hallitus http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132337/all Sat, 22 Sep 2018 17:39:37 +0300 fi Abortti Argentiinassa - kun Soini leikki tulella http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261390-abortti-argentiinassa-kun-soini-leikki-tulella <p>Ulkoministeri Timo Soini sai perjantaina 21.9. odotetusti eduskunnan luottamuksen äänin 100-60. Tyhjää äänesti 18 ja poissa oli 21. Itse äänestin Soinin ja sitä kautta hallituksen koossa pysymisen puolesta. Aborttiäänestys tämä ei ollut missään mielessä, koska abortti on ollut Suomessa laillinen jo vuodesta 1970, eikä tähän oikeuteen olla kajoamassa nytkään.<br /><br />On tietenkin selvää, että ulkoministeri, joka edustaa virallisesti Suomea maailmalla, ei voi toimia maamme virallisen linjan vastaisesti missään tilanteessa. Soinin osallistuminen virkamatkan aikana abortinvastaiseen tilaisuuteen Kanadassa viime keväänä ei ollut hyväksyttävää. Tuollaiseen matkaan ei voi sisältyä osuutta, jossa edustetaan jotain muuta kuin Suomen hallituksen kantaa. Ministeri on ministeri kesät-talvet 24/7.<br /><br />Olisin toivonut, että ulkoministeri Soini olisi jo Kanadan-matkan jälkeen saamansa puhuttelun seurauksena pidättäytynyt abortinvastaisten mielipiteidensä ilmaisuista. Mutta ei. Vielä piti kesällä kirjoittaa &quot;ploki&quot;, jossa hän kehui Argentiinaa hienoksi maaksi, kun Argentiinan senaatti oli äänestänyt abortin laillistamista vastaan.<br /><br />Tavalliselle tallaajalle ja rivikansanedustajalle vapaa mielipiteen ilmaiseminen sallitaan. Mutta ulkoministerin kohdalla tilanne on jo ongelmallisempi. Kuten oikeuskanslerikin totesi, &rdquo;Soinin osallistuminen tilaisuuteen Kanadassa on voinut mahdollistaa virheellisen tulkinnan, että kyse olisi Suomen virallisesta kannasta.&rdquo;<br /><br />Samalla pitää kuitenkin muistaa, että Soini ei missään virallisessa tilaisuudessa tai konferenssissa maailmalla ole esimerkiksi pitänyt puhetta tai tuonut esiin kantoja, jotka olisivat olleet ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa. Siksi pidin välikysymysmenettelyä Soinin toiminnasta täysin liioiteltuna. Puhuttelu, nuhtelu ja julkinen ryöpytys ovat aivan riittävä opetus - ainakin tässä vaiheessa. Sen tietää jokainen, joka joskus on siihen myllyyn joutunut. Välikysymyksen laatijoiden motiivit liittyivätkin aivan suoraan ensi keväänä pidettäviin eduskuntavaaleihin, joihin erityisesti Sdp valmistautuu jo nousussa olevien gallupien kiilto silmissä. Aihe kuin aihe kelpaa aiheeksi teatteriin, jota kutsutaan hallituksen kaatamiseksi. Hyvin pelattu, demarit, kun katsoo aiheesta syntynyttä mediatilaa - ja monia, jotka ottivat juonenne täydestä!<br /><br />Kannatan tietenkin aborttioikeutta, vaikka abortti itsessään ei ole mitenkään ongelmaton asia. &nbsp;Onneksi seksuaalivalistus on toiminut ja aborttien määrä Suomessa on tänä päivänä vain puolet siitä, mitä se oli vielä 1970-luvulla.<br /><br />Argentiina kun jo tuli mainittua, niin on hyvä tietää, että latinalaisen Amerikan maista vain kolmessa on abortti sallittu ilman rajoituksia. Näitä ovat Kuuba, Uruguay ja Guyana. Monissa maissa raskaudenkeskeytys on sallittu vain, jos sikiöllä on epämuodostuma, äidin terveys on vaarassa tai raskaus on tullut raiskauksen seurauksena. Kokonaan kielletty abortti on esimerkiksi Dominikaanisessa tasavallassa ja Nicaraguassa. Abortista voi joutua vuosiksi vankilaan, ja nainen voi saada rangaistuksen jo siitä, että edes epäillään, että hänelle on tehty abortti.<br /><br />Lainvastaisuus ei tarkoita sitä, ettei abortteja siellä silti tehtäisi. Paremmin toimeentulevat naiset saattavat kirjautuvat sairaalaan, mutta virallisiin papereihin tulee merkinnäksi jotain aivan muuta, kuten se että kyse on ollut umpilisäkkeen poistosta. Huonommin toimeentulevat joutuvat turvautumaan abortintekijöihin, joiden menetelmät eivät aina kestä päivänvaloa. Kaikkein köyhimpien tilanne on luonnollisesti kaikkein kehnoin. Kaikkiaan maailmassa on arvioitu kuolevan 47000 naista vuosittain epäonnistuneiden aborttien seurauksena.&nbsp;<br /><br />Latinalaisessa Amerikassa on katolisella kirkolla edelleen vahva asema, ja kielteinen kanta aborttiin tulee sitä kautta. Kirkon luomat epäviralliset normit ovat hyvin syvällä yhteiskunnassa. Nainen ei ole samalla arvostuksen tasolla miehen kanssa monissa muissakaan asioissa, ja monet naiset ikävä kyllä itsekin siirtävät alistamisen traditiota omille lapsilleen. Lainsäätäjien on vaikea ohittaa uskonnon kautta tulevaa sosiaalista painetta, ja siksi lakien muuttaminen on hidasta. Tämä taas selittää ainakin osan siitä, miksi Argentiinassakin vielä kesällä päädyttiin kielteiseen kantaan. Siihen josta Soinikin niin iloitsi.<br /><br />Suomen korkeimpien kansainvälisten lähettiläiden tulee ymmärtää, miten syvälle yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttavasta asiasta puhutaan, kun puhutaan naisten oikeudesta aborttiin. Siksi koen, että ulkoministeri Soini leikki tulella osallistuessaan kynttilätilaisuuteen Kanadassa ja iloitessaan abortin vastustajien voitosta Argentiinassa. Tällä kertaa ulkoministerin sytyttämä tulipalo saatiin sammumaan, mutta liekkiä ei saa jättää kytemään. Uuden palon sammuttamiseen ei todennäköisesti koko palokunta enää suostu.<br /><br /><br /><br /><br />Sent from my iPad</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ulkoministeri Timo Soini sai perjantaina 21.9. odotetusti eduskunnan luottamuksen äänin 100-60. Tyhjää äänesti 18 ja poissa oli 21. Itse äänestin Soinin ja sitä kautta hallituksen koossa pysymisen puolesta. Aborttiäänestys tämä ei ollut missään mielessä, koska abortti on ollut Suomessa laillinen jo vuodesta 1970, eikä tähän oikeuteen olla kajoamassa nytkään.

On tietenkin selvää, että ulkoministeri, joka edustaa virallisesti Suomea maailmalla, ei voi toimia maamme virallisen linjan vastaisesti missään tilanteessa. Soinin osallistuminen virkamatkan aikana abortinvastaiseen tilaisuuteen Kanadassa viime keväänä ei ollut hyväksyttävää. Tuollaiseen matkaan ei voi sisältyä osuutta, jossa edustetaan jotain muuta kuin Suomen hallituksen kantaa. Ministeri on ministeri kesät-talvet 24/7.

Olisin toivonut, että ulkoministeri Soini olisi jo Kanadan-matkan jälkeen saamansa puhuttelun seurauksena pidättäytynyt abortinvastaisten mielipiteidensä ilmaisuista. Mutta ei. Vielä piti kesällä kirjoittaa "ploki", jossa hän kehui Argentiinaa hienoksi maaksi, kun Argentiinan senaatti oli äänestänyt abortin laillistamista vastaan.

Tavalliselle tallaajalle ja rivikansanedustajalle vapaa mielipiteen ilmaiseminen sallitaan. Mutta ulkoministerin kohdalla tilanne on jo ongelmallisempi. Kuten oikeuskanslerikin totesi, ”Soinin osallistuminen tilaisuuteen Kanadassa on voinut mahdollistaa virheellisen tulkinnan, että kyse olisi Suomen virallisesta kannasta.”

Samalla pitää kuitenkin muistaa, että Soini ei missään virallisessa tilaisuudessa tai konferenssissa maailmalla ole esimerkiksi pitänyt puhetta tai tuonut esiin kantoja, jotka olisivat olleet ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa. Siksi pidin välikysymysmenettelyä Soinin toiminnasta täysin liioiteltuna. Puhuttelu, nuhtelu ja julkinen ryöpytys ovat aivan riittävä opetus - ainakin tässä vaiheessa. Sen tietää jokainen, joka joskus on siihen myllyyn joutunut. Välikysymyksen laatijoiden motiivit liittyivätkin aivan suoraan ensi keväänä pidettäviin eduskuntavaaleihin, joihin erityisesti Sdp valmistautuu jo nousussa olevien gallupien kiilto silmissä. Aihe kuin aihe kelpaa aiheeksi teatteriin, jota kutsutaan hallituksen kaatamiseksi. Hyvin pelattu, demarit, kun katsoo aiheesta syntynyttä mediatilaa - ja monia, jotka ottivat juonenne täydestä!

Kannatan tietenkin aborttioikeutta, vaikka abortti itsessään ei ole mitenkään ongelmaton asia.  Onneksi seksuaalivalistus on toiminut ja aborttien määrä Suomessa on tänä päivänä vain puolet siitä, mitä se oli vielä 1970-luvulla.

Argentiina kun jo tuli mainittua, niin on hyvä tietää, että latinalaisen Amerikan maista vain kolmessa on abortti sallittu ilman rajoituksia. Näitä ovat Kuuba, Uruguay ja Guyana. Monissa maissa raskaudenkeskeytys on sallittu vain, jos sikiöllä on epämuodostuma, äidin terveys on vaarassa tai raskaus on tullut raiskauksen seurauksena. Kokonaan kielletty abortti on esimerkiksi Dominikaanisessa tasavallassa ja Nicaraguassa. Abortista voi joutua vuosiksi vankilaan, ja nainen voi saada rangaistuksen jo siitä, että edes epäillään, että hänelle on tehty abortti.

Lainvastaisuus ei tarkoita sitä, ettei abortteja siellä silti tehtäisi. Paremmin toimeentulevat naiset saattavat kirjautuvat sairaalaan, mutta virallisiin papereihin tulee merkinnäksi jotain aivan muuta, kuten se että kyse on ollut umpilisäkkeen poistosta. Huonommin toimeentulevat joutuvat turvautumaan abortintekijöihin, joiden menetelmät eivät aina kestä päivänvaloa. Kaikkein köyhimpien tilanne on luonnollisesti kaikkein kehnoin. Kaikkiaan maailmassa on arvioitu kuolevan 47000 naista vuosittain epäonnistuneiden aborttien seurauksena. 

Latinalaisessa Amerikassa on katolisella kirkolla edelleen vahva asema, ja kielteinen kanta aborttiin tulee sitä kautta. Kirkon luomat epäviralliset normit ovat hyvin syvällä yhteiskunnassa. Nainen ei ole samalla arvostuksen tasolla miehen kanssa monissa muissakaan asioissa, ja monet naiset ikävä kyllä itsekin siirtävät alistamisen traditiota omille lapsilleen. Lainsäätäjien on vaikea ohittaa uskonnon kautta tulevaa sosiaalista painetta, ja siksi lakien muuttaminen on hidasta. Tämä taas selittää ainakin osan siitä, miksi Argentiinassakin vielä kesällä päädyttiin kielteiseen kantaan. Siihen josta Soinikin niin iloitsi.

Suomen korkeimpien kansainvälisten lähettiläiden tulee ymmärtää, miten syvälle yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttavasta asiasta puhutaan, kun puhutaan naisten oikeudesta aborttiin. Siksi koen, että ulkoministeri Soini leikki tulella osallistuessaan kynttilätilaisuuteen Kanadassa ja iloitessaan abortin vastustajien voitosta Argentiinassa. Tällä kertaa ulkoministerin sytyttämä tulipalo saatiin sammumaan, mutta liekkiä ei saa jättää kytemään. Uuden palon sammuttamiseen ei todennäköisesti koko palokunta enää suostu.




Sent from my iPad

]]>
6 http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261390-abortti-argentiinassa-kun-soini-leikki-tulella#comments Abortti Epäluottamuslause hallitus Soini Sat, 22 Sep 2018 14:39:37 +0000 Pia Kauma http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261390-abortti-argentiinassa-kun-soini-leikki-tulella
Miksi kaupunkikoulujen menestys pitäisi olla hallituksen agendalla? http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla <p>Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.</p><p>Monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet maan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkausten lyhytjänteisyydestä ja talouskasvun kielteisistä vaikutuksista. Esimerikiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta on ihmetellyt, miksi hallitus on päättänyt jatkaa koulutus- ja tutkimusrahojen leikkaamista vastoin tutkimustietoa. Koulutusleikkausten myötä valtio menettää verotuloja ja hidastaa elinkeinorakenteen muutosta.</p><p>Hallitus on leikannut vuoteen 2019 mennessä koulutuksesta kolme miljardia euroa. Tätä ei mitenkään voi paikata kertaluonteisilla hankerahoilla. Nyt tehdyt leikkaukset vievät pohjan uusilta innovaatioilta ja uusien työpaikkojen synnyltä. Näin mittavat leikkaukset tulevat myös pitkällä ajanjaksolla koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.</p><p>Viime hallituskaudella koulujen ryhmäkokojen pienentäminen ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa olivat keskeisiä toimia maamme koulutuspolitiikassa. Nykyhallitus on päättänyt merkittävästi vähentää kouluille kohdistuvaa rahoitusta, joka näkyy kaupunkien kyvyssä torjua koulutuksen eriarvoisuutta.</p><p>Koulujen väliset erot ovat Helsingissä kasvaneet. Tutkijat Venla Bernelius ja Mari Vaattovaara ovat todenneet useaan otteeseen, että koulutuksen ulkopuolelle jäämisen haitat ovat historiallisesti tarkasteltuna kasvaneet ja huono-osaisuus keskittyy yhä enemmän tietyille alueille.</p><p>Useasti myös kuulee todettavan, että Helsingin alueellinen eriytyminen on kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Kunnianhimon taso ei voi olla näin alhainen. Suomi on koko historiansa aikana ollut tasa-arvon tavoittelussa kansainvälinen edelläkävijä. Tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän politiikan ansiosta olemme saavuttaneet maailman parhaat oppimistulokset ja pienet terveyserot.</p><p>Koulutukselliseen tasa-arvoon yhdistyy koko kaupunkipolitiikka, sillä asuinalueiden eriytyessä eriytyvät myös koulut. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkien asuntopolitiikassa tähdätään sekoittavaan asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa että kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan toistensa viereen samoille asuinalueille. Näin samoilla asuinalueilla asuu eri koulutus- ja työtaustoja edustavia ihmisiä, joiden lapset käyvät samaa lähikoulua.</p><p>Huolestuttavaa on, että koulutus on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin Helsingin naapurustoja jakavista tekijöitä ja naapurustojen väliset erot ovat kasvaneet 90-luvulta lähtien. Venla Bernelius on todennut, että korkeakoulutetun väestön osuus vaihtelee Helsingin seudun naapurustojen välillä kahdesta prosentista 55 prosenttiin.</p><p>Miksi sitten Helsingin seudun kehitys pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta? Helsingin seudun eriytyminen on myös kansallisesta merkittävä ilmiö, sillä jo 2000-luvun alussa sekä Suomen parhaat että heikoimmat oppimistulokset löytyivät Helsingin seudun kouluista. PISA-tulosten lasku, osaamiserojen kasvu ja maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset korostavat tarvetta suunnata myös valtion suunnalta erityistukea Helsingin koulujen kehitykseen ja eriytymisen ehkäisyyn.</p><p>Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, jolloin myös kaupunkikoulujen menestys nousee kansalliseksi kysymykseksi ja suomalaisen tasa-arvokehityksen suunnannäyttäjäksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.

Monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet maan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkausten lyhytjänteisyydestä ja talouskasvun kielteisistä vaikutuksista. Esimerikiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta on ihmetellyt, miksi hallitus on päättänyt jatkaa koulutus- ja tutkimusrahojen leikkaamista vastoin tutkimustietoa. Koulutusleikkausten myötä valtio menettää verotuloja ja hidastaa elinkeinorakenteen muutosta.

Hallitus on leikannut vuoteen 2019 mennessä koulutuksesta kolme miljardia euroa. Tätä ei mitenkään voi paikata kertaluonteisilla hankerahoilla. Nyt tehdyt leikkaukset vievät pohjan uusilta innovaatioilta ja uusien työpaikkojen synnyltä. Näin mittavat leikkaukset tulevat myös pitkällä ajanjaksolla koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.

Viime hallituskaudella koulujen ryhmäkokojen pienentäminen ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa olivat keskeisiä toimia maamme koulutuspolitiikassa. Nykyhallitus on päättänyt merkittävästi vähentää kouluille kohdistuvaa rahoitusta, joka näkyy kaupunkien kyvyssä torjua koulutuksen eriarvoisuutta.

