kun työnantajia ei syytettäisi jostain. Itse väitän näin, että vasemmistopuolueet eivät koskaan tule pääsemään sopuun työnantajien kanssa. Siksi, jos haluaa välttää riitaa, tulisi äänestää muita puolueita kuin vasemmistopuolueita.

Toiseksi vasemmistopuolueet varastavat. Ne varastavat valtion, työnantajien ja työntekijöiden rahoja verotuksen muodossa. Vasemmistopuolueet itse voivat sanoa tätä “sosiaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi”, mutta se on varastamista. Vaikka näitä varoja sitten jaetaankin tulonsiirtoina ja etuisuuksina eteenpäin, niin se ei siltikään poista sitä pohjimmaista luonnetta, joka tällä politiikalla on. Äänestämällä vasemmistopuolueita et voi olla koskaan varma, saatko oikeudenmukaisesti pitää saamasi palkan, vai otetaanko siitä isokin osa pois “hyviin tarkoituksiin”.

Kolmanneksi vasemmistopuolueet julistavat ns. toiseuden sanomaa yhteiskunnassa. Ei riitä, että tämä toiseus voisi olla niissä lokeroissaan ja kantimissaan missä se luonnollisesti on, vaan ilmeisesti koko yhteiskunta pitää muuttaa “toisenlaiseksi”. Tämän takia mm. demokraatit hävisivät USA:n presidentinvaalit – siis sen takia, että keskittyivät pääasiassa vähemmistöjen asioiden ajamiseen. Samoin on puhuttu siitä, miten Suomessa esimerkiksi Vasemmistoliitto on unohtanut suomalaisen duunarin ja köyhän, ja korvannut heidät politiikassaan erilaisilla vähemmistöillä, ja niiden asioiden ajamisella.

Haluaisin sinun miettivän, arvoisa vasemmistopuolueiden kannattaja ja äänestäjä, sitä mitä vasemmistopuolueet todella aiheuttavat politiikassa. En väitä niin, etteikö vasemmistopuolueilla olisi hyviäkin puolia, ja ajoittain ne ovatkin olleet tietyissä asioissa oikeassa. Kuitenkin huonot puolet tuppaavat jättämään hyvät puolet varjoonsa näiden puolueiden kohdalla.

]]>
6 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248707-mita-vahinkoa-vasemmistopuolueet-aiheuttavat-politiikassa#comments SDP Vasemmisto Vasemmistoliitto Vasemmistopuolueet Vihreät Sat, 06 Jan 2018 06:51:17 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248707-mita-vahinkoa-vasemmistopuolueet-aiheuttavat-politiikassa
Suomen poliittinen ”kulttuuri” kaipaa täysremontin http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248678-suomen-poliittinen-kulttuuri-kaipaa-taysremontin <p># Suomen poliittinen tilanne on nyt vuodenvaihteessa kerta kaikkiaan erikoinen. Suomen hallitus ei vain natise liitoksissaan, vaan on istunut jo pitkään tyhjän päällä. Missään sivistyneessä demokratiassa ei voisi kuvitella tilannetta, jossa kannatuksensa kokonaan menettänyt ryhmittymä saattaa säilyttää viisi ministerinpaikkaa ja ryhtyä sitten hätäpäissään muodostamaan puoluetta hallituskipeiden ministeriensä ympärille.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tällainen uskomaton temppuilu on lajissaan kansainvälisesti ainutlaatuista. Se on vieläkin merkillisempää &quot;impivaaralaisuutta&quot; kuin Suomen viimeaikaiset &quot;sekametelisoppahallitukset&quot;.</p><p>&nbsp;&nbsp; Suomalaisten poliitikkojen olisi kiireesti mentävä Ruotsiin ja läntisiin demokratioihin opintomatkalle kuulemaan, mitä on parlamentaarinen demokratia ja miten äänestäjille tarjotaan jo vaaleissa kuluttajansuojaa eli tietoa odotettavissa olevista hallituskoalitioista. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että puolueiden on ennen vaaleja kerrottava kansalle, minkä muiden puolueiden kanssa ne aikovat istua hallituksessa. Jos tällaista tietoa ei ole, äänestysintokaan ei ole terveiden demokratioiden tasolla.</p><p>&nbsp;&nbsp; Meillä hallituskoalitiot muodostetaan poikkeuksetta vasta vaalien jälkeen säätytalon neuvotteluissa &quot;pitkien puukkojen öinä&quot;. Niinpä hallitukset ja niiden ohjelmat ovat oikeiston ja vasemmiston, vanhoillisten ja vapaamielisten puolueiden ja ministerien lievästi sanottuna mahdottomia kompromisseja. Tällaista &quot;poliittista kulttuuria&quot; ei sivistysmaissa ymmärretä. Varmaankin sitä ihmetellään ja sille naureskellaankin kulman takana.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Heikko Sdp ja vahva Keskusta &rdquo;impivaaralaista&rdquo; perinnettä </strong></p><p># Suomen ja Ruotsin puolueissa on mielenkiintoisia vertailukohtia. Ruotsin Moderaterna ja Suomen Kokoomus ovat suurin piirtein samoissa kannatusprosenteissa. Mutta järkyttävä ero on demareilla. Ruotsissa puolue saa normaalisti yli 30 prosenttia äänistä, Suomessa paljon alle 20 prosenttia.</p><p>&nbsp;&nbsp; Suomen varsinainen omituisuus on suuri maaseutupuolue Keskusta. Ruotsissa vastaava puolue on vain muutaman prosentin kannatuksen miniryhmä. Mistä tämä ero johtuu? Ovatko suomalaiset entiset <strong>Väinö Linnan</strong> kuvaamat torpparit ja rengit kuvitelleet nousseensa työläisistä &rdquo;porvareiksi&rdquo;, kun torpparit &rdquo;vapautettiin&rdquo;?&nbsp; Vai onko Keskustan suuruus yksinkertaisesti &rdquo;<strong>Kekkosen</strong> perintöä&rdquo;? Siihen olemme saaneet näinä aikoina tutustua <strong>Jari Tervon</strong> mainiossa Yle-tv-sarjassa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Vanhakantainen &rdquo;impivaaralaisuus&rdquo; on Suomen parlamentaarisen rappion taustalla.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # Suomen poliittinen tilanne on nyt vuodenvaihteessa kerta kaikkiaan erikoinen. Suomen hallitus ei vain natise liitoksissaan, vaan on istunut jo pitkään tyhjän päällä. Missään sivistyneessä demokratiassa ei voisi kuvitella tilannetta, jossa kannatuksensa kokonaan menettänyt ryhmittymä saattaa säilyttää viisi ministerinpaikkaa ja ryhtyä sitten hätäpäissään muodostamaan puoluetta hallituskipeiden ministeriensä ympärille.

   Tällainen uskomaton temppuilu on lajissaan kansainvälisesti ainutlaatuista. Se on vieläkin merkillisempää "impivaaralaisuutta" kuin Suomen viimeaikaiset "sekametelisoppahallitukset".

   Suomalaisten poliitikkojen olisi kiireesti mentävä Ruotsiin ja läntisiin demokratioihin opintomatkalle kuulemaan, mitä on parlamentaarinen demokratia ja miten äänestäjille tarjotaan jo vaaleissa kuluttajansuojaa eli tietoa odotettavissa olevista hallituskoalitioista. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että puolueiden on ennen vaaleja kerrottava kansalle, minkä muiden puolueiden kanssa ne aikovat istua hallituksessa. Jos tällaista tietoa ei ole, äänestysintokaan ei ole terveiden demokratioiden tasolla.

   Meillä hallituskoalitiot muodostetaan poikkeuksetta vasta vaalien jälkeen säätytalon neuvotteluissa "pitkien puukkojen öinä". Niinpä hallitukset ja niiden ohjelmat ovat oikeiston ja vasemmiston, vanhoillisten ja vapaamielisten puolueiden ja ministerien lievästi sanottuna mahdottomia kompromisseja. Tällaista "poliittista kulttuuria" ei sivistysmaissa ymmärretä. Varmaankin sitä ihmetellään ja sille naureskellaankin kulman takana.

    

Heikko Sdp ja vahva Keskusta ”impivaaralaista” perinnettä

# Suomen ja Ruotsin puolueissa on mielenkiintoisia vertailukohtia. Ruotsin Moderaterna ja Suomen Kokoomus ovat suurin piirtein samoissa kannatusprosenteissa. Mutta järkyttävä ero on demareilla. Ruotsissa puolue saa normaalisti yli 30 prosenttia äänistä, Suomessa paljon alle 20 prosenttia.

   Suomen varsinainen omituisuus on suuri maaseutupuolue Keskusta. Ruotsissa vastaava puolue on vain muutaman prosentin kannatuksen miniryhmä. Mistä tämä ero johtuu? Ovatko suomalaiset entiset Väinö Linnan kuvaamat torpparit ja rengit kuvitelleet nousseensa työläisistä ”porvareiksi”, kun torpparit ”vapautettiin”?  Vai onko Keskustan suuruus yksinkertaisesti ”Kekkosen perintöä”? Siihen olemme saaneet näinä aikoina tutustua Jari Tervon mainiossa Yle-tv-sarjassa.

   Vanhakantainen ”impivaaralaisuus” on Suomen parlamentaarisen rappion taustalla.

 

]]>
16 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248678-suomen-poliittinen-kulttuuri-kaipaa-taysremontin#comments SDP ”Sekametelisoppahallitukset” Fri, 05 Jan 2018 15:20:34 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248678-suomen-poliittinen-kulttuuri-kaipaa-taysremontin
SDP:n käsitys ALKO-monopolista ennen EU:ta! http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248007-sdpn-kasitys-alko-monopolista-ennen-euta <p>SDP:n vuoden 1990 puoluekokouksen pöytäkirja löysi minut, kuten niin monet muutkin mielenkiintoiset kirjat sitä ennen. Kirja on suurta hupia ja samalla antaa useita uusia näkökantoja ja viitteitä EU-neuvotteluiden tiimoilta. SDP:n yleisen käsityksen mukaan EY oli suositeltava asia, mutta palataan siihen tuonnempana.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt alkoholiuudistuksen lähtölaskennassa on hienoa päästä kurkistamaan vuoden 1990 ajatuksiin tulevaisuuden alkoholipolitiikasta. SDP:n puoluekokouksessa tehtiin useita aloitteita (nr. 137, 138 ja 139) alkoholipolitiikan tiimoilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Eräs puheenvuoro sai minut pärähtämään paskanauruun ja jaan sen teillekin. Aloitetta 139 (Alkoholin kulutusta alennettava) tekemässä ollut Etelä-Hämeen piiriä edustanut Aarne Kauranen toteaa puheessaan seuraavaa:</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;On virheellistä olettaa, että Euroopan yhdentyminen edellyttäisi kansallisen alkoholipolitiikan romuttamisen. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään sellaista, mikä estäisi meitä toteuttamasta omaa kansallista terveys- ja sosiaalipoliittisiin perusteisiin nojaavaa, rajoittavaa alkoholipolitiikkaa myös yhdentyvässä Euroopassa.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Me voimme edelleenkin säilyttää Alkon monopoliaseman. Meidän tuleekin turvata monopolin säilyminen, koska vain sen avulla voimme suojella kansalaisiamme mielettömältä taloudelliselta riistolta alkoholikaupassa&quot;.</strong></em></p><p>(korostus allekirjoittanut)</p><p>&nbsp;</p><p>Puoluekokous hyväksyi ehdotukset 137, 138 ja 139!</p><p>&nbsp;</p><p>Näin meidän riistoa on suojeltu....ei kun siis meitä suojeltu riistolta, jo vuosikymmeniä!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos huolestanne!</p><p>Hämis</p><p>&nbsp;</p><p>Loppukevennykseksi: Pauli Kivipensas (SDP:n opiskelijanuorten keskusliitosta)</p><p>&quot;Euroopan yhdentyminen ei saa, eikä voi olla mikään sellainen asia, jossa koskispullon hinta putoaa 12 markkaan ja huumeet tulevat vapaasti kadulle&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos tästäkin!</p><p>Hämis</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP:n vuoden 1990 puoluekokouksen pöytäkirja löysi minut, kuten niin monet muutkin mielenkiintoiset kirjat sitä ennen. Kirja on suurta hupia ja samalla antaa useita uusia näkökantoja ja viitteitä EU-neuvotteluiden tiimoilta. SDP:n yleisen käsityksen mukaan EY oli suositeltava asia, mutta palataan siihen tuonnempana.