Koulujen väliset erot ovat Helsingissä kasvaneet. Tutkijat Venla Bernelius ja Mari Vaattovaara ovat todenneet useaan otteeseen, että koulutuksen ulkopuolelle jäämisen haitat ovat historiallisesti tarkasteltuna kasvaneet ja huono-osaisuus keskittyy yhä enemmän tietyille alueille.

Useasti myös kuulee todettavan, että Helsingin alueellinen eriytyminen on kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Kunnianhimon taso ei voi olla näin alhainen. Suomi on koko historiansa aikana ollut tasa-arvon tavoittelussa kansainvälinen edelläkävijä. Tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän politiikan ansiosta olemme saavuttaneet maailman parhaat oppimistulokset ja pienet terveyserot.

Koulutukselliseen tasa-arvoon yhdistyy koko kaupunkipolitiikka, sillä asuinalueiden eriytyessä eriytyvät myös koulut. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkien asuntopolitiikassa tähdätään sekoittavaan asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa että kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan toistensa viereen samoille asuinalueille. Näin samoilla asuinalueilla asuu eri koulutus- ja työtaustoja edustavia ihmisiä, joiden lapset käyvät samaa lähikoulua.

Huolestuttavaa on, että koulutus on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin Helsingin naapurustoja jakavista tekijöitä ja naapurustojen väliset erot ovat kasvaneet 90-luvulta lähtien. Venla Bernelius on todennut, että korkeakoulutetun väestön osuus vaihtelee Helsingin seudun naapurustojen välillä kahdesta prosentista 55 prosenttiin.

Miksi sitten Helsingin seudun kehitys pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta? Helsingin seudun eriytyminen on myös kansallisesta merkittävä ilmiö, sillä jo 2000-luvun alussa sekä Suomen parhaat että heikoimmat oppimistulokset löytyivät Helsingin seudun kouluista. PISA-tulosten lasku, osaamiserojen kasvu ja maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset korostavat tarvetta suunnata myös valtion suunnalta erityistukea Helsingin koulujen kehitykseen ja eriytymisen ehkäisyyn.

Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, jolloin myös kaupunkikoulujen menestys nousee kansalliseksi kysymykseksi ja suomalaisen tasa-arvokehityksen suunnannäyttäjäksi.

]]>
3 http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla#comments Eduskuntavaali 2019 hallitus Helsinki Koulutus Koulutusleikkaukset Sat, 22 Sep 2018 13:06:04 +0000 Eveliina Heinäluoma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla
Eroja perussuomalaisten ja hallituksen arvovalinnoissa http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261298-eroja-perussuomalaisten-ja-hallituksen-arvovalinnoissa <p>Hallitus pyrkii budjettiesityksessään antamaan sen mielikuvan, ettei vaihtoehtoja ole, ellei oteta lisää velkaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Joka vuosi budjettia tehtäessä vaihtoehtoja rahojen käytölle on olemassa vaikka kuinka paljon.</p><p>Perussuomalaisilla on toisenlainen näkemys budjetin jakovarasta ja kuinka se jaetaan suomalaisille. Tämä tulee näkymään syksyn vaihtoehtobudjetissamme. Teemme useamman vuoden ohjelmia, koska asiat eivät vuodessa hoidu. Kansallinen etu on ohjelmissamme etusijalla, ei muun maailman etu. Perussuomalaiset katsovat, että kansanedustajat ovat suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei esim. kasvottoman EU:n. Tottakai haluamme tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja käydä kauppaa, mutta omat verorahamme on tarkoitettu pääasiassa suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.</p><p><strong>Esimerkki arvovalinnasta</strong></p><p>Takuueläkettä korotettiin vain 9 euroa kuussa, kun sitä kuuluisaa jakovaraa ei kuulemma ole. Siihen panostettiin 10 miljoonaa. Perussuomalaiset ovat esittäneet 50 euron lääkeomavastuun poistamista pienituloisilta, tämä merkitsisi noin 11 miljoonan euron satsausta. Samaan aikaan vuosina 2017-2019 menee turvapaikanhakijoiden vastaanottokuluihin n. 700 miljoonaa ja kotoutuskuluihin 700 miljoonaa. Tämä summa vastaa Suomen ensi vuonna ottaman velan määrää eli n. 1,4 miljardia.</p><p>Suomen hallitus menee asiassa EU:n selän taakse ja toteaa, että kyllä EU hoitaa pakolais- ja siirtolaisongelman. Niin, EU:ssa on paljon puhetta asiasta, mutta tekoja ei vielä lainkaan. Miksi maamme oma hallitus ei toimi? Miten voi olla, että hallituksella on laittaa näin valtavasti rahaa muuhun kuin suomalaisten edunvalvontaan ja hyvinvointiin? Se on arvovalinta.</p><p>Kysyin eduskunnassa valtiovarainministeri Orpolta, milloin hallitus toteuttaa oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, jotta vetovoimatekijät saadaan minimiin? Ainoana vastauksena tuli, ettei Orpo puhu siitä mielellään. Eikö näin suurista rahamääristä kannattaisi puhua? Mitä teemme, ettei turvallisista maista virtaa Suomeen ihmisiä ja laittomasti maassa olevat saadaan pois? Myöskään pääministeri Sipilä ei vastannut kysymykseeni, kun sen uudestaan seuraavana päivän esitin.</p><p><strong>Veronmaksajalle ei ole haittaveroja, on vain veroja</strong></p><p>Hallitus teki verovähennyksiä 130 miljoonaa euroa pieni- ja keskituloisille, joka ensin näytti hyvältä, mutta sitten havaitsimme, että alennukset paikataan toisaalta, mm. lämmityskulut nousevat samoin muutamat muut kulutusverot. &nbsp;Nostettavat &rdquo;haittaverot&rdquo; ovat ns. tasaveroja, jolloin ne iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Tavalliselle ihmiselle ei ole olemassa haittaveroja, on vain veroja, jotka vähentävät käteen jäävää rahamäärää. Perusuomalaiset ovatkin esittäneet asumisen ja polttoaineveron alentamista.</p><p><strong>Suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko</strong></p><p>Ympäristöongelma ja ilmastonmuutos ovat vakavia asioita. Perussuomalaiset lähtevät kuitenkin siitä, että suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko. Siinä ei ole mitään järkeä, että ajamme yhä kiristyvillä päästövaatimuksilla suomalaisen teollisuuden ulkomaille kuten Kiinaan, Intiaan tai Puolaan. Saasteet eivät pysähdy valtakunnan rajoille. WHO:n vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maailman puhtain ulkoilman laatu. Nyt varsinaisten saastuttajien on ryhdyttävä kantamaan omat taakkansa. Suomen ei tarvitse muiden päästöjä hoitaa. Oman osansa Suomi on hoitanut hyvin.</p><p>Nämä ovat esimerkkejä arvovalinnoista joiden vuoksi ilmeisesti hallitus potkaisi perussuomalaiset ulos reilu vuosi sitten.&nbsp; Jotain rajaa rahanjaon epäoikeudenmukaisuuteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus pyrkii budjettiesityksessään antamaan sen mielikuvan, ettei vaihtoehtoja ole, ellei oteta lisää velkaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Joka vuosi budjettia tehtäessä vaihtoehtoja rahojen käytölle on olemassa vaikka kuinka paljon.

Perussuomalaisilla on toisenlainen näkemys budjetin jakovarasta ja kuinka se jaetaan suomalaisille. Tämä tulee näkymään syksyn vaihtoehtobudjetissamme. Teemme useamman vuoden ohjelmia, koska asiat eivät vuodessa hoidu. Kansallinen etu on ohjelmissamme etusijalla, ei muun maailman etu. Perussuomalaiset katsovat, että kansanedustajat ovat suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei esim. kasvottoman EU:n. Tottakai haluamme tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja käydä kauppaa, mutta omat verorahamme on tarkoitettu pääasiassa suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Esimerkki arvovalinnasta

Takuueläkettä korotettiin vain 9 euroa kuussa, kun sitä kuuluisaa jakovaraa ei kuulemma ole. Siihen panostettiin 10 miljoonaa. Perussuomalaiset ovat esittäneet 50 euron lääkeomavastuun poistamista pienituloisilta, tämä merkitsisi noin 11 miljoonan euron satsausta. Samaan aikaan vuosina 2017-2019 menee turvapaikanhakijoiden vastaanottokuluihin n. 700 miljoonaa ja kotoutuskuluihin 700 miljoonaa. Tämä summa vastaa Suomen ensi vuonna ottaman velan määrää eli n. 1,4 miljardia.

Suomen hallitus menee asiassa EU:n selän taakse ja toteaa, että kyllä EU hoitaa pakolais- ja siirtolaisongelman. Niin, EU:ssa on paljon puhetta asiasta, mutta tekoja ei vielä lainkaan. Miksi maamme oma hallitus ei toimi? Miten voi olla, että hallituksella on laittaa näin valtavasti rahaa muuhun kuin suomalaisten edunvalvontaan ja hyvinvointiin? Se on arvovalinta.

Kysyin eduskunnassa valtiovarainministeri Orpolta, milloin hallitus toteuttaa oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, jotta vetovoimatekijät saadaan minimiin? Ainoana vastauksena tuli, ettei Orpo puhu siitä mielellään. Eikö näin suurista rahamääristä kannattaisi puhua? Mitä teemme, ettei turvallisista maista virtaa Suomeen ihmisiä ja laittomasti maassa olevat saadaan pois? Myöskään pääministeri Sipilä ei vastannut kysymykseeni, kun sen uudestaan seuraavana päivän esitin.

Veronmaksajalle ei ole haittaveroja, on vain veroja

Hallitus teki verovähennyksiä 130 miljoonaa euroa pieni- ja keskituloisille, joka ensin näytti hyvältä, mutta sitten havaitsimme, että alennukset paikataan toisaalta, mm. lämmityskulut nousevat samoin muutamat muut kulutusverot.  Nostettavat ”haittaverot” ovat ns. tasaveroja, jolloin ne iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Tavalliselle ihmiselle ei ole olemassa haittaveroja, on vain veroja, jotka vähentävät käteen jäävää rahamäärää. Perusuomalaiset ovatkin esittäneet asumisen ja polttoaineveron alentamista.

Suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko

Ympäristöongelma ja ilmastonmuutos ovat vakavia asioita. Perussuomalaiset lähtevät kuitenkin siitä, että suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko. Siinä ei ole mitään järkeä, että ajamme yhä kiristyvillä päästövaatimuksilla suomalaisen teollisuuden ulkomaille kuten Kiinaan, Intiaan tai Puolaan. Saasteet eivät pysähdy valtakunnan rajoille. WHO:n vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maailman puhtain ulkoilman laatu. Nyt varsinaisten saastuttajien on ryhdyttävä kantamaan omat taakkansa. Suomen ei tarvitse muiden päästöjä hoitaa. Oman osansa Suomi on hoitanut hyvin.

Nämä ovat esimerkkejä arvovalinnoista joiden vuoksi ilmeisesti hallitus potkaisi perussuomalaiset ulos reilu vuosi sitten.  Jotain rajaa rahanjaon epäoikeudenmukaisuuteen.

]]>
4 http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261298-eroja-perussuomalaisten-ja-hallituksen-arvovalinnoissa#comments Arvopohja Budjetti hallitus Ilmaston muutos Perussuomalaiset Fri, 21 Sep 2018 06:28:11 +0000 Leena Meri http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261298-eroja-perussuomalaisten-ja-hallituksen-arvovalinnoissa
Kokoomuksen Pelkosen ja Sirénin Soini-kapina on käsikirjoitettua näytelmää http://harrimulari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261274-kokoomuksen-pelkosen-ja-sirenin-soini-kapina-on-kasikirjoitettua-naytelmaa <p>Kuten tiedämme ulkoministeri Timo Soinin luottamuksesta äänestetään eduskunnassa huomenna perjantaina 21.9. Tulos on jo selvä. Hallituspuolueiden selvä enemmistö tulee äänestämään Soinin luottamuksen puolesta ja taustatukea tulee asian vuoksi kristillisdemokraateilta koko ryhmän voimalla. Perussuomalaiset sorvasivat tänään ryhmäpäätöksen, jossa enemmistö äänestää Soinin luottamuksen puolesta, jälleen asian vuoksi ja muutama ehkä tyhjää.</p><p>Juuri tästä syystä Kokoomuksen muutamalla &quot;kapinallisella&quot; ei ole mitään merkitystä.&nbsp; Julkisuuteen ovat astuneet tänään Jaana Pelkonen sekä<a class="person" href="https://www.is.fi/haku/?query=saara-sofia+siren"> </a>Saara-Sofia Sirén, jotka ilmoittivat etteivät äänestä Soinin luottamuksen puolesta</p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005835262.html?utm_campaign=tf-IS&amp;utm_term=0&amp;utm_source=tf-other" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005835262.html?utm_campaign=tf-IS&amp;utm_term=0&amp;utm_source=tf-other">https://www.is.fi/politiikka/art-2000005835262.html?utm_campaign=tf-IS&amp;u...</a></p><p>Tämä on puhdasta poliittista teatteria. Vaalikampanja käy kuumana ja pari &quot;tiedostavaa&quot; naista kannattaakin asettaa &quot;uhmaamaan&quot;&nbsp; ulkoministeri Soinin naisten terveyttä ja henkeä uhkaavia kantoja. Käsikirjoituksen juoni oli jo päiviä sitten selvillä, kun Petteri Orpo sanoi kuinka Soinin luottamuksen puolesta äänestetään, mutta &quot;jokainen tekee viime kädessä itse päätöksen.&quot; Tämä jälkeen esiin astuvat luvan kanssa em. kaksi naiskansanedustajaa. Heille on annettu, ellei peräti asetettu lupa äänestää tyhjää koska mitään riskiä Soinin epäluottamuksen puolesta ei ole. Kyse on silkasta höynäytyksestä eli mielikuvista, jotka menivät läpi täysillä mm. SDP:n poliittisen historian tutkijalle Jani Kokolle</p><p><a href="http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat#comment-3963557" title="http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat#comment-3963557">http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-aino...</a></p><p>Kun viesti menee näin suodattamattoma läpi tutkijalle, niin mitenköhän on tavan äänestäjän laita?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tiedämme ulkoministeri Timo Soinin luottamuksesta äänestetään eduskunnassa huomenna perjantaina 21.9. Tulos on jo selvä. Hallituspuolueiden selvä enemmistö tulee äänestämään Soinin luottamuksen puolesta ja taustatukea tulee asian vuoksi kristillisdemokraateilta koko ryhmän voimalla. Perussuomalaiset sorvasivat tänään ryhmäpäätöksen, jossa enemmistö äänestää Soinin luottamuksen puolesta, jälleen asian vuoksi ja muutama ehkä tyhjää.

Juuri tästä syystä Kokoomuksen muutamalla "kapinallisella" ei ole mitään merkitystä.  Julkisuuteen ovat astuneet tänään Jaana Pelkonen sekä Saara-Sofia Sirén, jotka ilmoittivat etteivät äänestä Soinin luottamuksen puolesta

https://www.is.fi/politiikka/art-2000005835262.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=0&utm_source=tf-other

Tämä on puhdasta poliittista teatteria. Vaalikampanja käy kuumana ja pari "tiedostavaa" naista kannattaakin asettaa "uhmaamaan"  ulkoministeri Soinin naisten terveyttä ja henkeä uhkaavia kantoja. Käsikirjoituksen juoni oli jo päiviä sitten selvillä, kun Petteri Orpo sanoi kuinka Soinin luottamuksen puolesta äänestetään, mutta "jokainen tekee viime kädessä itse päätöksen." Tämä jälkeen esiin astuvat luvan kanssa em. kaksi naiskansanedustajaa. Heille on annettu, ellei peräti asetettu lupa äänestää tyhjää koska mitään riskiä Soinin epäluottamuksen puolesta ei ole. Kyse on silkasta höynäytyksestä eli mielikuvista, jotka menivät läpi täysillä mm. SDP:n poliittisen historian tutkijalle Jani Kokolle

http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat#comment-3963557

Kun viesti menee näin suodattamattoma läpi tutkijalle, niin mitenköhän on tavan äänestäjän laita?