 

Nyt alkoholiuudistuksen lähtölaskennassa on hienoa päästä kurkistamaan vuoden 1990 ajatuksiin tulevaisuuden alkoholipolitiikasta. SDP:n puoluekokouksessa tehtiin useita aloitteita (nr. 137, 138 ja 139) alkoholipolitiikan tiimoilta.

 

Eräs puheenvuoro sai minut pärähtämään paskanauruun ja jaan sen teillekin. Aloitetta 139 (Alkoholin kulutusta alennettava) tekemässä ollut Etelä-Hämeen piiriä edustanut Aarne Kauranen toteaa puheessaan seuraavaa:

 

"On virheellistä olettaa, että Euroopan yhdentyminen edellyttäisi kansallisen alkoholipolitiikan romuttamisen. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään sellaista, mikä estäisi meitä toteuttamasta omaa kansallista terveys- ja sosiaalipoliittisiin perusteisiin nojaavaa, rajoittavaa alkoholipolitiikkaa myös yhdentyvässä Euroopassa.

 

Me voimme edelleenkin säilyttää Alkon monopoliaseman. Meidän tuleekin turvata monopolin säilyminen, koska vain sen avulla voimme suojella kansalaisiamme mielettömältä taloudelliselta riistolta alkoholikaupassa".

(korostus allekirjoittanut)

 

Puoluekokous hyväksyi ehdotukset 137, 138 ja 139!

 

Näin meidän riistoa on suojeltu....ei kun siis meitä suojeltu riistolta, jo vuosikymmeniä!

 

 

Kiitos huolestanne!

Hämis

 

Loppukevennykseksi: Pauli Kivipensas (SDP:n opiskelijanuorten keskusliitosta)

"Euroopan yhdentyminen ei saa, eikä voi olla mikään sellainen asia, jossa koskispullon hinta putoaa 12 markkaan ja huumeet tulevat vapaasti kadulle".

 

Kiitos tästäkin!

Hämis

 

 

]]>
6 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248007-sdpn-kasitys-alko-monopolista-ennen-euta#comments Alko Alkoholi alkoholipolitiikka Alkon monopoli SDP Thu, 21 Dec 2017 12:43:52 +0000 Juha Hämäläinen http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248007-sdpn-kasitys-alko-monopolista-ennen-euta
Lohjan demareilla on uusi puheenjohtaja http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247043-lohjan-demareilla-on-uusi-puheenjohtaja <p>Olin ilmoittanut olevani halukas Lohjan demareiden puheejohtajaksi. Meillä oli vaalit. Sain 6 ääntä. Kiitos paljon teille tuesta! Uusi puheenjohtaja on Pekka Räsänen. Hyvä!&nbsp;<br /><br />Olen iloinen, että me äänestimme kuten demokraattisessa puolueessa kuuluu. Ilmapiiri oli avoin ja rento.<br /><br />Ahonpään ja Karisjärven työväenyhdistyksen edustaja kunnallisjärjestön hallituksessa on Nina Virtanen. Päätimme asiasta aiemmin yhdistyksen syyskokouksessa.&nbsp;<br /><br />Vaikuttaminen jatkuu, ja huomenna osallistun kaupunginhallituksen kokoukseen Aslak Paleniuksen varajäsenenä. Torstaina on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous, jossa on muun muassa Karstun koulun asia.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin ilmoittanut olevani halukas Lohjan demareiden puheejohtajaksi. Meillä oli vaalit. Sain 6 ääntä. Kiitos paljon teille tuesta! Uusi puheenjohtaja on Pekka Räsänen. Hyvä! 

Olen iloinen, että me äänestimme kuten demokraattisessa puolueessa kuuluu. Ilmapiiri oli avoin ja rento.

Ahonpään ja Karisjärven työväenyhdistyksen edustaja kunnallisjärjestön hallituksessa on Nina Virtanen. Päätimme asiasta aiemmin yhdistyksen syyskokouksessa. 

Vaikuttaminen jatkuu, ja huomenna osallistun kaupunginhallituksen kokoukseen Aslak Paleniuksen varajäsenenä. Torstaina on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous, jossa on muun muassa Karstun koulun asia. 

]]>
9 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247043-lohjan-demareilla-on-uusi-puheenjohtaja#comments Avoimuus Lohja Lohjan demarit SDP Sun, 03 Dec 2017 17:18:46 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247043-lohjan-demareilla-on-uusi-puheenjohtaja
Rohkeampaa maahanmuuttopolitiikkaa SDP! http://nasimarazmyar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246862-rohkeampaa-maahanmuuttopolitiikkaa-sdp <p>Eilen Helsingin kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin aloite paperittomien terveydenhuollon laajentamisesta. Äänestin aloitteen puolesta kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Osa SDP:n ryhmästä päätyi ihan perustellusti siihen ratkaisuun, että aloite palautetaan valmisteluun odottamaan laajaa asiantuntijaraporttia, joka valmistuu joulukuussa. Osa kannatti päätöksenteon loppuun viemistä saman tien.</p><p>&nbsp;</p><p>On ollut surullista havaita, kuinka keskustelussa on käytetty asiatonta kieltä ja leimattu ihmisiä. Paperittomat ovat tämän yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. On vastuutonta antaa ymmärtää, että heidän asemansa olisi Suomessa tai Helsingissä jotenkin ruhtinaallinen. On myös vastuutonta leimata toisia päättäjiä. Keskustelussa SDP:n valtuutettuja nimitettiin ihmisoikeuksien vastustajiksi.&nbsp;Nämä väitteet ovat silkkaa valhetta, eikä tällainen vastakkainasettelu herätä luottamusta politiikkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>SDP Helsingin valtuustoryhmä on ollut hyvin linjakas ihmisoikeuksien puolustamisessa. Näin jälkikäteen on kuitenkin todettava koko prosessista: Ei puuttunut halua edistää ihmisoikeuksia, vaan saattoi ehkä&nbsp;puuttua tilannetaju. Meillä demareilla on nimittäin eräs kivi kengässä, ja jälleen eilen se alkoi hiertää. Vaikka SDP tunnetaan heikoimpien ihmisryhmien puolustajana, jouduimme vuonna 2015 hirvittävään tilanteeseen, jossa kansanedustaja Kari Rajamäki torppasi hallinnollisella kikkailulla ministeri Susanna Huovisen valmisteleman esityksen paperittomien terveydenhuollosta. Tätä asiaa on saatu selittää lukemattomia kertoja, ja vakuuttaa, että kyse ei ollut SDP:n linjasta. Nyt tämä sama vanha haamu tuli jälleen esiin, ja vaikutti eiliseen keskusteluun ja SDP:hen kohdistuneisiin odotuksiin. Jossain alla kytee epäilys, onko demarit sittenkään aina heikoimman puolella, kun asia koskee maahanmuuttoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelma on siis todellinen. SDP on vuosien varrella yrittänyt miellyttää kahta porukkaa, joiden arvot eivät kohtaa. Valitettavasti tämä ei toimi, sillä ihan joka asiaan ei löydy kompromissia. SDP:n täytyy edelleen pyrkiä siltojen rakentamiseen ja vastakkainasettelun purkamiseen. Se edellyttää kuitenkin uusia avauksia, jotka eivät aina miellytä kaikkia.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos SDP haluaa olla linjakas, niin nyt olisi oivallinen hetki ryhtyä edistämään sitä esitystä, jota Huovinen ajoi ministerikaudellaan. Tehdään aloite siitä huolimatta, että tämä hallitus ei sitä tulle viemään läpi ja viedään se maaliin, kun päästään hallitukseen. Toinen kysymys on työvoiman saatavuusharkinta. Monet alat eivät tosiasiassa tule toimeen ilman ulkomaista työvoimaa. Esimerkiksi työssä käyvien, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pitäisi voida jäädä Suomeen odottamaan työlupaa, ja työluvan saamista tulisi ylipäänsä helpottaa. Hyvin kotoutuneiden ja työssä käyvien ihmisten palauttaminen vastentahtoisesti lähtömaahan ei ole järkevää. SDP:llä on hyvät linjaukset kotoutumisesta, mutta tosiasiassa iso maahanmuuttopoliittinen linja puuttuu. Kuka tänne saa tulla, millä ehdoin jäädä ja tehdä töitä? Näistä asioista pitää uskaltaa linjata. Rohkeutta SDP!</p><p>&nbsp;</p> Eilen Helsingin kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin aloite paperittomien terveydenhuollon laajentamisesta. Äänestin aloitteen puolesta kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Osa SDP:n ryhmästä päätyi ihan perustellusti siihen ratkaisuun, että aloite palautetaan valmisteluun odottamaan laajaa asiantuntijaraporttia, joka valmistuu joulukuussa. Osa kannatti päätöksenteon loppuun viemistä saman tien.

 

On ollut surullista havaita, kuinka keskustelussa on käytetty asiatonta kieltä ja leimattu ihmisiä. Paperittomat ovat tämän yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. On vastuutonta antaa ymmärtää, että heidän asemansa olisi Suomessa tai Helsingissä jotenkin ruhtinaallinen. On myös vastuutonta leimata toisia päättäjiä. Keskustelussa SDP:n valtuutettuja nimitettiin ihmisoikeuksien vastustajiksi. Nämä väitteet ovat silkkaa valhetta, eikä tällainen vastakkainasettelu herätä luottamusta politiikkaan.

 

SDP Helsingin valtuustoryhmä on ollut hyvin linjakas ihmisoikeuksien puolustamisessa. Näin jälkikäteen on kuitenkin todettava koko prosessista: Ei puuttunut halua edistää ihmisoikeuksia, vaan saattoi ehkä puuttua tilannetaju. Meillä demareilla on nimittäin eräs kivi kengässä, ja jälleen eilen se alkoi hiertää. Vaikka SDP tunnetaan heikoimpien ihmisryhmien puolustajana, jouduimme vuonna 2015 hirvittävään tilanteeseen, jossa kansanedustaja Kari Rajamäki torppasi hallinnollisella kikkailulla ministeri Susanna Huovisen valmisteleman esityksen paperittomien terveydenhuollosta. Tätä asiaa on saatu selittää lukemattomia kertoja, ja vakuuttaa, että kyse ei ollut SDP:n linjasta. Nyt tämä sama vanha haamu tuli jälleen esiin, ja vaikutti eiliseen keskusteluun ja SDP:hen kohdistuneisiin odotuksiin. Jossain alla kytee epäilys, onko demarit sittenkään aina heikoimman puolella, kun asia koskee maahanmuuttoa.

 

Ongelma on siis todellinen. SDP on vuosien varrella yrittänyt miellyttää kahta porukkaa, joiden arvot eivät kohtaa. Valitettavasti tämä ei toimi, sillä ihan joka asiaan ei löydy kompromissia. SDP:n täytyy edelleen pyrkiä siltojen rakentamiseen ja vastakkainasettelun purkamiseen. Se edellyttää kuitenkin uusia avauksia, jotka eivät aina miellytä kaikkia.

 

Jos SDP haluaa olla linjakas, niin nyt olisi oivallinen hetki ryhtyä edistämään sitä esitystä, jota Huovinen ajoi ministerikaudellaan. Tehdään aloite siitä huolimatta, että tämä hallitus ei sitä tulle viemään läpi ja viedään se maaliin, kun päästään hallitukseen. Toinen kysymys on työvoiman saatavuusharkinta. Monet alat eivät tosiasiassa tule toimeen ilman ulkomaista työvoimaa. Esimerkiksi työssä käyvien, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pitäisi voida jäädä Suomeen odottamaan työlupaa, ja työluvan saamista tulisi ylipäänsä helpottaa. Hyvin kotoutuneiden ja työssä käyvien ihmisten palauttaminen vastentahtoisesti lähtömaahan ei ole järkevää. SDP:llä on hyvät linjaukset kotoutumisesta, mutta tosiasiassa iso maahanmuuttopoliittinen linja puuttuu. Kuka tänne saa tulla, millä ehdoin jäädä ja tehdä töitä? Näistä asioista pitää uskaltaa linjata. Rohkeutta SDP!

 

]]>
49 http://nasimarazmyar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246862-rohkeampaa-maahanmuuttopolitiikkaa-sdp#comments Kotimaa Paperittomat Paperittomien terveyspalvelut SDP Thu, 30 Nov 2017 15:49:01 +0000 Nasima Razmyar http://nasimarazmyar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246862-rohkeampaa-maahanmuuttopolitiikkaa-sdp
Lohjan demareille uusi puheenjohtaja http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246687-lohjan-demareille-uusi-puheenjohtaja <p>Lohjalla demareiden puheenjohtaja vaihtuu. Nykyinen puheenjohtaja Leo Rintanen luopuu tehtävästä. Uusi puheenjohtaja valitaan <a href="https://anasorainen.blogspot.fi/2017/11/joulupuurotayteinen-sunnuntai-ja-lohjan.html?spref=fb">ensi sunnuntaina</a>.</p><p>Olen kiinnostunut puheenjohtajan tehtävästä. Haluan parantaa erityisesti vähävaraisten lohjalaisen elintasoa. Voisin toimia siltana Lohjan keskustan ja syrjäkylien välillä. Neljän lapsen äitinä seuraan aktiivisesti lapsiperheiden, lasten ja nuorten arkea. Minulla on myös kokemusta vanhuksen omaishoitajana. Olen ammatiltani toimittaja ja aikuiskouluttaja. Olen myös aktiivinen blogisti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lohjalla demareiden puheenjohtaja vaihtuu. Nykyinen puheenjohtaja Leo Rintanen luopuu tehtävästä. Uusi puheenjohtaja valitaan ensi sunnuntaina.

Olen kiinnostunut puheenjohtajan tehtävästä. Haluan parantaa erityisesti vähävaraisten lohjalaisen elintasoa. Voisin toimia siltana Lohjan keskustan ja syrjäkylien välillä. Neljän lapsen äitinä seuraan aktiivisesti lapsiperheiden, lasten ja nuorten arkea. Minulla on myös kokemusta vanhuksen omaishoitajana. Olen ammatiltani toimittaja ja aikuiskouluttaja. Olen myös aktiivinen blogisti.

]]>
0 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246687-lohjan-demareille-uusi-puheenjohtaja#comments Lohja Lohjan demarit Luottamustehtävät Osallisuus SDP Mon, 27 Nov 2017 09:14:18 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246687-lohjan-demareille-uusi-puheenjohtaja
Mitä SDP:lle tapahtui? http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246646-mita-sdplle-tapahtui <p>&nbsp;</p><p>Poikasena luin Väinö Tannerista, joka sisällissotavuotena nousi SDP:n puheenjohtajaksi. Kahdeksan vuoden kuluttua hirvittävästä veljessodasta hän oli pääministeri. Reissu-Lasse Relanderin sairastellessa Tanner otti presidentin tehtävät. Hän otti virkatyönään vastaan myös armeijan ja suojeluskuntien lippupäivän paraatin keväällä 1927.</p><p>Ne yhteiskunnalliset muutokset, jotka Tanner aikalaisineen teki, ovat uskomattomia. Hän oli yksi niitä, jotka ymmärsivät konsensuksen voiman ja sen luomat mahdollisuudet niissä sosiaalisissa kysymyksissä, jotka olivat työväestölle tärkeitä. Hän on sinipunan varhaisin esimerkki.</p><p>Paraatiepisodi herätti tietenkin jupinaa. Puolustusvoimat kun syntyi laillisen hallituksemme armeijasta vuonna 1918 (myöhemmin juhlapäivä siirrettiin kesäkuuhun marsalkan syntymäpäiväksi). Sosialistien edustaja ja vt. presidentti oli paraatin ylin nokkamies. Jääkärit vetivät lippaan, kun sosialistien ylipäällikkö seisoi Suurkirkon portailla.</p><p>Tanneria arvostettiin yli puoluerajojen. Hän osasi erottaa jyvät ja akanat sekä omista että vieraista. Hänen kuuluisa määritelmänsä &rdquo;iikolleista&rdquo; kuului: <em>IKL:n nimeen sisältyy kaksi valhetta: liike ei ole isänmaallinen eikä se ole kansanliike</em>.</p><p>On älytöntä miettiä, miten näin vahvojen poliitikkojen eheyttämä maa saatiin revittyä hajalle 1960-1970-luvuilla. Miksi sisällissodan arvet revittiin uudelleen auki?</p><p>Miksi unohdettiin, että työmiehet ja pienviljelijät muodostivat enemmistön siitä suuresta kenttäarmeijasta, joka esti Suomen täydelliseltä tuholta vuosina 1939-1940?</p><p>Palaan siihen pian.</p><p>Tanner laitettiin vankilaan käsittämättömässä ja irvokkaassa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä Moskovan vaatimuksesta. Zdanov oli ennen oikeudenkäyntiä vaatinut ehdottomasti Tannerin istuttamista syytettyjen penkille. Sosialidemokraattina hän oli Moskovan silmissä aatteellinen petturi. Moskova tiesi, että hän saattaisi kyetä torjumaan kommunismin, johon suomalaisten piti omin voimin päätyä lähivuosina.</p><p>Niinpä Tanner SDP:n oikeistosiiven johtajana torjui kommunismia vankilasta käsin aina vuoteen 1948. Onnistui se sieltäkin. Asevelisosialistit alkoivat taistelun sieluista työmailla. SDP esti Suomen luisumasta kansandemokratiaksi.</p><p>Tanner oli elämänsä loppuun saakka katkera Kekkoselle ja presidentti J. K. Paasikivelle. Molemmat tiesivät tarkoin Tannerin johdonmukaisen toiminnan rauhan aikaan saamiseksi. Paasikiven ja Kekkosen presidenttikausilla Linda ja Väinö Tanneria ei kertaakaan nähty vuosittaisella itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa.</p><p>Isänmaan palvelu oli onnistunut sieltä toisesta linnasta paremmin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>SDP kääntyy itäuskoon</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Rafael Paasion kaudella Suomen kommunismilta pelastanut puolue saavutti luontevat Moskovan-suhteet. Apuna oli Kekkonen, jonka taakse tuleminen oli edellytys &rdquo;uudelle SDP:lle&rdquo;. Pärjätäkseen Kekkosen ajan Suomessa asevelisosialistien nokkamies Väinö Leskinen katsoi tarpeelliseksi kääntää takkiaan ja tehdä Canossan-matkansa Moskovaan vuonna 1966. Suomeen hankkiuduttuaan käynnisti Leskinen voimakkaan hyökkäyksen tannerilaisia vastaan, mutta viina vei hänet verraten nopeasti jaloista pyörimästä.</p><p>1970-lvun alkuun mennessä monet SDP:n nuoret poliitikot olivat sotkeutuneet liki kaikkiin KGB:n ja Stasin valvomiin ja rahoittamiin järjestöihin.&nbsp; Yksi tästä sukupolvesta on Erkki Tuomioja, joka sortui vakavaan rikokseen Zavidovo-vuotajana, kun demarien piti estää Kekkosen kaavailema EEC-vapaakauppasopimus.</p><p>SDP:n ministeri Linnamo menetti virkansa ja maineensa, Jyränki ja Lindblom saivat sakot.</p><p>Linnamo oli antanut salaiset Zavidovo-tiedot vain Paavo Lipposelle ja Aimo Kairamolle. Tuomioja ei ole paljastanut, kummalta sai. Hän on kertonut vuonna 1993 olleensa itse vuotaja lehdistöön päin.</p><p>Tuomioja jätti toiset pulaan suojellessaan itseään ja todellista rikoskumppaniaan. Silloin törkeä valtiopetos olisi tuonut tekijöilleen monta vuotta vankilaa.</p><p>Tuomioja pysyi puolueen edustajana sivussa korkeista tehtävistä 20 vuotta, missä ajassa rikoksen rangaistavuus vanheni. Kun Paavo Lipponen nousi valtaan ja Zavidovo-jupakan rangaistavuus oli ohi, Erkki Tuomioja oli valmis nostettavaksi puolueen kansanedustajaehdokkaaksi ja ministeriksi. Disponsibiliteetti oli päättynyt.</p><p>Sen jälkeen hän alkoi johtaa Tarja Halosen kanssa Suomen ulkopolitiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nykytilanne</strong></p><p>&nbsp;</p><p>SDP:n historia sisältää siis aseellisen vallankumousyrityksen, sen jälkeen työväestön voimakkaan panoksen Neuvostoliiton väkivaltaisen valtausyrityksen torjumiseksi, kommunismin torjumisen ja kuin sormia napauttamalla selkärangan murtumisen ja joidenkin jäsenten vajoamisen Varsovan liiton maiden tiedustelupalvelujen operatiiveiksi. Viimeisin askel on nyt ollut asettua porvarilliseksi pinkinmakuiseksi mitäänsanomattomaksi globaaliksi omatunnoksi.</p><p>Kiitos Väinö Tanner ja kumppanit naisten äänioikeudesta, vapaista vaaleista, itsenäisyydestä, kahdeksantuntisesta työpäivästä, torpparien vapautuksesta, sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta, terveydenhoitolaista, kansaneläkelaista, työturvallisuuslaista, kansaneläkelaista ja vuosilomalaista.</p><p>Vanhoista derkuista kasvaneita kaasuputkimiehiä kiittäköön Moskovan lisäksi Saksa ja vanha pioneeri Angela Merkel.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Poikasena luin Väinö Tannerista, joka sisällissotavuotena nousi SDP:n puheenjohtajaksi. Kahdeksan vuoden kuluttua hirvittävästä veljessodasta hän oli pääministeri. Reissu-Lasse Relanderin sairastellessa Tanner otti presidentin tehtävät. Hän otti virkatyönään vastaan myös armeijan ja suojeluskuntien lippupäivän paraatin keväällä 1927.

Ne yhteiskunnalliset muutokset, jotka Tanner aikalaisineen teki, ovat uskomattomia. Hän oli yksi niitä, jotka ymmärsivät konsensuksen voiman ja sen luomat mahdollisuudet niissä sosiaalisissa kysymyksissä, jotka olivat työväestölle tärkeitä. Hän on sinipunan varhaisin esimerkki.

Paraatiepisodi herätti tietenkin jupinaa. Puolustusvoimat kun syntyi laillisen hallituksemme armeijasta vuonna 1918 (myöhemmin juhlapäivä siirrettiin kesäkuuhun marsalkan syntymäpäiväksi). Sosialistien edustaja ja vt. presidentti oli paraatin ylin nokkamies. Jääkärit vetivät lippaan, kun sosialistien ylipäällikkö seisoi Suurkirkon portailla.

Tanneria arvostettiin yli puoluerajojen. Hän osasi erottaa jyvät ja akanat sekä omista että vieraista. Hänen kuuluisa määritelmänsä ”iikolleista” kuului: IKL:n nimeen sisältyy kaksi valhetta: liike ei ole isänmaallinen eikä se ole kansanliike.

On älytöntä miettiä, miten näin vahvojen poliitikkojen eheyttämä maa saatiin revittyä hajalle 1960-1970-luvuilla. Miksi sisällissodan arvet revittiin uudelleen auki?

Miksi unohdettiin, että työmiehet ja pienviljelijät muodostivat enemmistön siitä suuresta kenttäarmeijasta, joka esti Suomen täydelliseltä tuholta vuosina 1939-1940?

Palaan siihen pian.

Tanner laitettiin vankilaan käsittämättömässä ja irvokkaassa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä Moskovan vaatimuksesta. Zdanov oli ennen oikeudenkäyntiä vaatinut ehdottomasti Tannerin istuttamista syytettyjen penkille. Sosialidemokraattina hän oli Moskovan silmissä aatteellinen petturi. Moskova tiesi, että hän saattaisi kyetä torjumaan kommunismin, johon suomalaisten piti omin voimin päätyä lähivuosina.

Niinpä Tanner SDP:n oikeistosiiven johtajana torjui kommunismia vankilasta käsin aina vuoteen 1948. Onnistui se sieltäkin. Asevelisosialistit alkoivat taistelun sieluista työmailla. SDP esti Suomen luisumasta kansandemokratiaksi.

Tanner oli elämänsä loppuun saakka katkera Kekkoselle ja presidentti J. K. Paasikivelle. Molemmat tiesivät tarkoin Tannerin johdonmukaisen toiminnan rauhan aikaan saamiseksi. Paasikiven ja Kekkosen presidenttikausilla Linda ja Väinö Tanneria ei kertaakaan nähty vuosittaisella itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa.

Isänmaan palvelu oli onnistunut sieltä toisesta linnasta paremmin.

 

SDP kääntyy itäuskoon

 

Rafael Paasion kaudella Suomen kommunismilta pelastanut puolue saavutti luontevat Moskovan-suhteet. Apuna oli Kekkonen, jonka taakse tuleminen oli edellytys ”uudelle SDP:lle”. Pärjätäkseen Kekkosen ajan Suomessa asevelisosialistien nokkamies Väinö Leskinen katsoi tarpeelliseksi kääntää takkiaan ja tehdä Canossan-matkansa Moskovaan vuonna 1966. Suomeen hankkiuduttuaan käynnisti Leskinen voimakkaan hyökkäyksen tannerilaisia vastaan, mutta viina vei hänet verraten nopeasti jaloista pyörimästä.