 

 

]]>
16 http://harrimulari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261274-kokoomuksen-pelkosen-ja-sirenin-soini-kapina-on-kasikirjoitettua-naytelmaa#comments hallitus Kokoomus Poliittinen näytelmä Thu, 20 Sep 2018 16:47:26 +0000 Harri Mulari http://harrimulari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261274-kokoomuksen-pelkosen-ja-sirenin-soini-kapina-on-kasikirjoitettua-naytelmaa
Politiikan "riskibisnes" http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261269-politiikan-riskibisnes <p>Case-Soini ja aborttikeskustelu näyttää lyövän parhaillaan kovia laineita valtakunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa eikä syyttä. Asiaan liittyy monia näkökulmia ja ne painottuvat sen mukaan mitä kukin haluaa mielessään painottaa. Sitä mielipiteenvapautta. Mitä seikkoja olisi kuitenkin syytä pohdiskella ennenkuin vihreää tai punaista nappia eduskunnassa huomenna klo 13 painetaan? Henkilökohtaisesti lähestyn asiaa vähemmän puoluepoliittisesta näkövinkkelistä ja tuon esiin myös ministerin oikeusturvan jotta ketään ministeriä ei tulevaisuudessakaan kivitetä kuten ennen muinoin. Elämmehän kai kuitenkin vielä oikeusvaltiossa?</p><p>&quot;Kokoomuksen eduskuntaryhmä käskyttää kansanedustajansa äänestämään hallituksen ja siten ulkoministeri Timo Soinin (sin) puolesta eduskunnan luottamusäänestyksessä perjantaina.&nbsp;Kokoomuksen eduskuntaryhmä kertoo tiedotteessaan, että kokoomus ei hyväksy Soinin toimintaa, mutta että hallitusta ei tähän kysymykseen kaadeta. Ryhmän mukaan perjantaina ei äänestetä vain Soinin vaan koko hallituksen luottamuksesta. <u><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005834351.html">Helsingin Sanomien mukaan</a>&nbsp;</u>myös pääministeripuolue keskusta on tehnyt vastaavan päätöksen ja äänestää yksimielisesti hallituksen luottamuksen puolesta.&nbsp;Ulkoministeri Soinin luottamuksesta on määrä äänestää täysistunnossa huomenna kello 13.&quot; (US 20.9)&nbsp;</p><p>Kokoomuksen rivit eivät ole suorat ja muutama edustaja on ehtinyt jo betonoida kantansa Soinin luottamusäänestykseen. Tilanne on erittäin paha etenkin Kokoomuksen näkökulmasta, mutta erityisen paha tilanne on koko hallituksen näkökulmasta. Hallitus on tehnyt Soinin luottamusäänestyksestä hallituskysymyksen. Oliko tämä viisasta, etenkin kun oli jo tieto muutamien edustajien kielteisestä kannasta? Hallitus otti ison riskin tekemällä asiasta hallituskysymyksen. Sitä sen ei olisi edes tarvinnut tehdä ja ottaa megaluokan riskiä. Hallitukset eivät kaadu yksittäisiin ministerivaihtoihin joita on tapahtunut tämän tästä ja tuon tuosta.&nbsp;</p><p>Oikeuskansleri totesi ratkaisussaan; &quot;Johtopäätöksenään oikeuskansleri totesi, että ulkoministeri Soinin ei voida osoittaa toimineen asiassa lainvastaisesti. Oikeuskansleri kiinnitti kuitenkin ulkoministeri Soinin huomiota siihen, että nyt esillä olevan kaltaisissa olosuhteissa ulkoministerin olisi perusteltua noudattaa erityistä varovaisuutta ja harkittua pidättyvyyttä kannanotoissaan matkustaessaan Suomen valtion edustajana toisessa valtiossa, jotta ministerin menettely ei antaisi .aihetta väärinkäsityksiin tai epäilyksiin siitä, mitkä ovat Suomen valtion ja mitkä hänen omia kantojaan.&quot; (OKV&nbsp; 18.9).&nbsp;</p><p>Oikeuskansleri selvitti toiminnan lainmukaisuuden joten eduskunnan ei tarvitse tätä problematiikkaa enää pohtia. Ollenee syytä huomioida, että ministerien toimintaa arvioidaan myös ns. ministerivastuulain pohjalta (Laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä).</p><p>Lain mukaan; &quot;Tämän lain 2 lukua sovelletaan tutkittaessa <strong>valtioneuvoston jäsenen</strong>, valtioneuvoston oikeuskanslerin, apulaisoikeuskanslerin ja tämän sijaisen sekä eduskunnan oikeusasiamiehen, apulaisoikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisen virkatointen lainmukaisuutta (<em>ministerivastuuasia</em>).&quot;</p><p>Ko. lain 3 &sect;:n mukaan: &quot;Perustuslakivaliokunnan on välittömästi ministerivastuuasian tultua vireille varattava tutkinnan kohteena olevalle tilaisuus antaa lausunto perustuslakivaliokunnalle tehdystä ilmoituksesta, muistutuksesta tai tutkintapyynnöstä.&nbsp;Ennen kuin perustuslakivaliokunta esittää perustuslain 114 &sect;:ssä tarkoitetun kannanoton, sen tulee varata tutkinnan kohteena olevalle tilaisuus antaa vastine asiassa kertyneestä aineistosta.&quot;</p><p>Ollenee syytä huomata, että myös ministereillä on olemassa oikeusturva. Oikeuskanslerihan on tutkinut jo ministerin toimen lainmukaisuuden. On erittäin mielenkiintoista seurata minkälaisen kivityksen kohteeksi Soini joutuu. Ensimmäinen kivihän (Maarit Feldt-Ranta, sdp) on jo heitetty. Case-Soini ei ole tullut valtakunnanoikeudessa edes vireille jonka olettaisi olevan asianosiaisellekin tärkeää tilanteessa, että toimen hoitamisessa ei ole oikeuskanslerinkaan mukaan tapahtunut laittomuutta. Case-Soinista tuleekin mielenkiintoinen ennakkotapaus siinä mielessä, kumpi asia painaa vaakakupissa enemmän, toimen lainmukaisuus vai poliittiset intohimot. Toivon mukaan ensiksi mainittu oikeusvaltionperiaatteiden&nbsp; näkökulmasta.&nbsp;</p><p>Tekikö hallitus case-Soinista arvovaltakysymyksen? Mitä ilmeisimmin tästä on kysymys sillä mitään muuta perustetta tuskin löytyy. Perustella voi toki sillä, että annetaan ulospäin kuva, että hallituksen rivit eivät natise, mutta jos manööveri (hallituskysymys) epäonnistuu, kaatuu hallitus huomenna klo 13.02 ilman natisemista, kertarytinällä. Valtiosääntöoppineet osannevat ottaa tähän kysymykseen paremmin kantaa jos äänestyksessä näin käy. Kysymys ei juridisesti ollene kuitenkaan hallituksen luottamuksesta vaan Soinin luottamuksesta. Oli niin tai näin, hallituksen hävitessä äänestyksessä on kyseessä merkittävä arvovaltatappio jota voidaan pitää ainakin poliittisesti merkittävänä.&nbsp;</p><p>Olennainen kysymys puheenvuorossa olikin, mikä logiikka piili tässä politiikan &quot;riskibisneksessä&quot;? Arvovaltakysymys? Ehkä olemme sen tiimoilta huomenna paria piirua viisaampia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Case-Soini ja aborttikeskustelu näyttää lyövän parhaillaan kovia laineita valtakunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa eikä syyttä. Asiaan liittyy monia näkökulmia ja ne painottuvat sen mukaan mitä kukin haluaa mielessään painottaa. Sitä mielipiteenvapautta. Mitä seikkoja olisi kuitenkin syytä pohdiskella ennenkuin vihreää tai punaista nappia eduskunnassa huomenna klo 13 painetaan? Henkilökohtaisesti lähestyn asiaa vähemmän puoluepoliittisesta näkövinkkelistä ja tuon esiin myös ministerin oikeusturvan jotta ketään ministeriä ei tulevaisuudessakaan kivitetä kuten ennen muinoin. Elämmehän kai kuitenkin vielä oikeusvaltiossa?

"Kokoomuksen eduskuntaryhmä käskyttää kansanedustajansa äänestämään hallituksen ja siten ulkoministeri Timo Soinin (sin) puolesta eduskunnan luottamusäänestyksessä perjantaina. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kertoo tiedotteessaan, että kokoomus ei hyväksy Soinin toimintaa, mutta että hallitusta ei tähän kysymykseen kaadeta. Ryhmän mukaan perjantaina ei äänestetä vain Soinin vaan koko hallituksen luottamuksesta. Helsingin Sanomien mukaan myös pääministeripuolue keskusta on tehnyt vastaavan päätöksen ja äänestää yksimielisesti hallituksen luottamuksen puolesta. Ulkoministeri Soinin luottamuksesta on määrä äänestää täysistunnossa huomenna kello 13." (US 20.9) 

Kokoomuksen rivit eivät ole suorat ja muutama edustaja on ehtinyt jo betonoida kantansa Soinin luottamusäänestykseen. Tilanne on erittäin paha etenkin Kokoomuksen näkökulmasta, mutta erityisen paha tilanne on koko hallituksen näkökulmasta. Hallitus on tehnyt Soinin luottamusäänestyksestä hallituskysymyksen. Oliko tämä viisasta, etenkin kun oli jo tieto muutamien edustajien kielteisestä kannasta? Hallitus otti ison riskin tekemällä asiasta hallituskysymyksen. Sitä sen ei olisi edes tarvinnut tehdä ja ottaa megaluokan riskiä. Hallitukset eivät kaadu yksittäisiin ministerivaihtoihin joita on tapahtunut tämän tästä ja tuon tuosta. 

Oikeuskansleri totesi ratkaisussaan; "Johtopäätöksenään oikeuskansleri totesi, että ulkoministeri Soinin ei voida osoittaa toimineen asiassa lainvastaisesti. Oikeuskansleri kiinnitti kuitenkin ulkoministeri Soinin huomiota siihen, että nyt esillä olevan kaltaisissa olosuhteissa ulkoministerin olisi perusteltua noudattaa erityistä varovaisuutta ja harkittua pidättyvyyttä kannanotoissaan matkustaessaan Suomen valtion edustajana toisessa valtiossa, jotta ministerin menettely ei antaisi .aihetta väärinkäsityksiin tai epäilyksiin siitä, mitkä ovat Suomen valtion ja mitkä hänen omia kantojaan." (OKV  18.9). 

Oikeuskansleri selvitti toiminnan lainmukaisuuden joten eduskunnan ei tarvitse tätä problematiikkaa enää pohtia. Ollenee syytä huomioida, että ministerien toimintaa arvioidaan myös ns. ministerivastuulain pohjalta (Laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä).

Lain mukaan; "Tämän lain 2 lukua sovelletaan tutkittaessa valtioneuvoston jäsenen, valtioneuvoston oikeuskanslerin, apulaisoikeuskanslerin ja tämän sijaisen sekä eduskunnan oikeusasiamiehen, apulaisoikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisen virkatointen lainmukaisuutta (ministerivastuuasia)."

Ko. lain 3 §:n mukaan: "Perustuslakivaliokunnan on välittömästi ministerivastuuasian tultua vireille varattava tutkinnan kohteena olevalle tilaisuus antaa lausunto perustuslakivaliokunnalle tehdystä ilmoituksesta, muistutuksesta tai tutkintapyynnöstä. Ennen kuin perustuslakivaliokunta esittää perustuslain 114 §:ssä tarkoitetun kannanoton, sen tulee varata tutkinnan kohteena olevalle tilaisuus antaa vastine asiassa kertyneestä aineistosta."

Ollenee syytä huomata, että myös ministereillä on olemassa oikeusturva. Oikeuskanslerihan on tutkinut jo ministerin toimen lainmukaisuuden. On erittäin mielenkiintoista seurata minkälaisen kivityksen kohteeksi Soini joutuu. Ensimmäinen kivihän (Maarit Feldt-Ranta, sdp) on jo heitetty. Case-Soini ei ole tullut valtakunnanoikeudessa edes vireille jonka olettaisi olevan asianosiaisellekin tärkeää tilanteessa, että toimen hoitamisessa ei ole oikeuskanslerinkaan mukaan tapahtunut laittomuutta. Case-Soinista tuleekin mielenkiintoinen ennakkotapaus siinä mielessä, kumpi asia painaa vaakakupissa enemmän, toimen lainmukaisuus vai poliittiset intohimot. Toivon mukaan ensiksi mainittu oikeusvaltionperiaatteiden  näkökulmasta. 

Tekikö hallitus case-Soinista arvovaltakysymyksen? Mitä ilmeisimmin tästä on kysymys sillä mitään muuta perustetta tuskin löytyy. Perustella voi toki sillä, että annetaan ulospäin kuva, että hallituksen rivit eivät natise, mutta jos manööveri (hallituskysymys) epäonnistuu, kaatuu hallitus huomenna klo 13.02 ilman natisemista, kertarytinällä. Valtiosääntöoppineet osannevat ottaa tähän kysymykseen paremmin kantaa jos äänestyksessä näin käy. Kysymys ei juridisesti ollene kuitenkaan hallituksen luottamuksesta vaan Soinin luottamuksesta. Oli niin tai näin, hallituksen hävitessä äänestyksessä on kyseessä merkittävä arvovaltatappio jota voidaan pitää ainakin poliittisesti merkittävänä. 

Olennainen kysymys puheenvuorossa olikin, mikä logiikka piili tässä politiikan "riskibisneksessä"? Arvovaltakysymys? Ehkä olemme sen tiimoilta huomenna paria piirua viisaampia. 

 

]]>
0 http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261269-politiikan-riskibisnes#comments hallitus Soini Thu, 20 Sep 2018 15:53:53 +0000 Olli-Pekka Salminen http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261269-politiikan-riskibisnes
Kaikki puolueet hallitukseen? http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261223-kaikki-puolueet-hallitukseen <p><strong>Olen viime päivinä ajatellut isoja asioita. Norsujen ja kerrostalojen lisäksi ovat ajatukseni viipyneet Suomen poliittisessa järjestelmässä ja siinä, kuinka siitä voisi tulla parempi. Hyvää hyvyyttäni kerron teillekin ratkaisuni, joka puhdistaa tahrat ja poistaa lian.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suomen poliittisessa järjestelmässä on yksi perustavaa laatua oleva vika: se nojaa enemmistöhallituksiin. En toki tarkoita, että sen pitäisi vähemmistöhallituksiin nojata ja hallitusten kaatuilla. Enemmistöhallitusjärjestelmästä sikiää kuitenkin koko joukko uusia ongelmia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kukaan ei tiedä, mitkä puolueet hallituksen muodostavat. </strong>Vaalien alla äänestäjällä ei ole mitään takeita siitä, millainen on tuleva hallituspohja ja näin ollen Suomen poliittinen suunta seuraavan neljän vuoden ajan. Räikein esimerkki tällä vaalikaudella tästä oli Perussuomalaiset. Heidän äänestäjäkuntansa oli heterogeenistä, vasemmalta ja oikealta tullutta väkeä. Asettuminen porvarihallitukseen ei varmasti miellyttänyt SDP:stä muuttaneita perussuomalaisten äänestäjiä. Itse asiassa nykyinen hallituspohja muokkasi jopa Perussuomalaisista irrottautunutta Sinistä Tulevaisuutta &ndash; lyön vaikka vetoa, että punamultahallitukseen jäävä Siniset ei olisi yrittänytkään profiloitua verokapinapuolueeksi. Puolueen idea keksittiin hallitusratkaisun pönkittämiseksi, ei päinvastoin.</p><p>&nbsp;</p><p>Ruotsissa asia hoidetaan blokeilla. Puolueet ovat liittoutuneet jo etukäteen, ja äänestäjät äänestävätkin hallitusohjelmien välillä. Nyt kuitenkin näemme, että tämäkään malli ei kanna, kun Ruotsidemokraatit aivan oikeutetusti ovat vallanneet tilan blokkien välillä, ja kumpikaan leiri ei saavuta enää enemmistöasemaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hallitusohjelma lukitsee politiikan. </strong>Kun osa puolueista tekee naimakaupat, he laativat hallitusohjelmaksi kutsutun asiakirjan. Ohjelma on tietysti oltava, ja kuten edellä sanottu, kukaan ei ennen vaaleja tiedä sen sisältöä. Hallitusohjelmasta tulee kuitenkin pakkopaita, koska hallituspuolueilla on poliittinen pakko pitää siitä kiinni ja vaatia muiltakin sen pilkuntarkkaa noudattamista. Me olemme hyväksyneet viime vuonna tuon joten teidän on nyt pakko hyväksyä tämä, vaikka hallituskauden aikana on tilanne jo elänyt. Lisäksi tulkinnat hallitusohjelman sisällöstä aiheuttavat skismaa puolueiden välille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Puoluekuri tappaa persoonat. </strong>Kun hallituksen ja opposition välinen kuilu on syvä ja kaikki päätöksenteko perustuu joskus niukkaankin enemmistöön, on puolueissa pakko harjoittaa tiukkaa puoluekuria. Tällöin yksittäisten kansanedustajien persoonallisia, jopa mielikuvituksellisia ideoita suitsitaan ja toisaalta sitovan hallitusohjelman ulkopuolisia ratkaisuja ei juuri näy. Puoluekuri toimii molempaan suuntaan, oppositiossakin on vähän pakko olla hallitusta vastaan. Hyvällekään idealle ei saa kannatusta hallitus-oppositio-rintaman yli.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oppositio on merkityksetön. </strong>Pienpuolueissa toimineena olen kuullut moneen kertaan lauseen, kuinka eduskunnan ulkopuolisia puolueita äänestäessä ääni menee hukkaan. Noh, hukkaan on mennyt nytkin lähes puolet suomalaisten antamista äänistä &ndash; oppositio kun ei tietystikään saa mitään esityksiään läpi. Tämä johtaa myös Suomen politiikan surullisimpaan ilmiöön: lähes varmasti suurimmasta oppositiopuolueesta tulee seuraava pääministeripuolue. Olkoonkin, että viime vaalikaudella Keskusta ei ollut suurin oppositiopuolue. Vuoron vaihtuessa mikään ei kuitenkaan muutu, ei ainakaan siinä määrin kuin vaaleissa on annettu ymmärtää. Eikä tietenkään, sillä oppositiossa sai puhua niitä näitä vailla pelkoa, että mitään menisi läpi. Ja edelleen, kaikki riippuu tulevasta hallituspohjasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Niukalla enemmistöllä voi juntata läpi vaikka mitä. </strong>Tästä polttavin esimerkki on SOTE-uudistus. Mikäli huonosti käy, hallituspuolueet junttaavat läpi täysin suden SOTE-mallin, joka mullistaa koko Suomen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. Tämä onnistuu yhdenkin äänen enemmistöllä vaikka hallituskauden viimeisellä viikolla, vaikka mielipidetiedusteluista osattaisiin jo lukea, että hallituspuolueilla ei ole kansan enemmistön tukea. Tämä on kestämätön tilanne.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaikki puolueet hallitukseen</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Toimittuani nyt viitisen vuotta kuntapolitiikassa olen sitä mieltä, että kuntapolitiikan peruskiveä, eli suhteellisen vaalitavan kautta jaettavaa hallitusta ja lautakuntia, tulisi soveltaa myös valtakunnantasolla. Hallitus ei tarkoittaisi siis arkikielessä ministereitä ja heitä tukemaan asettuneita puolueryhmiä, vaan erillistä toimeenpanevaa elintä, jossa olisi edustus kaikista eduskuntapuolueista suhteellisen vaalitavan mukaan. Kaikkein pienimmät tietysti jäisivät ilman, sillä kahdensadan jäsenen hallitustahan meillä ei voi olla.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli asia järjestettäisiin näin, joutuisivat puolueet tekemisiin toistensa kanssa. Enemmistö eduskunnassa pitäisi hankkia joka äänestyskerta uudelleen, ja poliittinen päätöksenteko tapahtuisi enemmän ajassa kuin nykyisellä nelivuotissuunnitelmamallilla. Tietysti olisi olemassa junttausta, mikäli kaksi tai useampia puolueita löytäisi toisensa. Mutta se löytyisi edestä, kun päätetään seuraavasta asialistalla olevasta asiasta, eikä aiempi kaveri välttämättä enää tuekaan. Politiikasta tulisi paljon kompromissihakuisempaa, eikä kilpailua siitä, kuka saa eniten muutettua rakenteita hätäisesti neljän vuoden enemmistön aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös yksittäiset kansanedustajat voisivat saada ajatuksiaan läpi. Koska opposition ja hallituksen välistä jakolinjaa ei olisi, voisivat kansanedustajat löytää ajatuksilleen tukea muista puolueista helpommin. Kunnissakin on yksittäisen valtuutetun mahdollista saada ajatuksiaan läpi ilman oman puolueensa enemmistön tukea, mikäli tarjoaa hyvin mietittyä aloitetta, josta muutkin haluavat kunnian itselleen.</p><p>&nbsp;</p><p>Puolueet joutuisivat aivan eri tavalla kirkastamaan omaa kilpeään. Koska &rdquo;JAA&rdquo; tai &rdquo;EI&rdquo;-napin painaminen ei olisi vakio hallitus-oppositioasetelman puuttuessa ei ohihuutamisella menestyisi. Omia arvoja tulisi punnita joka asian kohdalla erikseen ja perustella ratkaisu äänestäjille, sillä tässä järjestelmässä jokainen puolue on potentiaalinen kuninkaantekijä. Nykyisellään äänestäjä on siksikin valveutunut, ettei odotakaan oppositiotuomion puolueelleen tultuaan muuta kuin hallituksen jokaisen esityksen vastustamista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ei pelkkää hyvää</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Eihän tässä mikään autuaaksitekevä ratkaisu ole tarjolla. Kuten sanottu, voivat puolueet juntata edelleen ja sopia piilossa vaikka omasta blokkiohjelmastaankin. Se olisi kuitenkin paljon riskialttiimpaa kuin nykyisellään, sillä äänestäjä ei sitä pitäisi itsestäänselvyytenä. Kansanedustajat voisivat myös ruveta vikuroimaan ryhmäänsä vastaan, koska piilo-ohjelmaan ei olisi tullut sitouduttua julkisesti. Järjestelmä, jossa hallituksessa ja myös ministerinpaikoilla olisi edustusta kaikista puolueista, rankaisisi junttaajia aivan varmasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi myös olla, ja on jopa todennäköistä, että käytettäisiin suurimpien kaupunkien tapaan ns. pormestariohjelmaa. Se kuitenkin olisi paljon nykyistä hallitusohjelmaa demokraattisempi tapa hallita maata neljä vuotta, sillä sen laatimiseen osallistuisivat kaikki, ja kaikki haluttaisiin saada siihen mukaan. Yhdelle puolueelle ei haluttaisi antaa mahdollisuutta olla oppositiossa protestikanavana.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämmöstä. Kuulemma muuten on Johannes Virolainen ollut aikanaan kanssani tästä asiasta samaa mieltä. Tietysti asia on niin päin, että Vironperän Jussi oli jo tuolloin minun linjoillani.</p><p>&nbsp;</p><p>Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen viime päivinä ajatellut isoja asioita. Norsujen ja kerrostalojen lisäksi ovat ajatukseni viipyneet Suomen poliittisessa järjestelmässä ja siinä, kuinka siitä voisi tulla parempi. Hyvää hyvyyttäni kerron teillekin ratkaisuni, joka puhdistaa tahrat ja poistaa lian.