1970-lvun alkuun mennessä monet SDP:n nuoret poliitikot olivat sotkeutuneet liki kaikkiin KGB:n ja Stasin valvomiin ja rahoittamiin järjestöihin.  Yksi tästä sukupolvesta on Erkki Tuomioja, joka sortui vakavaan rikokseen Zavidovo-vuotajana, kun demarien piti estää Kekkosen kaavailema EEC-vapaakauppasopimus.

SDP:n ministeri Linnamo menetti virkansa ja maineensa, Jyränki ja Lindblom saivat sakot.

Linnamo oli antanut salaiset Zavidovo-tiedot vain Paavo Lipposelle ja Aimo Kairamolle. Tuomioja ei ole paljastanut, kummalta sai. Hän on kertonut vuonna 1993 olleensa itse vuotaja lehdistöön päin.

Tuomioja jätti toiset pulaan suojellessaan itseään ja todellista rikoskumppaniaan. Silloin törkeä valtiopetos olisi tuonut tekijöilleen monta vuotta vankilaa.

Tuomioja pysyi puolueen edustajana sivussa korkeista tehtävistä 20 vuotta, missä ajassa rikoksen rangaistavuus vanheni. Kun Paavo Lipponen nousi valtaan ja Zavidovo-jupakan rangaistavuus oli ohi, Erkki Tuomioja oli valmis nostettavaksi puolueen kansanedustajaehdokkaaksi ja ministeriksi. Disponsibiliteetti oli päättynyt.

Sen jälkeen hän alkoi johtaa Tarja Halosen kanssa Suomen ulkopolitiikkaa.

 

Nykytilanne

 

SDP:n historia sisältää siis aseellisen vallankumousyrityksen, sen jälkeen työväestön voimakkaan panoksen Neuvostoliiton väkivaltaisen valtausyrityksen torjumiseksi, kommunismin torjumisen ja kuin sormia napauttamalla selkärangan murtumisen ja joidenkin jäsenten vajoamisen Varsovan liiton maiden tiedustelupalvelujen operatiiveiksi. Viimeisin askel on nyt ollut asettua porvarilliseksi pinkinmakuiseksi mitäänsanomattomaksi globaaliksi omatunnoksi.

Kiitos Väinö Tanner ja kumppanit naisten äänioikeudesta, vapaista vaaleista, itsenäisyydestä, kahdeksantuntisesta työpäivästä, torpparien vapautuksesta, sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta, terveydenhoitolaista, kansaneläkelaista, työturvallisuuslaista, kansaneläkelaista ja vuosilomalaista.

Vanhoista derkuista kasvaneita kaasuputkimiehiä kiittäköön Moskovan lisäksi Saksa ja vanha pioneeri Angela Merkel.

]]>
4 http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246646-mita-sdplle-tapahtui#comments SDP Sun, 26 Nov 2017 09:57:48 +0000 Väinö Kuukka http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246646-mita-sdplle-tapahtui
Uusien vaalien sijaan Merkelin vähemmistöhallitus http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246467-uusien-vaalien-sijaan-merkelin-vahemmistohallitus <p>Saksassa hallitusneuvotteluiden päättyminen ns. Jamaika-koalition kariutumiseen antaa aihetta huoleen koko Euroopassa. Liberaalien FDP sanoi neuvotteluissa ei Merkelin kristillisdemokraateille, sosialidemokraatit ovat kieltäytyneet hallitusyhteistyö, Vihreät eivät yksin riitä Merkelille enemmistöhallituksen muodostamiseksi, Vasemmistolainen Linke ja oikeistolainen AfD taas eivät ole millään tavalla vaihtoehtoja. Tilanne on enemmän kuin kriittinen neljättä liittokanslerikautta tavoittelevalle Angela Merkelille.</p><p>Saksan ajautuminen hallituskriisiin ja mahdollisesti uusiin liittopäivävaaleihin on uhka Suomelle ja Euroopan unionille. Kreikan romahtaessa talouskriisin myötä, Italian ja Espanjan horjuessa, Britannian lähtiessä unionista, kansallismielisyyden noustessa Unkarissa sekä Puolassa ja valtiosihteerien ajaessa Suomessa peräkontissa, on Merkelin Saksan ollut poliittisen vakauden ja talouskasvun moottori. Saksa ja Angela Merkel on taannut unionin kehityksen kriisien keskellä ja tämän kehityksen pysähtyminen olisi tuhoisaa.</p><p>On toivottavattaa, että liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (ent. sd.) kykenee saamaan liberaalit takaisin neuvotteluihin tai houkuteltua sosialidemokraatit tukemaan Merkelin hallitusta. Uusien vaalien sijaan Merkelin kristillisdemokraattien ja Vihreiden vähemmistöhallitus voisi hyvin pyrkiä linjauksissaan kompromisseihin Martin Schultzin johtamien sosialidemokraattien kanssa. Kompromissien mestarina tunnettu Merkel pystyi hyvin luomimaan oppositiossa olevien sosialidemokraattien taatakseen Saksalle ja samalla koko Euroopalle toimintakysyisen vähemmistöhallituksen.</p><p>Ilman Saksan sisäpolitiikan ja keskusteluilmapiirin muuttumista, uudet vaalit eivät ole ratkaisu. Päinvastoin ne saattaisivat pahentaa ongelmaa. Syksyn vaaleissa Kristillisdemokraatit menettivät noin 8 prosenttiyksikköä kannatuksestaan, sosialidemokraatit 5 prosenttiyksikköä ja pienpuolueet säilyivät suurinpitein samoissa lukemissa kuin ennen vaaleja. Ainoan poikkeuksen tekivät nyt neuvottalut katkaisseet liberaalit sekä oikeistolainen AfD, joka nousi ensimmäistä kertaa liittopäiville. Uudet vaalit hyödyttäisivät eniten juuri AfD:tä ja heidän vahvistumisensa ei millään tavoin edesauttaisi Merkeliä kasaamaan enemmistöhallitusta.&nbsp;&nbsp;</p><p>Vakaa Saksa on etu koko Euroopalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksassa hallitusneuvotteluiden päättyminen ns. Jamaika-koalition kariutumiseen antaa aihetta huoleen koko Euroopassa. Liberaalien FDP sanoi neuvotteluissa ei Merkelin kristillisdemokraateille, sosialidemokraatit ovat kieltäytyneet hallitusyhteistyö, Vihreät eivät yksin riitä Merkelille enemmistöhallituksen muodostamiseksi, Vasemmistolainen Linke ja oikeistolainen AfD taas eivät ole millään tavalla vaihtoehtoja. Tilanne on enemmän kuin kriittinen neljättä liittokanslerikautta tavoittelevalle Angela Merkelille.

Saksan ajautuminen hallituskriisiin ja mahdollisesti uusiin liittopäivävaaleihin on uhka Suomelle ja Euroopan unionille. Kreikan romahtaessa talouskriisin myötä, Italian ja Espanjan horjuessa, Britannian lähtiessä unionista, kansallismielisyyden noustessa Unkarissa sekä Puolassa ja valtiosihteerien ajaessa Suomessa peräkontissa, on Merkelin Saksan ollut poliittisen vakauden ja talouskasvun moottori. Saksa ja Angela Merkel on taannut unionin kehityksen kriisien keskellä ja tämän kehityksen pysähtyminen olisi tuhoisaa.

On toivottavattaa, että liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (ent. sd.) kykenee saamaan liberaalit takaisin neuvotteluihin tai houkuteltua sosialidemokraatit tukemaan Merkelin hallitusta. Uusien vaalien sijaan Merkelin kristillisdemokraattien ja Vihreiden vähemmistöhallitus voisi hyvin pyrkiä linjauksissaan kompromisseihin Martin Schultzin johtamien sosialidemokraattien kanssa. Kompromissien mestarina tunnettu Merkel pystyi hyvin luomimaan oppositiossa olevien sosialidemokraattien taatakseen Saksalle ja samalla koko Euroopalle toimintakysyisen vähemmistöhallituksen.

Ilman Saksan sisäpolitiikan ja keskusteluilmapiirin muuttumista, uudet vaalit eivät ole ratkaisu. Päinvastoin ne saattaisivat pahentaa ongelmaa. Syksyn vaaleissa Kristillisdemokraatit menettivät noin 8 prosenttiyksikköä kannatuksestaan, sosialidemokraatit 5 prosenttiyksikköä ja pienpuolueet säilyivät suurinpitein samoissa lukemissa kuin ennen vaaleja. Ainoan poikkeuksen tekivät nyt neuvottalut katkaisseet liberaalit sekä oikeistolainen AfD, joka nousi ensimmäistä kertaa liittopäiville. Uudet vaalit hyödyttäisivät eniten juuri AfD:tä ja heidän vahvistumisensa ei millään tavoin edesauttaisi Merkeliä kasaamaan enemmistöhallitusta.  

Vakaa Saksa on etu koko Euroopalle.

]]>
11 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246467-uusien-vaalien-sijaan-merkelin-vahemmistohallitus#comments AfD Angela Merkel Hallituskriisi Saksa SDP Wed, 22 Nov 2017 14:34:10 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246467-uusien-vaalien-sijaan-merkelin-vahemmistohallitus
Suomalaisen duunarin kuolema http://nurmialex.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245767-suomalaisen-duunarin-kuolema <p>Lakialoite ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinnan poistamisesta on nyt kaikkien huulilla. Siis sanomalla kaikkien tarkoitan joko poliitikkoja, elinkeinoelämää tai ay-toimijoita. Väitän, että valtaosa niistä ihmisistä, joita aloite oikeasti tulee koskemaan, eivät ymmärrä mistä on kyse.</p> <p>Ulkomaalaisen työvoiman vapauttaminen EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville työntekijöille on suurin yksittäinen työmarkkinoitamme muokkaava asia vuosikymmeniin.&nbsp;</p> <p>Kyseistä lakialoitetta markkinoidaan sanomalla, että nyt Suomi saa kaipaamansa huippuosaajat. Tästä ei ole kysymys. Jo nyt lupaprosessi huippuosaajien ja korkeasti koulutettujen kohdalla on jouheva. Vain murto-osa hakemuksista hylätään.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Markkinatalous, eli</strong>&nbsp;suomeksi sanottuna palkka, on se asia, joka joko tuo tai vie huippuosaamista maasta toiseen, ei työlupa-asiat.</p> <p>Todellinen syy lakialoitteelle on halpatyövoiman mahdollistaminen. Alat, joilla tämä tulee näkymään karulla tavalla, ovat suuria massoja työllistäviä aloja, joilla jo nyt ei ole palkassa hurraamista. Rakennusala, telakkateollisuus, siivous- ja kaupanala jne.&nbsp;</p> <p>Tarkoituksena ei ole muuta kuin murtaa suomalainen työehtosopimus. Miksi ottaa suomalainen, kun samalla rahalla saat kaksi ulkolaista.</p> <p>Ei tarvitse olla kummoinenkaan väestötieteilijä laskeakseen kuinka paljon löytyy ihmisiä esimerkiksi Itä-Euroopasta tai Afrikasta, jotka ovat valmiita tulemaan paikallesi murto-osalla palkastasi.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Keinoina alipalkkauksen</strong>&nbsp;ja työehtojen noudattamiseen ulkomaalaisen työvoiman kohdalla on esitetty jälkikäteen tehtävää valvontaa ja kontrollia.&nbsp;</p> <p>Esimerkit naapurimaastamme Ruotsista kertovat, että tämä ei onnistu. Asiasta on kattava selvitys, jonka tilasi Ruotsin hallitus. Suomessa kyseistä raporttia on tutkinut ja avannut Aalto-yliopiston systeemianalyysin dosentti&nbsp;Kyösti Tarvainen.</p> <p>Selonteossa mainitaan useita ongelmia. Esimerkiksi se, että iso osa tulijoista tulee aloille, joilla ei ole työvoimapulaa, sekä aloille, jotka ovat matalapalkka-aloja, joilla on ylitarjontaa työvoimasta.</p> <p>Usein ulkomaalaisen palkkaajana myös toimii ulkomaalainen, joten on perusteltua sanoa tämän olevan yksi uusi väylä maahantulolle. Jokainen tulija myös tuo mukanaan keskimäärin yhden omaisen, joista vain osa työllistyy. Myös keinotekoiset &quot;työsuhteet&quot; tulevat arkipäiväistymään. Sopimus on paperilla, mutta sen varjolla tullaan vain maahan.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Tilanne vastaa</strong>&nbsp;samaa kuin hankkisit itsellesi tahallaan vakavan taudin, jotta voisit lääkitä itseäsi lääkkeillä, jotka eivät tule auttamaan. Eikö ole helpompaa vain pysyä terveenä ja jättää tauti hankkimatta?</p> <p>Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että Sdp linjaa kärkiteemakseen suomalaisen työn ja työelämän puolustamisen.</p> <p>Uudistamista tarvitaan, mutta työehtosopimuksen alasajo ja halpatyövoiman mahdollistavat toimet eivät kuulu tähän keinovalikoimaan.&nbsp;</p> <p>Samalla on aiheellista kysyä, mitä jää jäljelle, jos oma kivijalka murenee?</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Alex Nurmi</strong></p> <p><em>Turun Sdp</em></p> <p>&nbsp;</p> <p>Yllämainittu kirjoitus löytyy myös osoitteesta:&nbsp;</p> <p><a href="http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3719850/Suomalaisen+duunarin+kuolema" title="http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3719850/Suomalaisen+duunarin+kuolema">http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3719850/Suomalaisen+duunarin+kuo...</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lakialoite ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinnan poistamisesta on nyt kaikkien huulilla. Siis sanomalla kaikkien tarkoitan joko poliitikkoja, elinkeinoelämää tai ay-toimijoita. Väitän, että valtaosa niistä ihmisistä, joita aloite oikeasti tulee koskemaan, eivät ymmärrä mistä on kyse.

Ulkomaalaisen työvoiman vapauttaminen EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville työntekijöille on suurin yksittäinen työmarkkinoitamme muokkaava asia vuosikymmeniin. 

Kyseistä lakialoitetta markkinoidaan sanomalla, että nyt Suomi saa kaipaamansa huippuosaajat. Tästä ei ole kysymys. Jo nyt lupaprosessi huippuosaajien ja korkeasti koulutettujen kohdalla on jouheva. Vain murto-osa hakemuksista hylätään. 

 

Markkinatalous, eli suomeksi sanottuna palkka, on se asia, joka joko tuo tai vie huippuosaamista maasta toiseen, ei työlupa-asiat.

Todellinen syy lakialoitteelle on halpatyövoiman mahdollistaminen. Alat, joilla tämä tulee näkymään karulla tavalla, ovat suuria massoja työllistäviä aloja, joilla jo nyt ei ole palkassa hurraamista. Rakennusala, telakkateollisuus, siivous- ja kaupanala jne. 

Tarkoituksena ei ole muuta kuin murtaa suomalainen työehtosopimus. Miksi ottaa suomalainen, kun samalla rahalla saat kaksi ulkolaista.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan väestötieteilijä laskeakseen kuinka paljon löytyy ihmisiä esimerkiksi Itä-Euroopasta tai Afrikasta, jotka ovat valmiita tulemaan paikallesi murto-osalla palkastasi. 

 

Keinoina alipalkkauksen ja työehtojen noudattamiseen ulkomaalaisen työvoiman kohdalla on esitetty jälkikäteen tehtävää valvontaa ja kontrollia. 

Esimerkit naapurimaastamme Ruotsista kertovat, että tämä ei onnistu. Asiasta on kattava selvitys, jonka tilasi Ruotsin hallitus. Suomessa kyseistä raporttia on tutkinut ja avannut Aalto-yliopiston systeemianalyysin dosentti Kyösti Tarvainen.

Selonteossa mainitaan useita ongelmia. Esimerkiksi se, että iso osa tulijoista tulee aloille, joilla ei ole työvoimapulaa, sekä aloille, jotka ovat matalapalkka-aloja, joilla on ylitarjontaa työvoimasta.

Usein ulkomaalaisen palkkaajana myös toimii ulkomaalainen, joten on perusteltua sanoa tämän olevan yksi uusi väylä maahantulolle. Jokainen tulija myös tuo mukanaan keskimäärin yhden omaisen, joista vain osa työllistyy. Myös keinotekoiset "työsuhteet" tulevat arkipäiväistymään. Sopimus on paperilla, mutta sen varjolla tullaan vain maahan.

 

Tilanne vastaa samaa kuin hankkisit itsellesi tahallaan vakavan taudin, jotta voisit lääkitä itseäsi lääkkeillä, jotka eivät tule auttamaan. Eikö ole helpompaa vain pysyä terveenä ja jättää tauti hankkimatta?

Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että Sdp linjaa kärkiteemakseen suomalaisen työn ja työelämän puolustamisen.

Uudistamista tarvitaan, mutta työehtosopimuksen alasajo ja halpatyövoiman mahdollistavat toimet eivät kuulu tähän keinovalikoimaan. 

Samalla on aiheellista kysyä, mitä jää jäljelle, jos oma kivijalka murenee?

 

Alex Nurmi

Turun Sdp

 

Yllämainittu kirjoitus löytyy myös osoitteesta: 

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3719850/Suomalaisen+duunarin+kuolema

 

 

 

 

]]>
12 http://nurmialex.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245767-suomalaisen-duunarin-kuolema#comments Matalapalkka-alat SDP Työvoiman tarveharkinta Ulkomaalainen työvoima Wed, 08 Nov 2017 13:28:05 +0000 Alex Nurmi http://nurmialex.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245767-suomalaisen-duunarin-kuolema
Uudenmaan maakuntavaltuustosta http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245558-uudenmaan-maakuntavaltuustosta <p>Torstaina ja perjantaina Hyvinkäällä kokoontuneen Uudenmaan maakuntavaltuuston jälkipuinnissa helsinkiläinen vihreä onnistui ajattelemattomuuttaan tai erikoisella huumorillaan nostamaan itsensä kansakunnan huulille.</p><p>Itse edustin puoluettani ja Siuntion kuntaa samaisessa kokouksessa, mutta eri työryhmässä, kuin kohua aiheuttanut Diarra.</p><p>Toki monissa keskusteluissa puhuttiin syrjäseuduista ja periferiasta, mutta niiden sijainti varmaan vaihteli puhujan mukaan. Jollekkin saattaa olla kehä-1 syrjäseudun raja, toiselle Espoon länsiraja, viimeistään Siuntio. Sama toistuu itään ja pohjoiseen. Luulenpa, että Uudenmaan ulkopuoliselle voi olla yllätys, että Siuntio, jonka itärajalta on Pääkaupunki Helsingin länsirajalle on 30 kilometriä ja reilu 20 minuutin ajomatka ja Espoon rajalle matkaa on noin 10 minuuttia, siltä osalle olemme kaukainen syrjäseutu. Jos pääkaupunkiseudun päättäjän ajatuksissa Siuntio on syrjäseutua, niin kannattaa miettiä, mitä aateveli Euroopassa on mieltä Helsingin sijainnista.&nbsp; Omasta navasta kannattaa kurkottaa kauemmas... mutta en usko kauhean suureen pahansuopaisuuteen , ehkä paremminkin näköalattomuuteen.</p><p>Oma työpajaryhmäni ensimmäisenä päivänä oli onneksi hyvin avoin ajatuksiltaan ja näki Uudenmaan kokonaisuutena. Atte Harjanne (Helsinki,vihr), Kati Juva (Helsinki , vihr)&nbsp;Dani Niskanen (Helsinki,kok), Tapio Pulkkinen (Vihti,vas), Barbro Wikberg (Hanko, rkp), Kaarina Järvenpää (Espoo, kd) ja Markku Weckman (Vantaa , kok) ja allekirjoittanut. Ryhmä oli innostunut ja kokonaisuutena Uuttamaatta katsova sakki kotipaikasta riippumatta ja puolekantaan katsomatta.</p><p>Siuntiolaisena ja muiden Uudenmaan kuntien reuna-alueilta tulevien päättäjien tulee toki tiedostaa oman alueensa vahvuuden ja heikkoudet. Reuna-alueilla kehitys on hitaampaa ja muutenkin erillaista, kuin alueen ytimessä.</p><p>Itselle maakuntavaltuustoon pääsy oli kunniatehtävä, vaikkakin tuurillahan sinne pääsi puoluiden välisessä neuvotteluissa tuloksena oli, että Siuntiota tuli edustaa valtuutettu, joka oli sdp:stä ja miespuolinen... vaihtoehtoja oli tasan yksi.</p><p>2018 lokakuussa valittava maakuntavaltuusto saanee toivottavasti ottaa vastaansa valmiin uudistuspaketin. Silloin tuskin pikkukuntien edustajat ovat mukana päätöksenteossa, koska vaalien realiteetit sotivat kovasti alle 10 000 tuhannen asukkaan kuntien edustajia kohtaan.&nbsp;</p><p>Mediaseksikkäämmät isojen kaupunkien ehdokkaat saavat mediatukea ja painivat taloudellisestikkin eri sarjassa. Jos maakuntavaltuuston työ on niin tylsää, kuin Diarran kommenteista ja selittelyistä saa kuvan, niin lienee tarpeen pohtia onko päättäjä ihan oikeassa paikassa tekemässä päätöksiä.</p><p>Toisena seminaaripäivänä huomasi ainakin sen, että kun reuna-aluiden edustus jatkoi työtään maakuntauudistuksen parissa, oli osa jo häipynyt syrjäisestä Hyvinkäästä.</p><p>Maakuntauudistus onnistuu vain jos se tehdään laajalla pohjalla ja laajasti tarkastellen. Maakuntauudistuksen vaihtoehtona lienee toimintojen yksityistäminen... sopasta ja siihen liittyvistä kommenteista herää kysymys;&nbsp; riittääkö vihreille loppupelissä&nbsp; kuitenkin vanha väitetty rooli kokoomuksen puisto-osastona.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Torstaina ja perjantaina Hyvinkäällä kokoontuneen Uudenmaan maakuntavaltuuston jälkipuinnissa helsinkiläinen vihreä onnistui ajattelemattomuuttaan tai erikoisella huumorillaan nostamaan itsensä kansakunnan huulille.

Itse edustin puoluettani ja Siuntion kuntaa samaisessa kokouksessa, mutta eri työryhmässä, kuin kohua aiheuttanut Diarra.

Toki monissa keskusteluissa puhuttiin syrjäseuduista ja periferiasta, mutta niiden sijainti varmaan vaihteli puhujan mukaan. Jollekkin saattaa olla kehä-1 syrjäseudun raja, toiselle Espoon länsiraja, viimeistään Siuntio. Sama toistuu itään ja pohjoiseen. Luulenpa, että Uudenmaan ulkopuoliselle voi olla yllätys, että Siuntio, jonka itärajalta on Pääkaupunki Helsingin länsirajalle on 30 kilometriä ja reilu 20 minuutin ajomatka ja Espoon rajalle matkaa on noin 10 minuuttia, siltä osalle olemme kaukainen syrjäseutu. Jos pääkaupunkiseudun päättäjän ajatuksissa Siuntio on syrjäseutua, niin kannattaa miettiä, mitä aateveli Euroopassa on mieltä Helsingin sijainnista.  Omasta navasta kannattaa kurkottaa kauemmas... mutta en usko kauhean suureen pahansuopaisuuteen , ehkä paremminkin näköalattomuuteen.

Oma työpajaryhmäni ensimmäisenä päivänä oli onneksi hyvin avoin ajatuksiltaan ja näki Uudenmaan kokonaisuutena. Atte Harjanne (Helsinki,vihr), Kati Juva (Helsinki , vihr) Dani Niskanen (Helsinki,kok), Tapio Pulkkinen (Vihti,vas), Barbro Wikberg (Hanko, rkp), Kaarina Järvenpää (Espoo, kd) ja Markku Weckman (Vantaa , kok) ja allekirjoittanut. Ryhmä oli innostunut ja kokonaisuutena Uuttamaatta katsova sakki kotipaikasta riippumatta ja puolekantaan katsomatta.

Siuntiolaisena ja muiden Uudenmaan kuntien reuna-alueilta tulevien päättäjien tulee toki tiedostaa oman alueensa vahvuuden ja heikkoudet. Reuna-alueilla kehitys on hitaampaa ja muutenkin erillaista, kuin alueen ytimessä.

Itselle maakuntavaltuustoon pääsy oli kunniatehtävä, vaikkakin tuurillahan sinne pääsi puoluiden välisessä neuvotteluissa tuloksena oli, että Siuntiota tuli edustaa valtuutettu, joka oli sdp:stä ja miespuolinen... vaihtoehtoja oli tasan yksi.

2018 lokakuussa valittava maakuntavaltuusto saanee toivottavasti ottaa vastaansa valmiin uudistuspaketin. Silloin tuskin pikkukuntien edustajat ovat mukana päätöksenteossa, koska vaalien realiteetit sotivat kovasti alle 10 000 tuhannen asukkaan kuntien edustajia kohtaan. 