 

Suomen poliittisessa järjestelmässä on yksi perustavaa laatua oleva vika: se nojaa enemmistöhallituksiin. En toki tarkoita, että sen pitäisi vähemmistöhallituksiin nojata ja hallitusten kaatuilla. Enemmistöhallitusjärjestelmästä sikiää kuitenkin koko joukko uusia ongelmia.

 

Kukaan ei tiedä, mitkä puolueet hallituksen muodostavat. Vaalien alla äänestäjällä ei ole mitään takeita siitä, millainen on tuleva hallituspohja ja näin ollen Suomen poliittinen suunta seuraavan neljän vuoden ajan. Räikein esimerkki tällä vaalikaudella tästä oli Perussuomalaiset. Heidän äänestäjäkuntansa oli heterogeenistä, vasemmalta ja oikealta tullutta väkeä. Asettuminen porvarihallitukseen ei varmasti miellyttänyt SDP:stä muuttaneita perussuomalaisten äänestäjiä. Itse asiassa nykyinen hallituspohja muokkasi jopa Perussuomalaisista irrottautunutta Sinistä Tulevaisuutta – lyön vaikka vetoa, että punamultahallitukseen jäävä Siniset ei olisi yrittänytkään profiloitua verokapinapuolueeksi. Puolueen idea keksittiin hallitusratkaisun pönkittämiseksi, ei päinvastoin.

 

Ruotsissa asia hoidetaan blokeilla. Puolueet ovat liittoutuneet jo etukäteen, ja äänestäjät äänestävätkin hallitusohjelmien välillä. Nyt kuitenkin näemme, että tämäkään malli ei kanna, kun Ruotsidemokraatit aivan oikeutetusti ovat vallanneet tilan blokkien välillä, ja kumpikaan leiri ei saavuta enää enemmistöasemaa.

 

Hallitusohjelma lukitsee politiikan. Kun osa puolueista tekee naimakaupat, he laativat hallitusohjelmaksi kutsutun asiakirjan. Ohjelma on tietysti oltava, ja kuten edellä sanottu, kukaan ei ennen vaaleja tiedä sen sisältöä. Hallitusohjelmasta tulee kuitenkin pakkopaita, koska hallituspuolueilla on poliittinen pakko pitää siitä kiinni ja vaatia muiltakin sen pilkuntarkkaa noudattamista. Me olemme hyväksyneet viime vuonna tuon joten teidän on nyt pakko hyväksyä tämä, vaikka hallituskauden aikana on tilanne jo elänyt. Lisäksi tulkinnat hallitusohjelman sisällöstä aiheuttavat skismaa puolueiden välille.

 

Puoluekuri tappaa persoonat. Kun hallituksen ja opposition välinen kuilu on syvä ja kaikki päätöksenteko perustuu joskus niukkaankin enemmistöön, on puolueissa pakko harjoittaa tiukkaa puoluekuria. Tällöin yksittäisten kansanedustajien persoonallisia, jopa mielikuvituksellisia ideoita suitsitaan ja toisaalta sitovan hallitusohjelman ulkopuolisia ratkaisuja ei juuri näy. Puoluekuri toimii molempaan suuntaan, oppositiossakin on vähän pakko olla hallitusta vastaan. Hyvällekään idealle ei saa kannatusta hallitus-oppositio-rintaman yli.

 

Oppositio on merkityksetön. Pienpuolueissa toimineena olen kuullut moneen kertaan lauseen, kuinka eduskunnan ulkopuolisia puolueita äänestäessä ääni menee hukkaan. Noh, hukkaan on mennyt nytkin lähes puolet suomalaisten antamista äänistä – oppositio kun ei tietystikään saa mitään esityksiään läpi. Tämä johtaa myös Suomen politiikan surullisimpaan ilmiöön: lähes varmasti suurimmasta oppositiopuolueesta tulee seuraava pääministeripuolue. Olkoonkin, että viime vaalikaudella Keskusta ei ollut suurin oppositiopuolue. Vuoron vaihtuessa mikään ei kuitenkaan muutu, ei ainakaan siinä määrin kuin vaaleissa on annettu ymmärtää. Eikä tietenkään, sillä oppositiossa sai puhua niitä näitä vailla pelkoa, että mitään menisi läpi. Ja edelleen, kaikki riippuu tulevasta hallituspohjasta.

 

Niukalla enemmistöllä voi juntata läpi vaikka mitä. Tästä polttavin esimerkki on SOTE-uudistus. Mikäli huonosti käy, hallituspuolueet junttaavat läpi täysin suden SOTE-mallin, joka mullistaa koko Suomen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. Tämä onnistuu yhdenkin äänen enemmistöllä vaikka hallituskauden viimeisellä viikolla, vaikka mielipidetiedusteluista osattaisiin jo lukea, että hallituspuolueilla ei ole kansan enemmistön tukea. Tämä on kestämätön tilanne.

 

Kaikki puolueet hallitukseen

 

Toimittuani nyt viitisen vuotta kuntapolitiikassa olen sitä mieltä, että kuntapolitiikan peruskiveä, eli suhteellisen vaalitavan kautta jaettavaa hallitusta ja lautakuntia, tulisi soveltaa myös valtakunnantasolla. Hallitus ei tarkoittaisi siis arkikielessä ministereitä ja heitä tukemaan asettuneita puolueryhmiä, vaan erillistä toimeenpanevaa elintä, jossa olisi edustus kaikista eduskuntapuolueista suhteellisen vaalitavan mukaan. Kaikkein pienimmät tietysti jäisivät ilman, sillä kahdensadan jäsenen hallitustahan meillä ei voi olla.

 

Mikäli asia järjestettäisiin näin, joutuisivat puolueet tekemisiin toistensa kanssa. Enemmistö eduskunnassa pitäisi hankkia joka äänestyskerta uudelleen, ja poliittinen päätöksenteko tapahtuisi enemmän ajassa kuin nykyisellä nelivuotissuunnitelmamallilla. Tietysti olisi olemassa junttausta, mikäli kaksi tai useampia puolueita löytäisi toisensa. Mutta se löytyisi edestä, kun päätetään seuraavasta asialistalla olevasta asiasta, eikä aiempi kaveri välttämättä enää tuekaan. Politiikasta tulisi paljon kompromissihakuisempaa, eikä kilpailua siitä, kuka saa eniten muutettua rakenteita hätäisesti neljän vuoden enemmistön aikana.

 

Myös yksittäiset kansanedustajat voisivat saada ajatuksiaan läpi. Koska opposition ja hallituksen välistä jakolinjaa ei olisi, voisivat kansanedustajat löytää ajatuksilleen tukea muista puolueista helpommin. Kunnissakin on yksittäisen valtuutetun mahdollista saada ajatuksiaan läpi ilman oman puolueensa enemmistön tukea, mikäli tarjoaa hyvin mietittyä aloitetta, josta muutkin haluavat kunnian itselleen.

 

Puolueet joutuisivat aivan eri tavalla kirkastamaan omaa kilpeään. Koska ”JAA” tai ”EI”-napin painaminen ei olisi vakio hallitus-oppositioasetelman puuttuessa ei ohihuutamisella menestyisi. Omia arvoja tulisi punnita joka asian kohdalla erikseen ja perustella ratkaisu äänestäjille, sillä tässä järjestelmässä jokainen puolue on potentiaalinen kuninkaantekijä. Nykyisellään äänestäjä on siksikin valveutunut, ettei odotakaan oppositiotuomion puolueelleen tultuaan muuta kuin hallituksen jokaisen esityksen vastustamista.

 

Ei pelkkää hyvää

 

Eihän tässä mikään autuaaksitekevä ratkaisu ole tarjolla. Kuten sanottu, voivat puolueet juntata edelleen ja sopia piilossa vaikka omasta blokkiohjelmastaankin. Se olisi kuitenkin paljon riskialttiimpaa kuin nykyisellään, sillä äänestäjä ei sitä pitäisi itsestäänselvyytenä. Kansanedustajat voisivat myös ruveta vikuroimaan ryhmäänsä vastaan, koska piilo-ohjelmaan ei olisi tullut sitouduttua julkisesti. Järjestelmä, jossa hallituksessa ja myös ministerinpaikoilla olisi edustusta kaikista puolueista, rankaisisi junttaajia aivan varmasti.

 

Voi myös olla, ja on jopa todennäköistä, että käytettäisiin suurimpien kaupunkien tapaan ns. pormestariohjelmaa. Se kuitenkin olisi paljon nykyistä hallitusohjelmaa demokraattisempi tapa hallita maata neljä vuotta, sillä sen laatimiseen osallistuisivat kaikki, ja kaikki haluttaisiin saada siihen mukaan. Yhdelle puolueelle ei haluttaisi antaa mahdollisuutta olla oppositiossa protestikanavana.

 

Tämmöstä. Kuulemma muuten on Johannes Virolainen ollut aikanaan kanssani tästä asiasta samaa mieltä. Tietysti asia on niin päin, että Vironperän Jussi oli jo tuolloin minun linjoillani.

 

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.

]]>
7 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261223-kaikki-puolueet-hallitukseen#comments hallitus Oppositio Politiikka Puolueet Wed, 19 Sep 2018 19:54:37 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261223-kaikki-puolueet-hallitukseen
Hallituksen älyllinen epärehellisyys rapauttaa sen uskottavuutta http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261218-hallituksen-alyllinen-eparehellisyys-rapauttaa-sen-uskottavuutta <p>Hallitus ja pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo toistelevat jatkuvasti, miten erinomaisesti he ovat onnistuneet kasvattamaan bruttokansantuotetta ja luomaan lähes 120.000 uutta työpaikkaa. Tämä on älyllistä epärehellisyyttä ja jopa suoranaista valehtelua tosiasioiden vastaisesti, jos tieten tahtoen jättää mainitsematta asian todellisen laidan.</p> <p>Vähänkin taloudellista kehitystä seuraavat tietävät ja ymmärtävät, ettei taloustilanteen paraneminen ole hallituksen ansiota, kun korkeintaan hyvin pieneltä osin, jos siltäkään.</p> <p>Suomen tärkeimmät vientimaat suuruusjärjestyksessä ovat Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja USA. Viennin osuus bruttokansantuotteestamme näihin maihin vuonna 2017 oli lähes 40 %. Bkt:n kasvu lähenteli näissä maissa lähes 3 % ja Alankomaissa jopa tämän yli. Maailman talouden kasvuennuste tälle vuodelle on noin 4 %. Suomen tälle vuodelle ennustettu lähes 3 %:n talouskasvu ja melkein 72 %:n työllisyysaste on vientimme ja vientimaidemme ansiota pääosin. Suomen talouskasvu ja työllisyyden paraneminen selittyykin melkein yksinomaan vientimaiden ja sitä kautta vientimme ja maailman taloustilanteen paranemisella, ei hallituksen toimenpiteillä. Yksi osaselitys on myös edellisen kymmenvuotisen ajanjakson kitkuttelu ja investointien vähäisyys. Nyt investoinnit lisääntyvät reippaasti, kun vuosiin ei liiemmin ollut tarvetta niiden kasvattamiseen kysynnän puutteesta johtuen. Jossakin vaiheessa on investointeja kuitenkin pakko lisätä, jos kerran ylipäätään aiotaan toimia kilpailukykyisesti. Se aika on nyt.</p> <p>Hallituksen hehkuttelu taloustilanteen paranemisesta heikentää ja rapauttaa kansalaisten uskoa hallitukseen ja poliitikkoihin. Ei ihme, jos äänestysaktiivisuus on heikko. Hallituksen Sote ja maakuntauudistus sekä arviointikyvyn puutteesta kertovat aktiivimallit ja hyvin ongelmalliset työttömyysturvan heikennykset eivät ole tätä uskottavuutta ainakaan vahvistamassa kansalaisissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus ja pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo toistelevat jatkuvasti, miten erinomaisesti he ovat onnistuneet kasvattamaan bruttokansantuotetta ja luomaan lähes 120.000 uutta työpaikkaa. Tämä on älyllistä epärehellisyyttä ja jopa suoranaista valehtelua tosiasioiden vastaisesti, jos tieten tahtoen jättää mainitsematta asian todellisen laidan.

Vähänkin taloudellista kehitystä seuraavat tietävät ja ymmärtävät, ettei taloustilanteen paraneminen ole hallituksen ansiota, kun korkeintaan hyvin pieneltä osin, jos siltäkään.

Suomen tärkeimmät vientimaat suuruusjärjestyksessä ovat Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja USA. Viennin osuus bruttokansantuotteestamme näihin maihin vuonna 2017 oli lähes 40 %. Bkt:n kasvu lähenteli näissä maissa lähes 3 % ja Alankomaissa jopa tämän yli. Maailman talouden kasvuennuste tälle vuodelle on noin 4 %. Suomen tälle vuodelle ennustettu lähes 3 %:n talouskasvu ja melkein 72 %:n työllisyysaste on vientimme ja vientimaidemme ansiota pääosin. Suomen talouskasvu ja työllisyyden paraneminen selittyykin melkein yksinomaan vientimaiden ja sitä kautta vientimme ja maailman taloustilanteen paranemisella, ei hallituksen toimenpiteillä. Yksi osaselitys on myös edellisen kymmenvuotisen ajanjakson kitkuttelu ja investointien vähäisyys. Nyt investoinnit lisääntyvät reippaasti, kun vuosiin ei liiemmin ollut tarvetta niiden kasvattamiseen kysynnän puutteesta johtuen. Jossakin vaiheessa on investointeja kuitenkin pakko lisätä, jos kerran ylipäätään aiotaan toimia kilpailukykyisesti. Se aika on nyt.

Hallituksen hehkuttelu taloustilanteen paranemisesta heikentää ja rapauttaa kansalaisten uskoa hallitukseen ja poliitikkoihin. Ei ihme, jos äänestysaktiivisuus on heikko. Hallituksen Sote ja maakuntauudistus sekä arviointikyvyn puutteesta kertovat aktiivimallit ja hyvin ongelmalliset työttömyysturvan heikennykset eivät ole tätä uskottavuutta ainakaan vahvistamassa kansalaisissa.

]]>
9 http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261218-hallituksen-alyllinen-eparehellisyys-rapauttaa-sen-uskottavuutta#comments Bkt hallitus Sipilä ja Orpo Talouskasvu Wed, 19 Sep 2018 16:44:17 +0000 Asko Lampikari http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261218-hallituksen-alyllinen-eparehellisyys-rapauttaa-sen-uskottavuutta
AY-liike ristiretkellä demokratiaa vastaan http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260843-ay-liike-ristiretkella-demokratiaa-vastaan <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/IF3w66ZTnGY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/IF3w66ZTnGY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesällä kommentoitavaksi lausuntopyynnön, jossa esitettiin suuntaviivoja alle 20 henkilöä työllistävien yritysten irtisanomisperusteiden keventämiseksi. Näin työllistämisestä voitaisiin tehdä pienissä yrityksissä kannustavampaa, koska nykyisen tiukan työmarkkinasääntelyn takia ensimmäiset työntekijät ovat yrittäjille riski, joka toteutuessaan voi tuhota yrityksen ja jopa tehdä yrittäjästä velallisen lopuksi elämäänsä.</p><p>Työmarkkinasääntelyn keventämisaikeet ovat varsin yllätyksettömästi saaneet verovapailla osingoilla lihoavan ammattiyhdistysliikkeen uhkaamaan hallitusta laajoilla työtaistelutoimilla. Olemme taas kerran tilanteessa, jossa AY-liike yrittää rampauttaa yritysten toimintaedellytykset ja kansantalouden hyvän kehityksen painostaakseen demokraattisilla vaaleilla valittua eduskuntaa omaan tahtoonsa. Ja ilmaisen vaaliavun sokaisemana myös juhlapuheissaan demokratian tilasta kovasti huolehtineet vasemmistopuolueet ovat lähteneet rapauttamaan suomalaista päätöksentekojärjestelmää tukemalla AY-liikkeen ulkoparlamentaarisia painostustoimia.</p><p>Aivan aluksi on tärkeää ymmärtää, että tämä kohu ei koske lakiesitystä tai edes lakiluonnosta, vaan kommenteille lähtenyttä lausuntopyyntöä. Jokainen voi kysyä itseltään, ovatko laajat lakot ja muut työtaistelutoimet perusteltuja, kun kyseessä on pelkkä lausuntopyyntö? Tällaisia uhkauksia on tullut jo niin SAK:n puheenjohtajalta kuin aivan rivi-demareiltakin.</p><p>AY-liikkeen ja vasemmistopuolueiden propagandakoneistot loivat lausuntopyynnöstä nopeasti mielikuvan, jonka mukaan kohta pienissä yrityksissä saisi irtisanoa kenet tahansa millä tahansa perusteella, esimerkiksi huonon asiakaspalautteen, epämiellyttävän naaman tai jonkin muun tekaistun syyn takia. Mutta sanalla sanoen, kaikki nuo visiot ovat aivan silkkaa paskaa, pelkkää pahantahtoista ja tietoista valehtelua.</p><p>Todellisuudessa hallituksen julkistamaan lausuntopyyntöön ei sisälly mitään &ldquo;naamavärkkipykälää&rdquo;, vaan työmarkkinalain irtisanomista koskevat nykyiset pykälät olisivat lähes sellaisinaan voimassa. Juridisesti hyväksyttävää irtisanomista ei edelleenkään voisi suorittaa mielivaltaisesti, vaan irtisanomisille tarvitsisi perustellun syyn, joka pitää pohjustaa työmarkkinalaissa säädetyin varoituksin ja muine toimenpitein. Lausuntopyynnön linjauksia noudatellessaan uusi laki ei myöskään pelaisi ammattiyhdistysliikettä ulos pienten yritysten työntekijöiden elämästä, kuten AY-politrukkien itkunsekaisista purkauksista voisi kuvitella, vaan työntekijän edunvalvonnalla olisi edelleen paikka pienemmissäkin yrityksissä.</p><p>Kaikkeen edellämainittuun peilaten minulle herää vain seuraava kysymys: Eivätkö AY-liikkeen edustajat ja vasemmistopoliitikot todellakaan ole tutustuneet kritisoimansa lausuntopyynnön sisältöön vai valehtelevatko he täysin häpeilemättä pitäen eritoten omia kannattajiaan täysinä tolloina? Oli kummin tahansa, jos minä maksaisin AY-liikkeelle satoja euroja vuodessa, niin kysyisin, että menevätkö rahani todella etujani valvoville ihmisille vai pelkästään omia etujaan valvoville epäpäteville valehtelijoille?</p><p>AY-liike ja vasemmistopolitiikot ovat myös väittäneet, että lausuntopyynnössä hahmoteltu laki tekisi vain irtisanomisesta helpompaa, ja siinä he ovat oikeassa, mutta vain osaksi. Muutoksen vaikutus nimittäin olisi se, että myös palkkaamisesta tulisi helpompaa. Koska virherekrytointi on pienyritykselle jopa konkurssiriski, viivyttää moni yrittäjä seuraavan työntekijän palkkaamista paljon pidemmälle, kuin pitäisi olla tarpeellista. Kun yrittäjäriski lakimuutoksen myötä pienenee, kannustin kokeilevampaan ja ennakkoluulottomampaan rekrytointiin kasvaa.&nbsp;</p><p>Tämä tuntuu olevan vähän samalla tavalla hankala konsepti kolmikannan loputtomaan viisauteen luottaville valtiouskovaisille, kuin laskevan rajahyödyn ymmärtäminen on jatkuvista veronkorotuksista haaveileville verofetisisteille. Toivoisin kuitenkin, että jokainen miettisi nyt aivan toden teolla asiaa yrittäjän näkökulmasta.</p><p>On muutenkin käsittämätöntä, kuinka niin moni suomalainen luulee, että yritykset ja yrittäjät pyrkivät vain kiusaamaan työntekijöitään ja erottamaan heitä niin paljon kuin mahdollista. Se on aivan uskomaton harhakuvitelma, jolla ei ole pohjaa elävässä elämässä. Päin vastoin, väittäisin suomalaisten yrittäjien ottavan vaikka kaikki tämän planeetan työttömät ihmiset töihin, jos voisivat varmistua siitä, että työntekijät tuottaisivat yritykselle voittoa. Vain luonnehäiriöiset johtajat kiusaavat tuottavia työtekijöitä, mutta sellaista kiusaamista vartenhan meillä on AY-liikkeen edunvalvontakoneisto, eikö niin?</p><p>Hyviä ja tuottavia työntekijöitä taas ei kukaan tervejärkinen yrittäjä halua irtisanoa, miksi haluaisi? Miksi ihmeessä sen enempää hallitus kuin yrittäjätkään juonisivat asiansa osaavien, mukavien ja tuottavien työntekijöiden erottamiseksi? Mitä ihmettä yrittäjä tai yritys tällaisesta toiminnasta voisi hyötyä? Mitä ihmettä hallitus hyötyisi valtavasta irtisanomisaallosta ja työttömiksi jääneiden äänestäjien ajautumisesta vasemmistopuolueiden äänestäjiksi? Yksikään näiden kauhuskenaarioiden esittäjä ei ilmeisesti ole testannut hypoteesejaan tällaisilla kysymyksillä, eikä takuulla osaa antaa vastauksia niihin.</p><p>Mutta oletetaan, että julkisessa keskustelussa maalatut kauhukuvat AY-liikkeen romuttamisesta olisivat totta. Mitä siihen sanoisi sellainen ihminen, joka on työskennellyt ilman väitettyä yleisen työehtosopimuksen ja ammattiyhdistysliikkeen tuomaa suojaa?<br />&nbsp;<br />Asuin Yhdysvalloissa vuosina 2009-2012, ja tuona aikana työskentelin kahdessa eri yhdysvaltalaisyrityksessä. Molemmissa paikoissa allekirjoitin ns. &quot;at will&quot;-työsopimuksen tarkoittaen, että molemmilla osapuolilla on oikeus purkaa sopimus yksipuolisella päätöksellä ilman karenssiaikaa. Viimeisen vuoden aikana näin kolme irtisanomista ja joka kerta kaava oli sama: Perjantaina vartin yli kolme potkut saava henkilö pyydettiin toimitusjohtajan juttusille ja ilmoitettiin, että maanantaina ei tarvitse enää tulla. Brutaalia sinällään, mutta ilman moista sopimisen mahdollisuutta kaltaisillani ulkomaalaisilla työntekijöillä olisi paljon heikommat työllistymismahdollisuudet Yhdysvalloissa.</p><p>Työsopimukseni takasi viikon palkallista vapaata vuodessa sekä kansalliset vapaapäivät. Palkka vasta valmistuneelle diplomi-insinöörille vuonna 2011 oli 60 000 dollaria vuodessa ja nykyisellä kokemuksellani DC:n alueella todennäköisesti reilusti yli 100 000 dollaria vuodessa, eli reilusti enemmän kuin vastaavissa tehtävissä Suomessa. Järjestelyssä siis oli puolensa ja puolensa.</p><p>Tässä vaiheessa Hakaniemessä jo varmaankin pyörtyillään, Vasemmistoliiton puoluetoimistolla rakennetaan barrikadia kohta ovesta ryntäävien suojeluskuntalaisten hidastamiseksi sekä äijäfeministit ja muut demarinuoret kirjoittavat Twitteriin kitkeriä ketjuviestejä orjamarkkinayhteiskunnan kauhuista.</p><p>Mutta tosiasia on, että minua ei kertaakaan kiristetty millään vaikka kaikki kollegani tiesivät tiukasta taloudellisesta tilanteestani. Rakennusalalle tyypillinen vanhoillinen yrityskulttuuri sopi sillä tavalla hyvin tähän sovittelevaan ja neuroottisen muutoshalukkaaseen luonteeseeni, että ajauduin useamman kerran konflikteihin, jotka minua fiksummat välttivät vain pitämällä suunsa kiinni ja keskittymällä omiin töihinsä. Esimerkiksi puolen vuoden työskentelyn jälkeen esitetty palkankorotuspyyntö ei palautteesta päätellen nostanut osakkeitani firman sisällä. Ei myöskään se, että asetuin avoimesti yrityksen varatoimitusjohtajaa ja HR-päällikköä vastaan, kun he kielsivät nettiradioiden kuuntelun päätoimistolla vedoten netin hitauteen. Vaikka kannustimet irtisanomiseen varmasti olivat, ei oman painonsa vetävän työntekijän irtisanominen silti nähtävästi ollut järkevää.</p><p>Tästä vapaammasta irtisanomisoikeudesta ei kuitenkaan koitunut mitään sellaista ongelmaa, joka olisi voitu ratkaista ammattiyhdistystoimijoiden vaatimilla kohtuuttomilla irtisanomisehdoilla. Ja nyt pitää vielä muistaa, että jenkkien malliin verrattuna tämä käsillä olevan kohun aiheuttanut TEM:n lausuntopyyntö ei sisällä kuin marginaalisen pieniä kevennyksiä työmarkkinasääntelyyn.</p><p>Toki koin Yhdysvalloissa työskennellessä myös huonoja asioita, mm. huonoa johtamista, mutta sitä löytyy kokemukseni mukaan yllin kyllin myös täältä Suomesta. Jos sinulla on esimerkiksi huono esimies tai muu kehno kollega töissä, niin kannattaa pitää mielessä, että työehtosopimus ja AY-liikkeen juristit suojelevat häntäkin viimeiseen asti vaikka hänestä haluttaisiin eroon ja olisi ansainnut tulla erotetuksi.</p><p>Haluaisin erikseen vielä tähdentää, että AY-liikkeelle annettu mahdollisuus työtaistelutoimiin on alunperin tarkoitettu työntekijöiden ja työnantajien välisten erimielisyyksien selvittämiseen. Tällaisia olisivat esimerkiksi työnantajien luistaminen työehdoista tai muu lain rikkominen. Lakkoja ja ulosmarsseja ei todellakaan ole tarkoitettu demokraattisesti valitun hallituksen painostamiseen, se tuntuu lakkokenraaleilta jälleen unohtuneen.</p><p>Työnantajat hoitavat velvoitteensa nykyään niin hyvin, että AY-satraapeilla on suuria vaikeuksia perustella johtajatason palkkioitaan ja leveää elämäänsä muuten kuin taistelemalla vääjäämättömästä muutoksesta itse luomaansa uhkakuvaa vastaan. Niinpä lakkoase laukaistaan nykyään kohti ketä tahansa, joka uhkaa AY-eliitin arvovaltaa. Nyt herrahissillä Hakaniemen saunaosastolle hilatut työmarkkinaporsastelijat ovat SAK:n johdolla jälleen ottamassa niin kansantaloutemme panttivangiksi tehdäkseen vaalityötä vasemmistopuolueille. Siinä samassa tulee tietysti käveltyä demokratian yli, mutta mitäs pienistä?</p><p>Miten työllisyys sitten saataisiin entistä parempaan kasvuun, suomalaisille parempi ostovoima ja kansantalous kestävämmälle pohjalle? Ja kuinka siinä sivussa vahvistetaan demokratiaa sekä tehdään Suomesta parempi paikka elää, yrittää ja tehdä töitä? No tietysti vapauttamalla markkinoita, koskien myös työmarkkinoita.&nbsp;</p><p>Vääjäämätöntä vastaan taistelu on turhaa. Se on ymmärretty monessa Euroopan maassa, joissa työmarkkinasääntelyä on tällä vuosituhannella purettu vastaamaan uuden ajan haasteisiin. Siispä, suomalainen työmarkkinalainsäädäntö muuttuu joko nyt tai sitten se muuttuu vasta, kun AY-jarrumiesten ja Ei-puolueiden takia työpaikkansa, yrityksensä, kotinsa ja tulevaisuutensa menettäneet ihmiset vihdoin alkavat nähdä valheellisen propaganda läpi. Sanomattakin on selvää, että pohjan kautta käyminen on se vaikeampi ja paljon enemmän inhimillistä kärsimystä aiheuttava tie.</p><p>Hallituksen tulee ehdottomasti jatkaa lainsäädäntötyötä normaalissa järjestyksessä ja keventää työmarkkinasääntelyä. Jos ammattiyhdistysliike ottaa koko Suomen kansantalouden panttivangikseen taistellessaan demokraattisesti valittua eduskuntaa vastaan, niin silloin pitää pohtia, onko AY-liike enää omien unelmiensa yleishyödyllinen järjestö, vai koko kansakunnan hyvinvointia uhkaava terroristijärjestö? Oli miten oli, demokratiamme on mennyttä, jos hallitus taipuu ulkoparlamentaarisen painostuksen edessä. Hallituksella ei siis ole syytä, mutta ei myöskään suomalaisen demokratian uskottavuuden kannalta vaihtoehtoa, taipua AY-liikkeen painostuksen edessä ja luopua työmarkkinalainsäädännön uudistamisesta.</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ammattiliitot-vaurastuivat-taas--kuudella-suurella-on-huomattava-maara-piilovarallisuutta/wkEyywMU" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ammattiliitot-vaurastuivat-taas--kuudella-suurella-on-huomattava-maara-piilovarallisuutta/wkEyywMU">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ammattiliitot-vaurastuivat-taas--kuud...</a><br /><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-uhkailee-hallitusta-laajoilla-jarjestollisilla-toimilla-kaikki-liitot-mukana/17b7213b-b132-3390-b281-7c753517aec8" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-uhkailee-hallitusta-laajoilla-jarjestollisilla-toimilla-kaikki-liitot-mukana/17b7213b-b132-3390-b281-7c753517aec8">https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-uhkailee-hallitusta-laajoilla-jar...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257714-juuri-nyt-sak-aloittaa-laajat-toimet-hallitusta-vastaan-kaikki-liitot-mukana" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257714-juuri-nyt-sak-aloittaa-laajat-toimet-hallitusta-vastaan-kaikki-liitot-mukana">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257714-juuri-nyt-sak-aloittaa-laajat-to...</a><br /><a href="https://tem.fi/hankesivu/-/hankesivu/hanke?tunnus=TEM034%3A00%2F2018" title="https://tem.fi/hankesivu/-/hankesivu/hanke?tunnus=TEM034%3A00%2F2018">https://tem.fi/hankesivu/-/hankesivu/hanke?tunnus=TEM034%3A00%2F2018</a><br /><a href="https://demokraatti.fi/nyt-pitaisi-loytya-jarki-paahan-rinne-vetosi-hallitukseen-lindstrom-tyytyi-paheksumaan-huhupuheita/" title="https://demokraatti.fi/nyt-pitaisi-loytya-jarki-paahan-rinne-vetosi-hallitukseen-lindstrom-tyytyi-paheksumaan-huhupuheita/">https://demokraatti.fi/nyt-pitaisi-loytya-jarki-paahan-rinne-vetosi-hall...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/256964-ay-liikkeesta-varoitus-juha-sipilalle-510-alkaa-rytista-tulossa-jotain-paljon" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/256964-ay-liikkeesta-varoitus-juha-sipilalle-510-alkaa-rytista-tulossa-jotain-paljon">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/256964-ay-liikkeesta-varoitus-juha-sipi...</a><br /><a href="https://demokraatti.fi/akt-paatti-vastatoimista-lakiesitys-voi-johtaa-mielivaltaisiin-parstakertoimen-perusteella-tehtyihin-irtisanomisiin/" title="https://demokraatti.fi/akt-paatti-vastatoimista-lakiesitys-voi-johtaa-mielivaltaisiin-parstakertoimen-perusteella-tehtyihin-irtisanomisiin/">https://demokraatti.fi/akt-paatti-vastatoimista-lakiesitys-voi-johtaa-mi...</a><br /><a href="https://twitter.com/kallejulkunen/status/1037315064439734272" title="https://twitter.com/kallejulkunen/status/1037315064439734272">https://twitter.com/kallejulkunen/status/1037315064439734272</a><br /><a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a4926b68-633b-49b9-acc5-048439a38ad8" title="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a4926b68-633b-49b9-acc5-048439a38ad8">https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a492...</a><br /><a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/ekonomistienemmisto-irtisanomisen-helpottaminen-lisaa-tuottavuutta?publisherId=68391773&amp;releaseId=69629166" title="https://www.sttinfo.fi/tiedote/ekonomistienemmisto-irtisanomisen-helpottaminen-lisaa-tuottavuutta?publisherId=68391773&amp;releaseId=69629166">https://www.sttinfo.fi/tiedote/ekonomistienemmisto-irtisanomisen-helpott...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=IF3w66ZTnGY