Mediaseksikkäämmät isojen kaupunkien ehdokkaat saavat mediatukea ja painivat taloudellisestikkin eri sarjassa. Jos maakuntavaltuuston työ on niin tylsää, kuin Diarran kommenteista ja selittelyistä saa kuvan, niin lienee tarpeen pohtia onko päättäjä ihan oikeassa paikassa tekemässä päätöksiä.

Toisena seminaaripäivänä huomasi ainakin sen, että kun reuna-aluiden edustus jatkoi työtään maakuntauudistuksen parissa, oli osa jo häipynyt syrjäisestä Hyvinkäästä.

Maakuntauudistus onnistuu vain jos se tehdään laajalla pohjalla ja laajasti tarkastellen. Maakuntauudistuksen vaihtoehtona lienee toimintojen yksityistäminen... sopasta ja siihen liittyvistä kommenteista herää kysymys;  riittääkö vihreille loppupelissä  kuitenkin vanha väitetty rooli kokoomuksen puisto-osastona. 

 

 

 

 

]]>
0 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245558-uudenmaan-maakuntavaltuustosta#comments Maakuntauudistus SDP Uusimaa Sun, 05 Nov 2017 06:01:00 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245558-uudenmaan-maakuntavaltuustosta
Marrasgallupeissa puolueiden heilahtelu jatkuu http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu <p>Yle julkaisi tänään lokakuussa tekemänsä puolueiden kannatusmittaukset. Siirtymä elokuun tilanteeseen on jyrkkä: kuten aiemmin on todettu, nopeat kannatusvaihtelut ja suuri epävarmojen äänestäjien määrä on tullut jäädäkseen. Marraskuun gallupeissa osasin odottaa sitä, että työmarkkinakierroksen käyntiin lähteminen auttaa perinteistä työväenpuoluetta, mutta Kokoomuksen nousun jatkuminen ja Keskustan laskun taittuminen olivat yllätyksiä. SDP:n 1,1 % kannatusnousu on ainakin minulle hienoinen pettymys.</p><p>Tämä vahvistaa asetelmaa, jossa Kokoomus on menossa seuraaviin eduskuntavaaleihin voittajana ja pääsee valitsemaan itselleen mieluisia hallituskumppaneita. Vahvoilla ovat erityisesti demarit ja Vihreät, jotka galluphuipuistaan pudonneinakin ottaisivat näillä lukemilla selkeän vaalivoiton. Keskusta todennäköisesti vetäytyisi oppositioon nuolemaan haavojaan. Vahvistukseksi voisi tulla aiempi hallitusten luottopakki RKP.</p><p>Tällainen hallitus löytäisi todennäköisesti yhteisen sävelen kaupunkipolitiikasta: kaikki nämä puolueet tunnustavat kaupunkien johtavan roolin työpaikkojen ja talouskasvun muodostumisessa sekä suhtautuvat positiivisesti uuden teknologian ennakkoluulottomaan soveltamiseen. Isoimmat kiistakysymykset löydettäisiin todennäköisesti elinkeino- ja energiapolitiikasta sekä vähemmän yllättäen sotesta. Kokoomuksen linjaukset terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksityistämisestä kun eivät tähänkään mennessä ole olleet perustuslain mukaisia.</p><p><strong>Perussuomalaisten vaikea tilanne jatkuu</strong></p><p>Oppositioon siirtyminen ei ole pelastanut Perussuomalaisia ja palauttanut jytkyn jälkeisiä kannatuslukemia. Puolueen kenttä on kesäisen hajoamisen jäljeltä edelleen täydellisen sekaisin ja äänestäjien epäluottamus suurta. Edellinen puheenjohtaja osoittautui sanansa syöväksi valehtelijaksi ja uusi on jäänyt lähes näkymättömiin Brysseliin. Ei vaikuta siltä, että <strong>Jussi Halla-aho </strong>johtaisi puoluettaan tai edes yrittäisi saada tilaa julkisessa keskustelussa.</p><p>Valokeila on jätetty puolueen presidenttiehdokkaalle <strong>Laura Huhtasaarelle</strong>, joka on huolimatta komeasta henkilökohtaisesta eduskuntavaalikannatuksestaan ja puheenjohtajaa edustavammasta olemuksestaan mielipiteiltään Suomessa varsin marginaalista evoluutiokriittistä herätyskristillisyyttä. Aika monelle Perussuomalaisia islamin varjopuolista vaikenemisen vuoksi äänestäneille tällainen ääriuskonnollinen hihhulointi on aivan yhtä myrkkyä. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja Suomi Ensin -hörhöputinistien ja Perussuomalaisten eron hämärtyminen myös häiritsee varmasti useimpia isänmaallishenkisiä äänestäjiä.</p><p>Persujen ja Sinisten käänteiset ongelmat ovatkin se, että käytännössä kaikki lahjakkaat poliittiset karrieristit siirtyivät Sinisiin, mutta loikkareina menettivät poliittisen uskottavuutensa. Perussuomalaisiin jäi lähinnä vähemmän lahjakasta porukkaa ja hekin ovat keskittyneet viime kuukaudet keskuudessaan piilottelevien sala-sinisten noitavainoamiseen.</p><p><strong>Vihreiden tilanne tasoittuu, Keskusta haastaa SDP:n</strong></p><p>Vihreiden lähes hurmosmainen nousu kuntavaalien jälkeen on taittunut syksyn myötä. <strong>Ville Niinistön </strong>seuraajaksi valittu <strong>Touko Aalto </strong>ei ole onnistunut saamaan poliittista pelikenttää haltuun selkeillä avauksilla. Niinistö on edelleen Vihreiden näkyvin poliitikko ja saa myös paljon mediatilaa. Vihreiden nousu on perustunut pitkälti lupaukseen muutoksesta, mutta tuon lupauksen konkretisointi on epäonnistunut.</p><p>Keskusta ja SDP sen sijaan kilpailevat roolista Suomen johtavana säilyttäjäpuolueena. Molempien puolueiden uskollisessa kannattajakunnassa ja eetoksessa väikkyy kaipuu menestyvien maakuntien ja teollisuuspaikkakuntien Suomeen, vakaisiin työmarkkinoihin, laajoihin hyvinvointipalveluihin ja turvattuihin eläkkeisiin. Ongelma on vain siinä, että nämä edut ovat yhä harvemman herkkua ja kaikkien kannalta reilumpaan tilanteeseen pääseminen vaatisi nykysysteemin räjäyttämistä. Silloin väistämättä myös jonkun perinteisen edunsaajan asema heikkenisi.</p><p><strong>Kannatusvaihtelut johtuvat vision puutteesta</strong></p><p>Nopeiden kannatusvaihteluiden keskeisin tausta taitaakin olla siinä, ettei useimmilla puolueilla ole rohkeaa visiota yhteiskunnan uudistamisesta tilanteessa, jossa vuotuinen talouskasvu ei ole 3-5 % vuodessa. Kokoomuksen 30 vuoden aikana rakentama lähes hegemoninen asema suomalaisessa politiikassa perustuukin siihen, että siellä on seurattu uskollisesti visiota koulutettua keskiluokkaa tukevasta &quot;tulosvastuullisesta hyvinvointivaltiosta&quot;. Kokoomus on onnistunut käytännössä syrjäyttämään SDP:n keskiluokkaisten palkansaajien keskuudessa.</p><p>Tälle politiikalle esitetyt vaihtoehdot ovat toistuvasti olleet yhden- tai toisenlaista populismia ja lyhyen aikavälin ääntenkalastelua. Kuitenkin uskallan väittää, ettei keskiluokan(kaan) etu ole se, että talouskasvusta huolimatta meillä on edelleen 370 000 työtöntä. Lukuun on laskettu mukaan tilastokeskuksen arvio piilotyöttömistä. Eriarvoisuuden kasvu heikentää yleistä turvallisuutta, nostaa veroastetta, heikentää kykyä järjestää julkisia palveluita ja näin vahingoittaa myös taloutta.</p><p>Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi Kokoomuksenkin kannatus romahti vuonna 2015. Tilausta haastaa status quo uskottavalla arvopohjalla ja visiolla olisi. Odotan menestystä poliittiselle liikkeelle, joka uskaltaa ensimmäisenä korvata vaalistrategisen pelailun pitkäjänteisellä visiolla yhteiskunnallisen taantuman oikaisemisesta.</p> Yle julkaisi tänään lokakuussa tekemänsä puolueiden kannatusmittaukset. Siirtymä elokuun tilanteeseen on jyrkkä: kuten aiemmin on todettu, nopeat kannatusvaihtelut ja suuri epävarmojen äänestäjien määrä on tullut jäädäkseen. Marraskuun gallupeissa osasin odottaa sitä, että työmarkkinakierroksen käyntiin lähteminen auttaa perinteistä työväenpuoluetta, mutta Kokoomuksen nousun jatkuminen ja Keskustan laskun taittuminen olivat yllätyksiä. SDP:n 1,1 % kannatusnousu on ainakin minulle hienoinen pettymys.

Tämä vahvistaa asetelmaa, jossa Kokoomus on menossa seuraaviin eduskuntavaaleihin voittajana ja pääsee valitsemaan itselleen mieluisia hallituskumppaneita. Vahvoilla ovat erityisesti demarit ja Vihreät, jotka galluphuipuistaan pudonneinakin ottaisivat näillä lukemilla selkeän vaalivoiton. Keskusta todennäköisesti vetäytyisi oppositioon nuolemaan haavojaan. Vahvistukseksi voisi tulla aiempi hallitusten luottopakki RKP.

Tällainen hallitus löytäisi todennäköisesti yhteisen sävelen kaupunkipolitiikasta: kaikki nämä puolueet tunnustavat kaupunkien johtavan roolin työpaikkojen ja talouskasvun muodostumisessa sekä suhtautuvat positiivisesti uuden teknologian ennakkoluulottomaan soveltamiseen. Isoimmat kiistakysymykset löydettäisiin todennäköisesti elinkeino- ja energiapolitiikasta sekä vähemmän yllättäen sotesta. Kokoomuksen linjaukset terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksityistämisestä kun eivät tähänkään mennessä ole olleet perustuslain mukaisia.

Perussuomalaisten vaikea tilanne jatkuu

Oppositioon siirtyminen ei ole pelastanut Perussuomalaisia ja palauttanut jytkyn jälkeisiä kannatuslukemia. Puolueen kenttä on kesäisen hajoamisen jäljeltä edelleen täydellisen sekaisin ja äänestäjien epäluottamus suurta. Edellinen puheenjohtaja osoittautui sanansa syöväksi valehtelijaksi ja uusi on jäänyt lähes näkymättömiin Brysseliin. Ei vaikuta siltä, että Jussi Halla-aho johtaisi puoluettaan tai edes yrittäisi saada tilaa julkisessa keskustelussa.

Valokeila on jätetty puolueen presidenttiehdokkaalle Laura Huhtasaarelle, joka on huolimatta komeasta henkilökohtaisesta eduskuntavaalikannatuksestaan ja puheenjohtajaa edustavammasta olemuksestaan mielipiteiltään Suomessa varsin marginaalista evoluutiokriittistä herätyskristillisyyttä. Aika monelle Perussuomalaisia islamin varjopuolista vaikenemisen vuoksi äänestäneille tällainen ääriuskonnollinen hihhulointi on aivan yhtä myrkkyä. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja Suomi Ensin -hörhöputinistien ja Perussuomalaisten eron hämärtyminen myös häiritsee varmasti useimpia isänmaallishenkisiä äänestäjiä.

Persujen ja Sinisten käänteiset ongelmat ovatkin se, että käytännössä kaikki lahjakkaat poliittiset karrieristit siirtyivät Sinisiin, mutta loikkareina menettivät poliittisen uskottavuutensa. Perussuomalaisiin jäi lähinnä vähemmän lahjakasta porukkaa ja hekin ovat keskittyneet viime kuukaudet keskuudessaan piilottelevien sala-sinisten noitavainoamiseen.

Vihreiden tilanne tasoittuu, Keskusta haastaa SDP:n

Vihreiden lähes hurmosmainen nousu kuntavaalien jälkeen on taittunut syksyn myötä. Ville Niinistön seuraajaksi valittu Touko Aalto ei ole onnistunut saamaan poliittista pelikenttää haltuun selkeillä avauksilla. Niinistö on edelleen Vihreiden näkyvin poliitikko ja saa myös paljon mediatilaa. Vihreiden nousu on perustunut pitkälti lupaukseen muutoksesta, mutta tuon lupauksen konkretisointi on epäonnistunut.