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesällä kommentoitavaksi lausuntopyynnön, jossa esitettiin suuntaviivoja alle 20 henkilöä työllistävien yritysten irtisanomisperusteiden keventämiseksi. Näin työllistämisestä voitaisiin tehdä pienissä yrityksissä kannustavampaa, koska nykyisen tiukan työmarkkinasääntelyn takia ensimmäiset työntekijät ovat yrittäjille riski, joka toteutuessaan voi tuhota yrityksen ja jopa tehdä yrittäjästä velallisen lopuksi elämäänsä.

Työmarkkinasääntelyn keventämisaikeet ovat varsin yllätyksettömästi saaneet verovapailla osingoilla lihoavan ammattiyhdistysliikkeen uhkaamaan hallitusta laajoilla työtaistelutoimilla. Olemme taas kerran tilanteessa, jossa AY-liike yrittää rampauttaa yritysten toimintaedellytykset ja kansantalouden hyvän kehityksen painostaakseen demokraattisilla vaaleilla valittua eduskuntaa omaan tahtoonsa. Ja ilmaisen vaaliavun sokaisemana myös juhlapuheissaan demokratian tilasta kovasti huolehtineet vasemmistopuolueet ovat lähteneet rapauttamaan suomalaista päätöksentekojärjestelmää tukemalla AY-liikkeen ulkoparlamentaarisia painostustoimia.

Aivan aluksi on tärkeää ymmärtää, että tämä kohu ei koske lakiesitystä tai edes lakiluonnosta, vaan kommenteille lähtenyttä lausuntopyyntöä. Jokainen voi kysyä itseltään, ovatko laajat lakot ja muut työtaistelutoimet perusteltuja, kun kyseessä on pelkkä lausuntopyyntö? Tällaisia uhkauksia on tullut jo niin SAK:n puheenjohtajalta kuin aivan rivi-demareiltakin.

AY-liikkeen ja vasemmistopuolueiden propagandakoneistot loivat lausuntopyynnöstä nopeasti mielikuvan, jonka mukaan kohta pienissä yrityksissä saisi irtisanoa kenet tahansa millä tahansa perusteella, esimerkiksi huonon asiakaspalautteen, epämiellyttävän naaman tai jonkin muun tekaistun syyn takia. Mutta sanalla sanoen, kaikki nuo visiot ovat aivan silkkaa paskaa, pelkkää pahantahtoista ja tietoista valehtelua.

Todellisuudessa hallituksen julkistamaan lausuntopyyntöön ei sisälly mitään “naamavärkkipykälää”, vaan työmarkkinalain irtisanomista koskevat nykyiset pykälät olisivat lähes sellaisinaan voimassa. Juridisesti hyväksyttävää irtisanomista ei edelleenkään voisi suorittaa mielivaltaisesti, vaan irtisanomisille tarvitsisi perustellun syyn, joka pitää pohjustaa työmarkkinalaissa säädetyin varoituksin ja muine toimenpitein. Lausuntopyynnön linjauksia noudatellessaan uusi laki ei myöskään pelaisi ammattiyhdistysliikettä ulos pienten yritysten työntekijöiden elämästä, kuten AY-politrukkien itkunsekaisista purkauksista voisi kuvitella, vaan työntekijän edunvalvonnalla olisi edelleen paikka pienemmissäkin yrityksissä.

Kaikkeen edellämainittuun peilaten minulle herää vain seuraava kysymys: Eivätkö AY-liikkeen edustajat ja vasemmistopoliitikot todellakaan ole tutustuneet kritisoimansa lausuntopyynnön sisältöön vai valehtelevatko he täysin häpeilemättä pitäen eritoten omia kannattajiaan täysinä tolloina? Oli kummin tahansa, jos minä maksaisin AY-liikkeelle satoja euroja vuodessa, niin kysyisin, että menevätkö rahani todella etujani valvoville ihmisille vai pelkästään omia etujaan valvoville epäpäteville valehtelijoille?

AY-liike ja vasemmistopolitiikot ovat myös väittäneet, että lausuntopyynnössä hahmoteltu laki tekisi vain irtisanomisesta helpompaa, ja siinä he ovat oikeassa, mutta vain osaksi. Muutoksen vaikutus nimittäin olisi se, että myös palkkaamisesta tulisi helpompaa. Koska virherekrytointi on pienyritykselle jopa konkurssiriski, viivyttää moni yrittäjä seuraavan työntekijän palkkaamista paljon pidemmälle, kuin pitäisi olla tarpeellista. Kun yrittäjäriski lakimuutoksen myötä pienenee, kannustin kokeilevampaan ja ennakkoluulottomampaan rekrytointiin kasvaa. 

Tämä tuntuu olevan vähän samalla tavalla hankala konsepti kolmikannan loputtomaan viisauteen luottaville valtiouskovaisille, kuin laskevan rajahyödyn ymmärtäminen on jatkuvista veronkorotuksista haaveileville verofetisisteille. Toivoisin kuitenkin, että jokainen miettisi nyt aivan toden teolla asiaa yrittäjän näkökulmasta.

On muutenkin käsittämätöntä, kuinka niin moni suomalainen luulee, että yritykset ja yrittäjät pyrkivät vain kiusaamaan työntekijöitään ja erottamaan heitä niin paljon kuin mahdollista. Se on aivan uskomaton harhakuvitelma, jolla ei ole pohjaa elävässä elämässä. Päin vastoin, väittäisin suomalaisten yrittäjien ottavan vaikka kaikki tämän planeetan työttömät ihmiset töihin, jos voisivat varmistua siitä, että työntekijät tuottaisivat yritykselle voittoa. Vain luonnehäiriöiset johtajat kiusaavat tuottavia työtekijöitä, mutta sellaista kiusaamista vartenhan meillä on AY-liikkeen edunvalvontakoneisto, eikö niin?

Hyviä ja tuottavia työntekijöitä taas ei kukaan tervejärkinen yrittäjä halua irtisanoa, miksi haluaisi? Miksi ihmeessä sen enempää hallitus kuin yrittäjätkään juonisivat asiansa osaavien, mukavien ja tuottavien työntekijöiden erottamiseksi? Mitä ihmettä yrittäjä tai yritys tällaisesta toiminnasta voisi hyötyä? Mitä ihmettä hallitus hyötyisi valtavasta irtisanomisaallosta ja työttömiksi jääneiden äänestäjien ajautumisesta vasemmistopuolueiden äänestäjiksi? Yksikään näiden kauhuskenaarioiden esittäjä ei ilmeisesti ole testannut hypoteesejaan tällaisilla kysymyksillä, eikä takuulla osaa antaa vastauksia niihin.

Mutta oletetaan, että julkisessa keskustelussa maalatut kauhukuvat AY-liikkeen romuttamisesta olisivat totta. Mitä siihen sanoisi sellainen ihminen, joka on työskennellyt ilman väitettyä yleisen työehtosopimuksen ja ammattiyhdistysliikkeen tuomaa suojaa?
 
Asuin Yhdysvalloissa vuosina 2009-2012, ja tuona aikana työskentelin kahdessa eri yhdysvaltalaisyrityksessä. Molemmissa paikoissa allekirjoitin ns. "at will"-työsopimuksen tarkoittaen, että molemmilla osapuolilla on oikeus purkaa sopimus yksipuolisella päätöksellä ilman karenssiaikaa. Viimeisen vuoden aikana näin kolme irtisanomista ja joka kerta kaava oli sama: Perjantaina vartin yli kolme potkut saava henkilö pyydettiin toimitusjohtajan juttusille ja ilmoitettiin, että maanantaina ei tarvitse enää tulla. Brutaalia sinällään, mutta ilman moista sopimisen mahdollisuutta kaltaisillani ulkomaalaisilla työntekijöillä olisi paljon heikommat työllistymismahdollisuudet Yhdysvalloissa.

Työsopimukseni takasi viikon palkallista vapaata vuodessa sekä kansalliset vapaapäivät. Palkka vasta valmistuneelle diplomi-insinöörille vuonna 2011 oli 60 000 dollaria vuodessa ja nykyisellä kokemuksellani DC:n alueella todennäköisesti reilusti yli 100 000 dollaria vuodessa, eli reilusti enemmän kuin vastaavissa tehtävissä Suomessa. Järjestelyssä siis oli puolensa ja puolensa.

Tässä vaiheessa Hakaniemessä jo varmaankin pyörtyillään, Vasemmistoliiton puoluetoimistolla rakennetaan barrikadia kohta ovesta ryntäävien suojeluskuntalaisten hidastamiseksi sekä äijäfeministit ja muut demarinuoret kirjoittavat Twitteriin kitkeriä ketjuviestejä orjamarkkinayhteiskunnan kauhuista.

Mutta tosiasia on, että minua ei kertaakaan kiristetty millään vaikka kaikki kollegani tiesivät tiukasta taloudellisesta tilanteestani. Rakennusalalle tyypillinen vanhoillinen yrityskulttuuri sopi sillä tavalla hyvin tähän sovittelevaan ja neuroottisen muutoshalukkaaseen luonteeseeni, että ajauduin useamman kerran konflikteihin, jotka minua fiksummat välttivät vain pitämällä suunsa kiinni ja keskittymällä omiin töihinsä. Esimerkiksi puolen vuoden työskentelyn jälkeen esitetty palkankorotuspyyntö ei palautteesta päätellen nostanut osakkeitani firman sisällä. Ei myöskään se, että asetuin avoimesti yrityksen varatoimitusjohtajaa ja HR-päällikköä vastaan, kun he kielsivät nettiradioiden kuuntelun päätoimistolla vedoten netin hitauteen. Vaikka kannustimet irtisanomiseen varmasti olivat, ei oman painonsa vetävän työntekijän irtisanominen silti nähtävästi ollut järkevää.

Tästä vapaammasta irtisanomisoikeudesta ei kuitenkaan koitunut mitään sellaista ongelmaa, joka olisi voitu ratkaista ammattiyhdistystoimijoiden vaatimilla kohtuuttomilla irtisanomisehdoilla. Ja nyt pitää vielä muistaa, että jenkkien malliin verrattuna tämä käsillä olevan kohun aiheuttanut TEM:n lausuntopyyntö ei sisällä kuin marginaalisen pieniä kevennyksiä työmarkkinasääntelyyn.

Toki koin Yhdysvalloissa työskennellessä myös huonoja asioita, mm. huonoa johtamista, mutta sitä löytyy kokemukseni mukaan yllin kyllin myös täältä Suomesta. Jos sinulla on esimerkiksi huono esimies tai muu kehno kollega töissä, niin kannattaa pitää mielessä, että työehtosopimus ja AY-liikkeen juristit suojelevat häntäkin viimeiseen asti vaikka hänestä haluttaisiin eroon ja olisi ansainnut tulla erotetuksi.

Haluaisin erikseen vielä tähdentää, että AY-liikkeelle annettu mahdollisuus työtaistelutoimiin on alunperin tarkoitettu työntekijöiden ja työnantajien välisten erimielisyyksien selvittämiseen. Tällaisia olisivat esimerkiksi työnantajien luistaminen työehdoista tai muu lain rikkominen. Lakkoja ja ulosmarsseja ei todellakaan ole tarkoitettu demokraattisesti valitun hallituksen painostamiseen, se tuntuu lakkokenraaleilta jälleen unohtuneen.

Työnantajat hoitavat velvoitteensa nykyään niin hyvin, että AY-satraapeilla on suuria vaikeuksia perustella johtajatason palkkioitaan ja leveää elämäänsä muuten kuin taistelemalla vääjäämättömästä muutoksesta itse luomaansa uhkakuvaa vastaan. Niinpä lakkoase laukaistaan nykyään kohti ketä tahansa, joka uhkaa AY-eliitin arvovaltaa. Nyt herrahissillä Hakaniemen saunaosastolle hilatut työmarkkinaporsastelijat ovat SAK:n johdolla jälleen ottamassa niin kansantaloutemme panttivangiksi tehdäkseen vaalityötä vasemmistopuolueille. Siinä samassa tulee tietysti käveltyä demokratian yli, mutta mitäs pienistä?

Miten työllisyys sitten saataisiin entistä parempaan kasvuun, suomalaisille parempi ostovoima ja kansantalous kestävämmälle pohjalle? Ja kuinka siinä sivussa vahvistetaan demokratiaa sekä tehdään Suomesta parempi paikka elää, yrittää ja tehdä töitä? No tietysti vapauttamalla markkinoita, koskien myös työmarkkinoita. 

Vääjäämätöntä vastaan taistelu on turhaa. Se on ymmärretty monessa Euroopan maassa, joissa työmarkkinasääntelyä on tällä vuosituhannella purettu vastaamaan uuden ajan haasteisiin. Siispä, suomalainen työmarkkinalainsäädäntö muuttuu joko nyt tai sitten se muuttuu vasta, kun AY-jarrumiesten ja Ei-puolueiden takia työpaikkansa, yrityksensä, kotinsa ja tulevaisuutensa menettäneet ihmiset vihdoin alkavat nähdä valheellisen propaganda läpi. Sanomattakin on selvää, että pohjan kautta käyminen on se vaikeampi ja paljon enemmän inhimillistä kärsimystä aiheuttava tie.