Keskusta ja SDP sen sijaan kilpailevat roolista Suomen johtavana säilyttäjäpuolueena. Molempien puolueiden uskollisessa kannattajakunnassa ja eetoksessa väikkyy kaipuu menestyvien maakuntien ja teollisuuspaikkakuntien Suomeen, vakaisiin työmarkkinoihin, laajoihin hyvinvointipalveluihin ja turvattuihin eläkkeisiin. Ongelma on vain siinä, että nämä edut ovat yhä harvemman herkkua ja kaikkien kannalta reilumpaan tilanteeseen pääseminen vaatisi nykysysteemin räjäyttämistä. Silloin väistämättä myös jonkun perinteisen edunsaajan asema heikkenisi.

Kannatusvaihtelut johtuvat vision puutteesta

Nopeiden kannatusvaihteluiden keskeisin tausta taitaakin olla siinä, ettei useimmilla puolueilla ole rohkeaa visiota yhteiskunnan uudistamisesta tilanteessa, jossa vuotuinen talouskasvu ei ole 3-5 % vuodessa. Kokoomuksen 30 vuoden aikana rakentama lähes hegemoninen asema suomalaisessa politiikassa perustuukin siihen, että siellä on seurattu uskollisesti visiota koulutettua keskiluokkaa tukevasta "tulosvastuullisesta hyvinvointivaltiosta". Kokoomus on onnistunut käytännössä syrjäyttämään SDP:n keskiluokkaisten palkansaajien keskuudessa.

Tälle politiikalle esitetyt vaihtoehdot ovat toistuvasti olleet yhden- tai toisenlaista populismia ja lyhyen aikavälin ääntenkalastelua. Kuitenkin uskallan väittää, ettei keskiluokan(kaan) etu ole se, että talouskasvusta huolimatta meillä on edelleen 370 000 työtöntä. Lukuun on laskettu mukaan tilastokeskuksen arvio piilotyöttömistä. Eriarvoisuuden kasvu heikentää yleistä turvallisuutta, nostaa veroastetta, heikentää kykyä järjestää julkisia palveluita ja näin vahingoittaa myös taloutta.

Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi Kokoomuksenkin kannatus romahti vuonna 2015. Tilausta haastaa status quo uskottavalla arvopohjalla ja visiolla olisi. Odotan menestystä poliittiselle liikkeelle, joka uskaltaa ensimmäisenä korvata vaalistrategisen pelailun pitkäjänteisellä visiolla yhteiskunnallisen taantuman oikaisemisesta.

]]>
7 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu#comments Kotimaa gallup Kokoomus Perussuomalaiset SDP Vihreät Thu, 02 Nov 2017 09:00:12 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu
Sote kaatuu taas Kokoomuksen valtapeleihin http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244642-sote-kaatuu-taas-kokoomuksen-valtapeleihin <p>Hallituksen kompurointi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kanssa vain jatkuu. Epätoivo on kasvanut niin suureksi, että Ilta-Sanomien tietojen mukaan pääministeri <strong>Juha Sipilä </strong>(kesk.) <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005413512.html">kosiskelee</a> ja demareita hallituksensa pelastajaksi. <strong>Antti Rinne</strong> on HS:lle <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005413566.html">ilmoittanut</a>, että SDP lähtee hallitukseen vain vaalien ja uuden hallitusohjelman kautta.</p><p>Tänä syksynä piti olla viimein läpihuutojuttu sekä soteuudistuksen maaliin vieminen että länsimetron liikennöinnin aloittaminen. Molemmille oli päivämäärä ja niin poliitikot kuin asiantuntijatkin olivat vakuuttuneita. Vaan ähäkutti. Nyt jos pitäisi veikata, kumpi tulee nopeammin, laittaisin rahani Länsimetrolle.</p><p>Hallituksella kun alkaa olla oikeasti kiire sen soten kanssa. Lakipaketti pitäisi saada käsittelyyn marraskuussa, että se ehtii käydä eduskunnassa, valiokunnissa, lausuntokierroksella, tulla säädetyksi ja astua voimaan vuoden 2019 alusta. Keväällä 2019 pidetään nimittäin eduskuntavaalit ja sen jälkeen kaikki keskeneräinen menee täysin uusiksi.</p><p>Jos Keskustan kannatus luhistuu, kuten näyttäisi käyvän, kukaan ei enää halua rakentaa uutta hallinnontasoa suojatyöpaikkoineen. Kokoomus on jo nyt yksin halussaan yksityistää julkisten terveyspalveluiden tuotanto ja luoda lakisääteinen pakko palveluseteleiden myöntämiseen.</p><p><strong>Hallituksen tavoitteet ristiriidassa säästöjen kanssa</strong></p><p>Yksityinen sektori täydentää jo nyt laajasti julkisia terveyspalveluita ja voi tehdä niin jatkossakin. Sote-palveluiden uudistamisessa oli kuitenkin alun perin kyse integraation vahvistamisesta. Se vaatii sitä, että palveluiden järjestäjällä on mahdollisuus katsoa kokonaiskuvaa ja käyttää yhteiset rahat järkevällä tavalla. Kokoomuksen holtiton palveluseteli-valinnanvapaus maksaisi veronmaksajille miljardeja ja heikentäisi kykyä katsoa kokonaiskuvaa ja kohdentaa resursseja järkevästi. Säästöjä ei syntyisi.</p><p>Asiantuntijat ovat jo pidempään esittäneet, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin enintään 10 alueen puitteissa. SDP:n esittämässä mallissa alueet <a href="http://www.ksml.fi/kotimaa/SDP-julkaisi-sote-mallinsa%E2%80%89%E2%80%93%E2%80%89maakuntien-sijaan-aluekuntia/820830">päättäisivät itse</a> rahoituksestaan, hallinnostaan ja palveluntuotannon toteuttamisesta perustasolla. Erityistason palvelut hoidettaisiin viiden erityisvastuualueen kautta. Malli olisi paljon järkevämpi kuin nykyinen yritys laittaa maakunnat, kuten Uusimaa (1,65 milj. as.) ja Keski-Pohjanmaa (68 000 as.) samalle viivalle. Maakunnista 12 on asukasluvultaan pienempiä kuin Tampereen kaupunki.</p><p><strong>Jarruttaminen ja kaaos palvelee yksityisten terveysfirmojen intressejä</strong></p><p>Miksi Kokoomus sitten vaatii lopulliseen pakettiin niin suurta roolia yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille? Siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä toimijat ovat tämänhetkisen päättämättömyyden ja epävarmuuden suurimmat voittajat. Lopputuloksen tulee olla todella markkinahenkinen ja avata mahdollisimman laajasti veronmaksajien kukkarot terveysbisnekselle, että se olisi parempi kuin nykytilanne.</p><p>Voimassa nimittäin on määräaikainen laki, joka kieltää nykyisiä palvelunjärjestäjiä investoimasta sote-kiinteistöihin ilman erillistä lupaa. Lain alkuperäinen tarkoitus oli estää kuntia ja sairaanhoitopiirejä sementoimasta nykyistä palveluverkkoa rakennuttamalla uusia tiloja palveluilleen.</p><p>Kun sote-uudistus kuitenkin lykkääntyy ja monessa kunnassa 70-luvulla rakennetut tilat kärsivät sisäilmaongelmista ja on muutenkin ajettu loppuun, moni kunta kiertää säädökset ostamalla palvelut Mehiläiseltä, Attendolta tai vastaavalta firmalta. Yksityisiä yrityksiä kun investointikielto ei koske. Näin soten lykkääntyminen pikku hiljaa ajaa tilannetta Kokoomuksen haluamaan suuntaan, jossa terveyspalvelut ostetaan yksityisiltä yrityksiltä ja julkinen palveluntuotanto ajetaan alas.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen kompurointi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kanssa vain jatkuu. Epätoivo on kasvanut niin suureksi, että Ilta-Sanomien tietojen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kosiskelee ja demareita hallituksensa pelastajaksi. Antti Rinne on HS:lle ilmoittanut, että SDP lähtee hallitukseen vain vaalien ja uuden hallitusohjelman kautta.

Tänä syksynä piti olla viimein läpihuutojuttu sekä soteuudistuksen maaliin vieminen että länsimetron liikennöinnin aloittaminen. Molemmille oli päivämäärä ja niin poliitikot kuin asiantuntijatkin olivat vakuuttuneita. Vaan ähäkutti. Nyt jos pitäisi veikata, kumpi tulee nopeammin, laittaisin rahani Länsimetrolle.

Hallituksella kun alkaa olla oikeasti kiire sen soten kanssa. Lakipaketti pitäisi saada käsittelyyn marraskuussa, että se ehtii käydä eduskunnassa, valiokunnissa, lausuntokierroksella, tulla säädetyksi ja astua voimaan vuoden 2019 alusta. Keväällä 2019 pidetään nimittäin eduskuntavaalit ja sen jälkeen kaikki keskeneräinen menee täysin uusiksi.

Jos Keskustan kannatus luhistuu, kuten näyttäisi käyvän, kukaan ei enää halua rakentaa uutta hallinnontasoa suojatyöpaikkoineen. Kokoomus on jo nyt yksin halussaan yksityistää julkisten terveyspalveluiden tuotanto ja luoda lakisääteinen pakko palveluseteleiden myöntämiseen.

Hallituksen tavoitteet ristiriidassa säästöjen kanssa

Yksityinen sektori täydentää jo nyt laajasti julkisia terveyspalveluita ja voi tehdä niin jatkossakin. Sote-palveluiden uudistamisessa oli kuitenkin alun perin kyse integraation vahvistamisesta. Se vaatii sitä, että palveluiden järjestäjällä on mahdollisuus katsoa kokonaiskuvaa ja käyttää yhteiset rahat järkevällä tavalla. Kokoomuksen holtiton palveluseteli-valinnanvapaus maksaisi veronmaksajille miljardeja ja heikentäisi kykyä katsoa kokonaiskuvaa ja kohdentaa resursseja järkevästi. Säästöjä ei syntyisi.

Asiantuntijat ovat jo pidempään esittäneet, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin enintään 10 alueen puitteissa. SDP:n esittämässä mallissa alueet päättäisivät itse rahoituksestaan, hallinnostaan ja palveluntuotannon toteuttamisesta perustasolla. Erityistason palvelut hoidettaisiin viiden erityisvastuualueen kautta. Malli olisi paljon järkevämpi kuin nykyinen yritys laittaa maakunnat, kuten Uusimaa (1,65 milj. as.) ja Keski-Pohjanmaa (68 000 as.) samalle viivalle. Maakunnista 12 on asukasluvultaan pienempiä kuin Tampereen kaupunki.

Jarruttaminen ja kaaos palvelee yksityisten terveysfirmojen intressejä

Miksi Kokoomus sitten vaatii lopulliseen pakettiin niin suurta roolia yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille? Siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä toimijat ovat tämänhetkisen päättämättömyyden ja epävarmuuden suurimmat voittajat. Lopputuloksen tulee olla todella markkinahenkinen ja avata mahdollisimman laajasti veronmaksajien kukkarot terveysbisnekselle, että se olisi parempi kuin nykytilanne.

Voimassa nimittäin on määräaikainen laki, joka kieltää nykyisiä palvelunjärjestäjiä investoimasta sote-kiinteistöihin ilman erillistä lupaa. Lain alkuperäinen tarkoitus oli estää kuntia ja sairaanhoitopiirejä sementoimasta nykyistä palveluverkkoa rakennuttamalla uusia tiloja palveluilleen.

Kun sote-uudistus kuitenkin lykkääntyy ja monessa kunnassa 70-luvulla rakennetut tilat kärsivät sisäilmaongelmista ja on muutenkin ajettu loppuun, moni kunta kiertää säädökset ostamalla palvelut Mehiläiseltä, Attendolta tai vastaavalta firmalta. Yksityisiä yrityksiä kun investointikielto ei koske. Näin soten lykkääntyminen pikku hiljaa ajaa tilannetta Kokoomuksen haluamaan suuntaan, jossa terveyspalvelut ostetaan yksityisiltä yrityksiltä ja julkinen palveluntuotanto ajetaan alas.