Hallituksen tulee ehdottomasti jatkaa lainsäädäntötyötä normaalissa järjestyksessä ja keventää työmarkkinasääntelyä. Jos ammattiyhdistysliike ottaa koko Suomen kansantalouden panttivangikseen taistellessaan demokraattisesti valittua eduskuntaa vastaan, niin silloin pitää pohtia, onko AY-liike enää omien unelmiensa yleishyödyllinen järjestö, vai koko kansakunnan hyvinvointia uhkaava terroristijärjestö? Oli miten oli, demokratiamme on mennyttä, jos hallitus taipuu ulkoparlamentaarisen painostuksen edessä. Hallituksella ei siis ole syytä, mutta ei myöskään suomalaisen demokratian uskottavuuden kannalta vaihtoehtoa, taipua AY-liikkeen painostuksen edessä ja luopua työmarkkinalainsäädännön uudistamisesta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ammattiliitot-vaurastuivat-taas--kuudella-suurella-on-huomattava-maara-piilovarallisuutta/wkEyywMU
https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-uhkailee-hallitusta-laajoilla-jarjestollisilla-toimilla-kaikki-liitot-mukana/17b7213b-b132-3390-b281-7c753517aec8
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257714-juuri-nyt-sak-aloittaa-laajat-toimet-hallitusta-vastaan-kaikki-liitot-mukana
https://tem.fi/hankesivu/-/hankesivu/hanke?tunnus=TEM034%3A00%2F2018
https://demokraatti.fi/nyt-pitaisi-loytya-jarki-paahan-rinne-vetosi-hallitukseen-lindstrom-tyytyi-paheksumaan-huhupuheita/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/256964-ay-liikkeesta-varoitus-juha-sipilalle-510-alkaa-rytista-tulossa-jotain-paljon
https://demokraatti.fi/akt-paatti-vastatoimista-lakiesitys-voi-johtaa-mielivaltaisiin-parstakertoimen-perusteella-tehtyihin-irtisanomisiin/
https://twitter.com/kallejulkunen/status/1037315064439734272
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a4926b68-633b-49b9-acc5-048439a38ad8
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ekonomistienemmisto-irtisanomisen-helpottaminen-lisaa-tuottavuutta?publisherId=68391773&releaseId=69629166

]]>
36 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260843-ay-liike-ristiretkella-demokratiaa-vastaan#comments Ay-liike Demokratia hallitus Irtisanomislaki Työmarkkinapolitiikka Wed, 12 Sep 2018 06:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260843-ay-liike-ristiretkella-demokratiaa-vastaan
Suomi-laiva http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260725-suomi-laiva <p>&nbsp;</p><p>Usein puhutaan kuvainnollisesti &rdquo;Suomi-laivasta&rdquo;.&nbsp; Mielestäni merenkulussa on paljon yhtäläisyyksiä valtion johtamisen kanssa.&nbsp; &nbsp;Laivassa on kippari ja päällystö, jotka vastaavat laivan turvallisesta kulusta.&nbsp; Matkustajat ovat ostaneet lipun &nbsp;tiettyyn kohteeseen. &nbsp;&nbsp;</p><p>Suomi-laivan kippari on pääministeri ja hallitus on päällystö.&nbsp; Eduskunta on varustamon johtokunta ja presidentti varustamon hallituksen puheenjohtaja (tms, vaikea positio). &nbsp;Kansalaiset ovat vaaleissa ostaneet &quot;lipun&quot; 4 vuoden purjehdukselle.</p><p>Purjehduksen aikana tulee navigoinnissa ongelmia. &nbsp;Typerintä mitä päällystö voisi tehdä, olisi kysyä neuvoa matkustajilta mielipidetiedustelulla.</p><p>Vielä tyhmempää on, että ennen matkaa, matkustajat antavat päällystölle tarkat ohjeet, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, jos turvallisuus vaarantuu.</p><p>****</p><p>Summasummarum,&nbsp; tämä juttu tarkoittaa sitä, että jos halutaan kuulla kaikkia ja noudattaa kaikkien mielipidettä, mitään ei kannata tehdä eikä mitään saada aikaan koska harvoin 5,5 miljoonaa kansalaista ovat yhtä mieltä mistään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Usein puhutaan kuvainnollisesti ”Suomi-laivasta”.  Mielestäni merenkulussa on paljon yhtäläisyyksiä valtion johtamisen kanssa.   Laivassa on kippari ja päällystö, jotka vastaavat laivan turvallisesta kulusta.  Matkustajat ovat ostaneet lipun  tiettyyn kohteeseen.   

Suomi-laivan kippari on pääministeri ja hallitus on päällystö.  Eduskunta on varustamon johtokunta ja presidentti varustamon hallituksen puheenjohtaja (tms, vaikea positio).  Kansalaiset ovat vaaleissa ostaneet "lipun" 4 vuoden purjehdukselle.

Purjehduksen aikana tulee navigoinnissa ongelmia.  Typerintä mitä päällystö voisi tehdä, olisi kysyä neuvoa matkustajilta mielipidetiedustelulla.

Vielä tyhmempää on, että ennen matkaa, matkustajat antavat päällystölle tarkat ohjeet, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, jos turvallisuus vaarantuu.

****

Summasummarum,  tämä juttu tarkoittaa sitä, että jos halutaan kuulla kaikkia ja noudattaa kaikkien mielipidettä, mitään ei kannata tehdä eikä mitään saada aikaan koska harvoin 5,5 miljoonaa kansalaista ovat yhtä mieltä mistään.

]]>
3 http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260725-suomi-laiva#comments hallitus Johtaminen Vastuu Sun, 09 Sep 2018 20:58:09 +0000 Matti Villikari http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260725-suomi-laiva
Minulla ei ole mitään yrittäjää vastaan, mutta... http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260573-minulla-ei-ole-mitaan-yrittajaa-vastaan-mutta <p>Minulla ei ole mitään pahaa yksittäistä yrittäjää vastaan, arvostan hänen työtään ja tiedän varsinkin yksinyrittäjän tekevän pitkää päivää. Olen itsekin yrittäjien lapsi.</p><p>Yrittäjäjärjestöt ovat kuitenkin aktivoituneet liikaakin yrittäjämyönteisen hallituksemme aikana ja aivan tarpeettomasti etsivät yhteentörmäyksiä palkansaajien kanssa.</p><p>Tämän päivän Helsingin Sanomissa (7.9.2018) ministeri Pirkko Työläjärvi toteaa: &quot;Ei meillä enää ole hyvinvointivaltiota. Nykyään on vallalla järjestelmä, sanottakoon hyvinvointiyhteiskunta, joka hyvin suurelta osin toteutuu yritysten ehdoin, niiden mahdollisuuksien ja toiveiden mukaan. Sinänsä en yrityksiä vastaan ole, mutta niihin ei nyt kohdistu riitävää normivalvontaa&quot;.</p><p>Kansanedustaja Harkimo käy suoraan hyökkäykseen mm. Helsingin Sanomien Yrittäjäliitteessä. Hän vaatii paikallisen sopimisen vapauttamista ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista. Minun on vaikea uskoa, että tavallinen yrittäjä on sitä mieltä. Yleissitovuus on taannut työrauhan sekä yrittäjälle että työntekijälle. Paikallinen sopiminen on jo nyt mahdollista. Haluaisiko yrittäjä käyttää kaiken aikansa jatkuvaan palkkojen sopimiseen kunkin kanssa erikseen. Ei. Meidän sopimusjärjestelmämme on taannut yrityksille rauhallisen, ennakoidun ja turvallisen toimintaympäristön, miksi ihmeessä se halutaan romuttaa?</p><p>On vaikea ymmärtää, miksi hallitus haluaa rikkoa ja repiä. Hallituksen ajama irtisanomissuojan heikentäminen alle 20-henkeä työllistävissä yrityksissä on turha ideologinen riita tilanteessa, jossa maailmantalous on vihdoinkin auttanut myös Suomen taloutta ja työllisyyttä.</p><p>Yrittäjäjärjestöt ilmaisevat kilvan huolensa julkisten menojen kasvusta huomaamatta lainkaan malkaa omassa silmässään. Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri oli huolissaan julkisten menojen kasvusta kolumnissaan &rdquo;Kakku on leivottava ennen syömistä&rdquo; (Vantaan Sanomat 29.8.). Hän mainitsi, kuinka mm. eläkkeisiin upotetaan enemmän rahaa kuin vuosikymmen sitten ja kehotti arvioimaan kriittisesti niitä eriä, joihin on helppo vaikuttaa.</p><p>Yrittäjillä itsellään olisi oiva mahdollisuus mahdollisuus vaikuttaa julkisiin menoihin. Mänttäri unohtaa mainita, että valtio maksaa sen osan nyt eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeestä, johon töissä olevien yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä. Yrittäjien eläkkeellä on nimittäin valtion takuu. Vuonna 2012 veronmaksajien kukkarosta maksettiin yrittäjien eläkkeitä noin 30 miljoonaa ja ensi vuoden budjetista jo lähes 280 miljoonaa. Summa nousee koko ajan, koska yrittäjät maksavat liian pieniä eläkemaksuja ja koska maksuja ei rahastoida.</p><p>Työntekijän ja yrittäjän työeläkemaksut ovat suunnilleen saman suuruiset, noin 25 %. Työntekijän eläkemaksu on jaettu työnantajan ja &ndash;työntekijän kesken. Koska yrittäjä on myös itsensä työnantaja, tarkoitus on, että hän maksaa maksun kokonaisuudessaan ja hinnoittelee sen tuotteidensa ja palveluidensa hintaan. Yrittäjä, joka ei sisällytä omaa eläkemaksuaan hintoihinsa vääristää markkinoita. Toisin kuin palkansaaja, yrittäjä voi itse määritellä työtulonsa suuruuden. Työeläkeyhtiö <a href="https://www.elo.fi/tietoa-elosta/uutiset/2017/joka-kolmannen-yrittajan-yel-vakuutus-ei-turvaa-elakeaikaa-eika-tyottomyytta">Elo uutisoi</a> vuoden 2017 keväällä, että joka kolmas yrittäjä on määritellyt työtulonsa niin alhaisiksi, että se ei takaa riittävää turvaa eläkeajan, työttömyyden tai sairauden varalle. Se on erikoista, sillä toisin kuin palkansaajalle, yrittäjälle eläkemaksu on täysin vähennyskelpoinen verotuksessa. Yrittäjän tulisi huolehtia tulevaisuudestaan, kuten palkansaajienkin pitää.</p><p>Hyvinvointiyhteiskunta on yrittäjänkin paras ystävä. Jos yrittäjä jää tuloitta tai menettää toimeentulonsa, niin yhteiskunta huolehtii hänestä. Voi aiheellisesti kysyä, eikö yrittäjänkin pitäisi osallistua sosiaaliturvansa rahoitukseen eikä ainakaan tarkoituksellisesti määritellä työtuloaan liian alhaiseksi? Leipoa siis kakku ennen syömistä, aivan kuten Mänttäri edellyttää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla ei ole mitään pahaa yksittäistä yrittäjää vastaan, arvostan hänen työtään ja tiedän varsinkin yksinyrittäjän tekevän pitkää päivää. Olen itsekin yrittäjien lapsi.

Yrittäjäjärjestöt ovat kuitenkin aktivoituneet liikaakin yrittäjämyönteisen hallituksemme aikana ja aivan tarpeettomasti etsivät yhteentörmäyksiä palkansaajien kanssa.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa (7.9.2018) ministeri Pirkko Työläjärvi toteaa: "Ei meillä enää ole hyvinvointivaltiota. Nykyään on vallalla järjestelmä, sanottakoon hyvinvointiyhteiskunta, joka hyvin suurelta osin toteutuu yritysten ehdoin, niiden mahdollisuuksien ja toiveiden mukaan. Sinänsä en yrityksiä vastaan ole, mutta niihin ei nyt kohdistu riitävää normivalvontaa".

Kansanedustaja Harkimo käy suoraan hyökkäykseen mm. Helsingin Sanomien Yrittäjäliitteessä. Hän vaatii paikallisen sopimisen vapauttamista ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista. Minun on vaikea uskoa, että tavallinen yrittäjä on sitä mieltä. Yleissitovuus on taannut työrauhan sekä yrittäjälle että työntekijälle. Paikallinen sopiminen on jo nyt mahdollista. Haluaisiko yrittäjä käyttää kaiken aikansa jatkuvaan palkkojen sopimiseen kunkin kanssa erikseen. Ei. Meidän sopimusjärjestelmämme on taannut yrityksille rauhallisen, ennakoidun ja turvallisen toimintaympäristön, miksi ihmeessä se halutaan romuttaa?

On vaikea ymmärtää, miksi hallitus haluaa rikkoa ja repiä. Hallituksen ajama irtisanomissuojan heikentäminen alle 20-henkeä työllistävissä yrityksissä on turha ideologinen riita tilanteessa, jossa maailmantalous on vihdoinkin auttanut myös Suomen taloutta ja työllisyyttä.

Yrittäjäjärjestöt ilmaisevat kilvan huolensa julkisten menojen kasvusta huomaamatta lainkaan malkaa omassa silmässään. Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri oli huolissaan julkisten menojen kasvusta kolumnissaan ”Kakku on leivottava ennen syömistä” (Vantaan Sanomat 29.8.). Hän mainitsi, kuinka mm. eläkkeisiin upotetaan enemmän rahaa kuin vuosikymmen sitten ja kehotti arvioimaan kriittisesti niitä eriä, joihin on helppo vaikuttaa.

Yrittäjillä itsellään olisi oiva mahdollisuus mahdollisuus vaikuttaa julkisiin menoihin. Mänttäri unohtaa mainita, että valtio maksaa sen osan nyt eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeestä, johon töissä olevien yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä. Yrittäjien eläkkeellä on nimittäin valtion takuu. Vuonna 2012 veronmaksajien kukkarosta maksettiin yrittäjien eläkkeitä noin 30 miljoonaa ja ensi vuoden budjetista jo lähes 280 miljoonaa. Summa nousee koko ajan, koska yrittäjät maksavat liian pieniä eläkemaksuja ja koska maksuja ei rahastoida.

Työntekijän ja yrittäjän työeläkemaksut ovat suunnilleen saman suuruiset, noin 25 %. Työntekijän eläkemaksu on jaettu työnantajan ja –työntekijän kesken. Koska yrittäjä on myös itsensä työnantaja, tarkoitus on, että hän maksaa maksun kokonaisuudessaan ja hinnoittelee sen tuotteidensa ja palveluidensa hintaan. Yrittäjä, joka ei sisällytä omaa eläkemaksuaan hintoihinsa vääristää markkinoita. Toisin kuin palkansaaja, yrittäjä voi itse määritellä työtulonsa suuruuden. Työeläkeyhtiö Elo uutisoi vuoden 2017 keväällä, että joka kolmas yrittäjä on määritellyt työtulonsa niin alhaisiksi, että se ei takaa riittävää turvaa eläkeajan, työttömyyden tai sairauden varalle. Se on erikoista, sillä toisin kuin palkansaajalle, yrittäjälle eläkemaksu on täysin vähennyskelpoinen verotuksessa. Yrittäjän tulisi huolehtia tulevaisuudestaan, kuten palkansaajienkin pitää.

Hyvinvointiyhteiskunta on yrittäjänkin paras ystävä. Jos yrittäjä jää tuloitta tai menettää toimeentulonsa, niin yhteiskunta huolehtii hänestä. Voi aiheellisesti kysyä, eikö yrittäjänkin pitäisi osallistua sosiaaliturvansa rahoitukseen eikä ainakaan tarkoituksellisesti määritellä työtuloaan liian alhaiseksi? Leipoa siis kakku ennen syömistä, aivan kuten Mänttäri edellyttää.

]]>
0 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260573-minulla-ei-ole-mitaan-yrittajaa-vastaan-mutta#comments Eläkkeet hallitus Irtisanomissuoja Sopimusyhteiskunta Yrittäjä Fri, 07 Sep 2018 02:51:07 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260573-minulla-ei-ole-mitaan-yrittajaa-vastaan-mutta
Perussuomalaisia ei eristetä – heitä ei vain kannateta http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260421-perussuomalaisia-ei-eristeta-heidan-tavoitteitaan-ei-vain-kannateta <p><strong>Vesa Levonen</strong> on kirjoittanut <a href="http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260412-halla-ahon-perussuomalaisia-ei-pida-eristaa-kaantyy-viela-itseaan-vastaan">tekstin</a>; aloittaisin vähän siitä aiheesta. Tekstissään Kotkan keskustalainen kaupunginvaltuutettu on sitä mieltä, että hallitusyhteistyöstä kieltäytyminen on ihmisarvon riistämistä. Siis kun esimerkiksi perussuomalaiset eivät tahdo hallitusyhteistyötä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa, riistävät he kyseisiltä puolueilta ihmisarvon.</p><p>Tai jotain.</p><p>Omat tunnelmani olivat lähinnä surulliset maamme koulutusjärjestelmän epäonnistumisen myötä, kun luin kyseistä tekstiä maakuntatason poliitikon kynästä. Kerrataanpa.</p><p>Suomessa toimitetaan neljän vuoden välein valtakunnallinen eduskuntavaali. Vaalien jälkeen käynnistyvät kansanedustajamääriltään suurimman puolueen johdolla hallitustunnustelut. Tällöin demokraattisesti eniten vaikutusvaltaa saaneen puolueen demokraattisesti valittu puheenjohtaja keskustelee muiden demokraattisesti tietyn kansanedustajanmäärän saavuttaneiden puolueiden demokraattisesti valittujen puheenjohtajien kanssa puolueiden tavoitteiden yhteensopivuudesta.</p><p>Kun saadaan sovittua toteuttamiskelpoinen ohjelma jonkin puoluekokoonpanon kesken, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Tällöin seuraa demokraattinen äänestys, jossa mitataan, nauttiiko sovittu hallituspohja demokraattisesti valitun kansanedustuslaitoksen demokraattista tukea.</p><p>Tuloksena osa puolueista jää ulos hallituksesta, oppositioon. Demokraattisesti päätetyn suurimman puolueen demokraattisesti valittu johtaja sopi muiden demokraattisesti valtansa saaneiden puolueiden demokraattisesti valittujen puheenjohtajien kanssa asiasta.</p><p>Heidän ihmisarvoaan ei loukattu, hallituksesta ulosjäänti kun ei yksiselitteisesti ihmisarvoosi vaikuta negatiivisesti. Hallituksen muodostamisessa kyse ei siis ole päättäjien ihmisarvosta. On kyse poliittisesta päätöksenteosta ja siitä, minkälaiselle tavoitepohjalle saadaan enemmistön tuki. Demokraattisesti.</p><hr /><p>Perussuomalaisia ei olla &quot;eristämässä&quot;. Muut puolueet, joita suomalaisista kannattaa 90 %, vain katsovat, että perussuomalaisten kanssa ei ole sellaisia yhteisiä tavoitteita, joille saataisiin enemmistön demokraattinen tuki parlamentaarisessa järjestelmässämme.</p><p>Kenties sen sijaan että vaaditaan demokraattisesti mitattuna suurempien puolueiden pakottamista 10 % kannatuksen puolueen tavoitteiden hyväksymiseen, kannattaisi muokata omia tavoitteita muiden suuntaan jos hallitukseen tahtoo. Perussuomalaisten tulisi muokata tavoitteitaan sellaisiksi, jotka enemmistö voi hyväksyä, tai nostaa kannatustaan suurimmaksi puolueeksi, jotta muiden on pakko ne hyväksyä ainakin osittain.</p><p>Se tosin varmaan vaatisi jälleen tavoitteiden muokkaamista suuremmalle kansanosalle hyväksyttävämmäksi.</p><p>Itseasiassa perussuomalaisten äänestäjät ovat <a href="https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/07/tutkimusosio_sdp-suosituin-puolue-hallitukseen.pdf">tutkitusti </a>vähiten muiden puolueiden kanssa hallitusyhteistyötä tahtova puolue. Levosen tekstin argumentaation perusteella voidaan siis päätellä, että perussuomalaiset tahtoisivat ilmeisesti riistää ihmisarvoja muilta puolueilta enemmän kuin muut.</p><p>Tai jotain.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vesa Levonen on kirjoittanut tekstin; aloittaisin vähän siitä aiheesta. Tekstissään Kotkan keskustalainen kaupunginvaltuutettu on sitä mieltä, että hallitusyhteistyöstä kieltäytyminen on ihmisarvon riistämistä. Siis kun esimerkiksi perussuomalaiset eivät tahdo hallitusyhteistyötä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa, riistävät he kyseisiltä puolueilta ihmisarvon.