]]>
29 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244642-sote-kaatuu-taas-kokoomuksen-valtapeleihin#comments Juha Sipilä Keskusta Kokoomus SDP Sote-uudistus Wed, 18 Oct 2017 10:48:04 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244642-sote-kaatuu-taas-kokoomuksen-valtapeleihin
Se todellinen sosialidemokraatti. http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244623-se-todellinen-sosialidemokraatti <p>Aamun Etelä-Suomen Sanomissa Lauri Ihalaisen haastattelu.</p><p>Hän totesi että SDP:n on oltava uudistusliike eikä vain hallituksen tekoihin reagoiva puolue. Tulee kuva, että oppositiossa SDP reagoi vain hallituksen politiikkaan ja omien ehdotusten esittäminen jää räksyttämisen varjoon.</p><p>Ihallainen on rauhallinen ajatteleva ja kuunteleva politikko.&nbsp; Hän on yhteistyöhaluinen. Ihme että hän on ollut niin&nbsp; hiljaa&nbsp; ei ole tullut esiin ja on antanut nuorten politikkojen &quot;räksyttää&quot;.</p><p>Ihalainen esittää laajaa yhteistyötä työmarkkinoiden ja hallituksen välillä,&nbsp; että tulevista neuvotteluista selvittäisiin kunnialla.</p><p>Hän löytää hyviä puolia jopa Sipilästä ja hallituksen toimista jota ei ole SDP:ltä totuttu kuulemaan. Ei hänen mielestään KIKY:kään ihan onneton ollut. Kyllä hän myötää, että talous on parempaan suuntaan menossa.</p><p>Ihalainen sanoo, että ihmisiin tulee vaikuttaa tunnetasolla.</p><p>Täysin totta!</p><p>Lauri Ihalaisen mielipiteet loivat myönteisen tunteen SDP:tä kohtaan pitkästä aikaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamun Etelä-Suomen Sanomissa Lauri Ihalaisen haastattelu.

Hän totesi että SDP:n on oltava uudistusliike eikä vain hallituksen tekoihin reagoiva puolue. Tulee kuva, että oppositiossa SDP reagoi vain hallituksen politiikkaan ja omien ehdotusten esittäminen jää räksyttämisen varjoon.

Ihallainen on rauhallinen ajatteleva ja kuunteleva politikko.  Hän on yhteistyöhaluinen. Ihme että hän on ollut niin  hiljaa  ei ole tullut esiin ja on antanut nuorten politikkojen "räksyttää".

Ihalainen esittää laajaa yhteistyötä työmarkkinoiden ja hallituksen välillä,  että tulevista neuvotteluista selvittäisiin kunnialla.

Hän löytää hyviä puolia jopa Sipilästä ja hallituksen toimista jota ei ole SDP:ltä totuttu kuulemaan. Ei hänen mielestään KIKY:kään ihan onneton ollut. Kyllä hän myötää, että talous on parempaan suuntaan menossa.

Ihalainen sanoo, että ihmisiin tulee vaikuttaa tunnetasolla.

Täysin totta!

Lauri Ihalaisen mielipiteet loivat myönteisen tunteen SDP:tä kohtaan pitkästä aikaa.

]]>
6 http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244623-se-todellinen-sosialidemokraatti#comments Lauri Ihalainen SDP Wed, 18 Oct 2017 05:14:10 +0000 Elle Marketta Lazarov http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244623-se-todellinen-sosialidemokraatti
SDP hakee yhä 2000-luvun linjaansa? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244230-sdp-hakee-yha-2000-luvun-linjaansa <p>Kesällä vuosi sitten SDP:n kannatuksen mataessa alkoi puolueen sisältä kuulua arvostelua puheenjohtaja Antti Rinnettä kohtaan. Pitkin syksyä julkisuudessa haettiin vastaehdokasta Antti Rinteelle helmikuun puoluekokoukseen. Erinäisten vaiheiden, osin erikoistenkin, jälkeen SDP valitsi kuitenkin puoluekokouksessaan Rinteen jatkokaudelle.</p><p>Puolueen kannatuksen ollessa edelleen alhainen alkoi kesällä keskustelu SDP:ssä uudelleen. Osa demareista näyttää pohtivan sitä, onko Antti Rinne oikea henkilö viemään SDP:n eduskuntavaaleihin vuonna 2019. Rinteen tilanne helpottui kuitenkin ainakin hetkeksi Ylen julkaistua viime kuun puoluegallupinsa. Sen mukaan puolueen kannatus oli noussut 17,3%:in. Kuitenkin gallupin kärkipaikkaa pitävän Kokoomuksen kannatus oli runsaat 4 %-yksikköä suurempi.</p><p>Tilanne ei ilmeisesti kuitenkaan ole vielä kokonaan rauhoittunut. Puolue hakee yhä linjaansa. Tämä tulee selväksi Demokraatti-lehden Mikko Salmen viime perjantaina julkaisemassa &quot;Päätoimittajalta&quot; -artikkelista.</p><p><a href="https://demokraatti.fi/sdp-ei-ole-aidosti-tyon-puolue-vaan-julkisen-tyon-puolue-eika-monen-mielesta-kaikki-tyo-ole-yhta-arvokasta/" title="https://demokraatti.fi/sdp-ei-ole-aidosti-tyon-puolue-vaan-julkisen-tyon-puolue-eika-monen-mielesta-kaikki-tyo-ole-yhta-arvokasta/">https://demokraatti.fi/sdp-ei-ole-aidosti-tyon-puolue-vaan-julkisen-tyon...</a></p><p>Työn ja työelämän voimakas muuttuminen 2000-luvulla ei ainakaan näy SDP:n linjauksissa mitenkään. Sen näyttää nyt ainakin päätoimittaja Mikko Salmikin havainneen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kesällä vuosi sitten SDP:n kannatuksen mataessa alkoi puolueen sisältä kuulua arvostelua puheenjohtaja Antti Rinnettä kohtaan. Pitkin syksyä julkisuudessa haettiin vastaehdokasta Antti Rinteelle helmikuun puoluekokoukseen. Erinäisten vaiheiden, osin erikoistenkin, jälkeen SDP valitsi kuitenkin puoluekokouksessaan Rinteen jatkokaudelle.

Puolueen kannatuksen ollessa edelleen alhainen alkoi kesällä keskustelu SDP:ssä uudelleen. Osa demareista näyttää pohtivan sitä, onko Antti Rinne oikea henkilö viemään SDP:n eduskuntavaaleihin vuonna 2019. Rinteen tilanne helpottui kuitenkin ainakin hetkeksi Ylen julkaistua viime kuun puoluegallupinsa. Sen mukaan puolueen kannatus oli noussut 17,3%:in. Kuitenkin gallupin kärkipaikkaa pitävän Kokoomuksen kannatus oli runsaat 4 %-yksikköä suurempi.

Tilanne ei ilmeisesti kuitenkaan ole vielä kokonaan rauhoittunut. Puolue hakee yhä linjaansa. Tämä tulee selväksi Demokraatti-lehden Mikko Salmen viime perjantaina julkaisemassa "Päätoimittajalta" -artikkelista.

https://demokraatti.fi/sdp-ei-ole-aidosti-tyon-puolue-vaan-julkisen-tyon-puolue-eika-monen-mielesta-kaikki-tyo-ole-yhta-arvokasta/

Työn ja työelämän voimakas muuttuminen 2000-luvulla ei ainakaan näy SDP:n linjauksissa mitenkään. Sen näyttää nyt ainakin päätoimittaja Mikko Salmikin havainneen.

 

]]>
18 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244230-sdp-hakee-yha-2000-luvun-linjaansa#comments Antti Rinne Päätoimittaja Mikko Salmi Puolueen linja SDP Tue, 10 Oct 2017 11:35:48 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244230-sdp-hakee-yha-2000-luvun-linjaansa
Henki kulkee, kuka on tiellä? http://veijobaltzar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243329-henki-kulkee-kuka-on-tiella <p>Hyvä Ykkösaamun vieraana tänään esiintynyt Antti Rinne. Ei voida keskustella monikulttuurisuudesta, syrjimättömyydestä ja jännitteistä yhteiskunnassa, sillä meillä ei yksinkertaisesti ole osaamista toimivan, rauhanomaisen monikulttuurisuuden rakentamiseen. Aidosti yhdenvertaisen yhteiskunnan mahdollistamiseen ei ole suomalaispäättäjillä vieläkään vuonna 2017 eväitä, eikä ymmärrystä.</p><p>Poliittinen diskurssi on pyörinyt vuosikausia akselilla &rsquo;ollako vai eikö olla&rsquo;. Niin kuin Turun tapauskin osoitti, järjestelmä kykenee hoitamaan vain sairauksia, ratkaisukeinona &rdquo;kiristetään kaikkea&rdquo;, mutta se ei ole valmis muuttamaan asenteitaan.</p><p>Monikulttuurinen yhdenvertaisuus toteutuu vain silloin, jos se sidotaan käytännön tasolla koulutukseen ja elinkeinojärjestelmään, sivistykseen ja moraaliin, sosiaalis-henkisiin näkökulmiin. Mutta erityisesti jälkimmäisten käsitteiden osalta päättäjät eivät osaa lausua niitä edes sanoina, teoista puhumattakaan.</p><p>Korkein suoritus, johon järjestelmä tällä hetkellä kykenee on tarjota sedille ja mummoille ylimääräinen eku heidän eläkkeeseen. Se on tällä hetkellä suomalaispäättäjien kärki. Toinen kärki puolueiden välisessä keskustelussa on se, että &rsquo;minä en vienyt setien ja mummojen rahoja, te teitte sen&rsquo;.</p><p>Antti hyvä, hyvät suomalaiset poliitikot, virkamiehet ja presidenttivaaliehdokkaat. Politiikan täytyy perusteellisesti muuttua. Korjataan epäkohdat &ndash; kuten Anttikin mainitsi; sen pitäisi tarkoittaa yhteiskunnan kehittämisessä fyysis-henkisiä ja sosiaalishenkisiä tavoitteita, eikä ainoastaan materiaalisia lähtökohtia.</p><p>Ennen kuin suomalaisessa yhteiskunnassa saavutetaan yhtenäisyys, rauha ja turvallisuus, jonka me kaikki olemme ansainneet, ovatko päättäjät, ja etenkin äänestäjät, valmiita siihen, että tässä maassa satsattaisiin henkiseen elämänlaatuun fyysisen hyvinvoinnin sijaan?</p><p>Kulttuurineuvos Veijo Baltzar</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvä Ykkösaamun vieraana tänään esiintynyt Antti Rinne. Ei voida keskustella monikulttuurisuudesta, syrjimättömyydestä ja jännitteistä yhteiskunnassa, sillä meillä ei yksinkertaisesti ole osaamista toimivan, rauhanomaisen monikulttuurisuuden rakentamiseen. Aidosti yhdenvertaisen yhteiskunnan mahdollistamiseen ei ole suomalaispäättäjillä vieläkään vuonna 2017 eväitä, eikä ymmärrystä.

Poliittinen diskurssi on pyörinyt vuosikausia akselilla ’ollako vai eikö olla’. Niin kuin Turun tapauskin osoitti, järjestelmä kykenee hoitamaan vain sairauksia, ratkaisukeinona ”kiristetään kaikkea”, mutta se ei ole valmis muuttamaan asenteitaan.

Monikulttuurinen yhdenvertaisuus toteutuu vain silloin, jos se sidotaan käytännön tasolla koulutukseen ja elinkeinojärjestelmään, sivistykseen ja moraaliin, sosiaalis-henkisiin näkökulmiin. Mutta erityisesti jälkimmäisten käsitteiden osalta päättäjät eivät osaa lausua niitä edes sanoina, teoista puhumattakaan.

Korkein suoritus, johon järjestelmä tällä hetkellä kykenee on tarjota sedille ja mummoille ylimääräinen eku heidän eläkkeeseen. Se on tällä hetkellä suomalaispäättäjien kärki. Toinen kärki puolueiden välisessä keskustelussa on se, että ’minä en vienyt setien ja mummojen rahoja, te teitte sen’.

Antti hyvä, hyvät suomalaiset poliitikot, virkamiehet ja presidenttivaaliehdokkaat. Politiikan täytyy perusteellisesti muuttua. Korjataan epäkohdat – kuten Anttikin mainitsi; sen pitäisi tarkoittaa yhteiskunnan kehittämisessä fyysis-henkisiä ja sosiaalishenkisiä tavoitteita, eikä ainoastaan materiaalisia lähtökohtia.

Ennen kuin suomalaisessa yhteiskunnassa saavutetaan yhtenäisyys, rauha ja turvallisuus, jonka me kaikki olemme ansainneet, ovatko päättäjät, ja etenkin äänestäjät, valmiita siihen, että tässä maassa satsattaisiin henkiseen elämänlaatuun fyysisen hyvinvoinnin sijaan?

Kulttuurineuvos Veijo Baltzar

]]>
8 http://veijobaltzar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243329-henki-kulkee-kuka-on-tiella#comments Monikulttuurisuus Politiikka SDP Turvallisuus Yhteiskunta Sat, 23 Sep 2017 15:15:04 +0000 Veijo Baltzar http://veijobaltzar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243329-henki-kulkee-kuka-on-tiella