Tai jotain.

Omat tunnelmani olivat lähinnä surulliset maamme koulutusjärjestelmän epäonnistumisen myötä, kun luin kyseistä tekstiä maakuntatason poliitikon kynästä. Kerrataanpa.

Suomessa toimitetaan neljän vuoden välein valtakunnallinen eduskuntavaali. Vaalien jälkeen käynnistyvät kansanedustajamääriltään suurimman puolueen johdolla hallitustunnustelut. Tällöin demokraattisesti eniten vaikutusvaltaa saaneen puolueen demokraattisesti valittu puheenjohtaja keskustelee muiden demokraattisesti tietyn kansanedustajanmäärän saavuttaneiden puolueiden demokraattisesti valittujen puheenjohtajien kanssa puolueiden tavoitteiden yhteensopivuudesta.

Kun saadaan sovittua toteuttamiskelpoinen ohjelma jonkin puoluekokoonpanon kesken, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Tällöin seuraa demokraattinen äänestys, jossa mitataan, nauttiiko sovittu hallituspohja demokraattisesti valitun kansanedustuslaitoksen demokraattista tukea.

Tuloksena osa puolueista jää ulos hallituksesta, oppositioon. Demokraattisesti päätetyn suurimman puolueen demokraattisesti valittu johtaja sopi muiden demokraattisesti valtansa saaneiden puolueiden demokraattisesti valittujen puheenjohtajien kanssa asiasta.

Heidän ihmisarvoaan ei loukattu, hallituksesta ulosjäänti kun ei yksiselitteisesti ihmisarvoosi vaikuta negatiivisesti. Hallituksen muodostamisessa kyse ei siis ole päättäjien ihmisarvosta. On kyse poliittisesta päätöksenteosta ja siitä, minkälaiselle tavoitepohjalle saadaan enemmistön tuki. Demokraattisesti.


Perussuomalaisia ei olla "eristämässä". Muut puolueet, joita suomalaisista kannattaa 90 %, vain katsovat, että perussuomalaisten kanssa ei ole sellaisia yhteisiä tavoitteita, joille saataisiin enemmistön demokraattinen tuki parlamentaarisessa järjestelmässämme.

Kenties sen sijaan että vaaditaan demokraattisesti mitattuna suurempien puolueiden pakottamista 10 % kannatuksen puolueen tavoitteiden hyväksymiseen, kannattaisi muokata omia tavoitteita muiden suuntaan jos hallitukseen tahtoo. Perussuomalaisten tulisi muokata tavoitteitaan sellaisiksi, jotka enemmistö voi hyväksyä, tai nostaa kannatustaan suurimmaksi puolueeksi, jotta muiden on pakko ne hyväksyä ainakin osittain.

Se tosin varmaan vaatisi jälleen tavoitteiden muokkaamista suuremmalle kansanosalle hyväksyttävämmäksi.

Itseasiassa perussuomalaisten äänestäjät ovat tutkitusti vähiten muiden puolueiden kanssa hallitusyhteistyötä tahtova puolue. Levosen tekstin argumentaation perusteella voidaan siis päätellä, että perussuomalaiset tahtoisivat ilmeisesti riistää ihmisarvoja muilta puolueilta enemmän kuin muut.

Tai jotain.

]]>
63 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260421-perussuomalaisia-ei-eristeta-heidan-tavoitteitaan-ei-vain-kannateta#comments Demokratia hallitus Keskusta Perussuomalaiset Yhteiskuntaoppi Tue, 04 Sep 2018 07:00:00 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260421-perussuomalaisia-ei-eristeta-heidan-tavoitteitaan-ei-vain-kannateta
Hallitukselta eväspaketti vaalikentille http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260243-hallitukselta-evaspaketti-vaalikentille <p>Hallituspuolueet ovat päättäneet viidenkymmenen miljoonan euron eväspaketista seuraavien eduskuntavaalien ehdokkaiden käyttöön. Jokainen puolue on saanut korvamerkitä omaksi &quot;saavutuksekseen&quot; joitakin määrärahoja, jotka toimivat samalla myös veronmaksajilta saatuna&nbsp; mediatukena.</p><p>Käytännössä aina on puhuttu vaalibudjeteista. Tällä kertaa on käytössä puolueiden omaa profiilia korostava malli, ei niinkään koko hallituksen yhteisellä päätöksellä tuotettu. Mielenkiintoista sinänsä, että yhtenä perusteluna käytännölle mainitaan se, että näin puolueet saavat budjettiin määrärahoja joista ei muuten päästy yksimielisyyteen.</p><p>Linkin takana olevaa listaa vertaamalla voi nähdä perustelun onttouden. Toki Keskustan lista erottuu muista, mutta voidaan kysyä että kaatuiko esimerkiksi reuna-alueiden poliisien määräraha Keskustan ja Kokoomuksen vastustukseen, niin että siitä ei saatu aikaan yksimielistä päätöstä? Haiskahtaa Sinisille lahjoitetulta vaalipampulta.</p><p>Kokoomuksella näyttää taas olleen tarve profiloitua tehtyjen leikkausten jälkeen koulutuksen puolestapuhujana. Vastustivatko muut hallituspuolueet listalla olevaa uuden lukiolain toimeenpanoa ja siihen annettua kymmenen miljoonan pottia? Jos vastustivat, niin hyi kepukat, hyi sinukat.</p><p>Keskustan listalta taas löytyy suurimpana liikenteen turvallisuus- ja kelirikkopaketti. Eikö kokoomuslaisia ja sinisiä kiinnosta liikenneturvallisuus ja kelirikonhoito? Kaikesta päätellen ei, tai sitten tässäkin on kyse annetuista tupailtaeväistä&nbsp; keskustalaisille.</p><p>Konstit on monet, on sanottu monessa yhteydessä. Tällä kertaa hallitus näyttää valinneen tämän tavan käyttää&nbsp; yhteistä rahaa hallituspuolueiden omaan vaalityöhön. Alle neljänkymmenen prosentin gallupkannatus panee hallituksen tekemään monenlaista. Tämä on yksi tapa, mutta väki on hereillä. Me tiedetään ja tunnetaan nämä kotkotukset.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005810136.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005810136.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueet ovat päättäneet viidenkymmenen miljoonan euron eväspaketista seuraavien eduskuntavaalien ehdokkaiden käyttöön. Jokainen puolue on saanut korvamerkitä omaksi "saavutuksekseen" joitakin määrärahoja, jotka toimivat samalla myös veronmaksajilta saatuna  mediatukena.

Käytännössä aina on puhuttu vaalibudjeteista. Tällä kertaa on käytössä puolueiden omaa profiilia korostava malli, ei niinkään koko hallituksen yhteisellä päätöksellä tuotettu. Mielenkiintoista sinänsä, että yhtenä perusteluna käytännölle mainitaan se, että näin puolueet saavat budjettiin määrärahoja joista ei muuten päästy yksimielisyyteen.

Linkin takana olevaa listaa vertaamalla voi nähdä perustelun onttouden. Toki Keskustan lista erottuu muista, mutta voidaan kysyä että kaatuiko esimerkiksi reuna-alueiden poliisien määräraha Keskustan ja Kokoomuksen vastustukseen, niin että siitä ei saatu aikaan yksimielistä päätöstä? Haiskahtaa Sinisille lahjoitetulta vaalipampulta.

Kokoomuksella näyttää taas olleen tarve profiloitua tehtyjen leikkausten jälkeen koulutuksen puolestapuhujana. Vastustivatko muut hallituspuolueet listalla olevaa uuden lukiolain toimeenpanoa ja siihen annettua kymmenen miljoonan pottia? Jos vastustivat, niin hyi kepukat, hyi sinukat.

Keskustan listalta taas löytyy suurimpana liikenteen turvallisuus- ja kelirikkopaketti. Eikö kokoomuslaisia ja sinisiä kiinnosta liikenneturvallisuus ja kelirikonhoito? Kaikesta päätellen ei, tai sitten tässäkin on kyse annetuista tupailtaeväistä  keskustalaisille.

Konstit on monet, on sanottu monessa yhteydessä. Tällä kertaa hallitus näyttää valinneen tämän tavan käyttää  yhteistä rahaa hallituspuolueiden omaan vaalityöhön. Alle neljänkymmenen prosentin gallupkannatus panee hallituksen tekemään monenlaista. Tämä on yksi tapa, mutta väki on hereillä. Me tiedetään ja tunnetaan nämä kotkotukset.

 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005810136.html

]]>
0 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260243-hallitukselta-evaspaketti-vaalikentille#comments Eduskuntavaalit 2018 hallitus Talousarvio Fri, 31 Aug 2018 08:29:12 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260243-hallitukselta-evaspaketti-vaalikentille
Oikeusasiamies ei pettänyt odotuksiani http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260198-oikeusasiamies-ei-pettanyt-odotuksiani <p><strong>Johdanto</strong></p><p>Aivan alkuvuodesta kirjoitin blogin <a href="http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249043-eduskunnan-oikeusasiamies-tutkii">Eduskunnan oikeusasiamies tutkii</a>, jossa selostan Joulun välipäivinä kirjoittamani blogin jalostamisesta kanteluksi Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun kohteena on muuan työvoimahallinnon asiantuntijatehtävän täyttäminen ja sen yhteydessä ilmenneen ongelmat valtion atk-järjestelmiä käyttäessäni.</p><p>Kommenttiosastolla Niko Kaistakorpi valelee öljyä laineille:</p><p>&rdquo;Älä pidättele hengitystä odottaessa. Kohta tulee vuosi täyteen siitä, kun tein itse kantelun liittyen ELY:n toimimattomuuteen ympäristöluvan valvonnassa. Parisen kuukautta sitten kysäisin, että missä mennään ja sain tiedon että kesällä ELY:ltä oli pyydetty lausunto. Muutoin en vastaanottoilmoituksen lisäksi ole kuullut mitään asiasta.&rdquo;</p><p>Vastasin: &rdquo;En pidättelekään. Kokemusta on noiden rattaiden jauhamisesta.&rdquo; Ja kävikin niin, että lattian tasolla olevat odotukseni täyttyivät vastaanottaessani Eduskunnan oikeusasiamiehen 20.8.2018 päiväämän ratkaisun. Joudun kuitenkin jatkamaan kirjeenvaihtoa Arkadianmäen virastokompleksiin tänään lähettämälläni tekstillä. Oheistettua sähköpostikirjeenvaihtoa en onnistu esittämään blogin liitteinä, mutta toistan viestien olennaisen sisällön itse tekstissä.</p><p><strong>Uusi viestini</strong></p><p>Olen vastaanottanut 20.8.2018 päivätyn vastauksenne asiassa EOAK/90/2018. Sen liitteenä on Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston 26.2.2018 päiväämä vastine KEHA/525/2018, jota siteeraan:</p><p>&rdquo;Pohjois-Karjalan TE-toimisto toteaa, ettei ko. sähköinen työpaikan hakujärjestelmässä valokuvan liittäminen ole vaatimus vaan hakijan halutessa lisämahdollisuus. Siihen miksi järjestelmä olisi hakijan kertoman mukaan ehdottomasti vaatinut valokuvan liittämistä ja sen liittäminen olisi ollut ehdoton edellytys edetä hakuohjelmassa, ei TE-toimisto voi ottaa varmaa kantaa. Ko. paikkaan tuli hakemuksia sekä kuvan kanssa että ilman eikä keltään muulta hakijalta tullut viestiä/palautetta ehdottomasta vaatimuksesta valokuvan liittämisestä. Ko.asia ei ole tullut esille myöskään aiemmissa TE-toimistolle ko. järjestelmää käytetyissä rekrytoinneissa. Tällä perusteella oletettavaa on, että hakija on tehnyt jonkin teknisen virheen täyttäessään hakemusta tai hän on jotenkin oletusorvoksi asettanut ko. valokuvavaatimuksen tietämättään. Em. arvelu ei tunnu todennäköiseltä, koska ko. asetusmuutoksia ohjelmaan ei pitäisi hakemuksen täyttäjän pystyä tekemään. Em. perusteella oletettavaa on, että hakijan hakemuksen tekemiseen liittyvät ongelmat ovat johtuneet hänen omasta toiminnastaan.&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;</p><p>Kämäräinen kertoo lähettäneensä hakemuksensa sähköisesti ko. paikkahakemukseen merkitylle yhdyshenkilölle. Pohjois-Karjalan TE-toimiston tietojen mukaan ko. hakemusta ei ole missään vaiheessa saapunut TE-toimistoon eikä em. yhdyshenkilölle. Koska hakemusta ei ollut saapunut, ei sitä myöskään ollut kirjattu USPA-järjestelmän diaariin. Näin ollen hakijan hakemus ei ole ollut käsiteltyjen hakemusten joukossa eikä hänelle ole myöskään voitu laittaa tietoa valinnan tuloksesta. Hakija on lähestynyt sähköpostilla18.05.2017 ko. paikan yhdyshenkilö Henri Kokkoa ja kertonut viestissään seuraavaa: &rdquo;Oheistan. Voinette ottaa huomioon siitä syystä näin toimitettuna, ettei sähköinen hakemusjärjestelmä suostunut liittämään valokuvaa hakemukseen eikä suostunut myöskään ohittamaan vaatimusta valokuvan liittämisestä (jouduin siis umpikujaan hakemusta täyttäessäni). Postitse lähetettynä tässä vaiheessa on myös riski siitä, ettei hakemus ehdi perille ennen määräajan päättymistä&rdquo;. Yhdyshenkilön mukaan ko. viestin mukaan liitteenä ei ole ollut varsinaista hakemusta ja tästä syystä Henri Kokko on lähettänyt hakijalle 19.05.2017 sähköpostiviestin, jossa on todettu seuraavasti: &rdquo;Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.&rdquo; Henri Kokon mukaan paperista hakemusta hakijalta ei kuitenkaan saapunut missään vaiheessa. Jos hakija on sen lähettänyt, niin se ei ole missään vaiheessa saapunut oikeaan paikkaan eikä sitä ole kirjattu diaariin.</p><p>Pohjois-Karjalan TE-toimisto toteaa, ettei Kämäräisen lähettämäksi kertomaa hakemusta ole missään vaiheessa saapunut valintaprosessiin ja näin sitä ei ole voitu huomioida valinnassa eikä valinnan tuloksesta ole voitu hakijalle ilmoittaa. Hakijan kertomalle hakuohjelman valokuvan ehdottomalle vaatimukselle ei TE-toimisto löydä järkeen käypää selitystä, koska muiden hakijoiden eikä muiden rekrytointien kohdalla hakijan esittämää vaatimusta ei ole ilmennyt. Hakijaa ei ole prosessin osalta ilmeisesti ohjeistettu riittävän selkeästi hakemuksen toimittamisen osalta tai sitten hakija ei ole jostakin syystä ymmärtänyt oheistusta vaan on ymmärtänyt, että sähköpostiviestien vaihto asiassa olisi samalla myös riittävä hakemus avoinna olleeseen asiantuntijan paikkaan. TE-toimiston mielestä ko. ohjeistus ja pyyntö paperisesta hakemuksesta on ollut riittävän selkeä ja yksiselitteinen.</p><p>Sirpa Eklund&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Jarmo Vepsäläinen</p><p>Työ- ja elinkeinotoimiston johtaja&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Hallintoasiantuntija&rdquo;&nbsp; &nbsp;</p><p>Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa puolestaan todetaan:</p><p>&rdquo;TE-toimiston mukaan ko. sähköisen työpaikan hakujärjestelmässä valokuvan liittäminen ei ole vaatimus vaan lisämahdollisuus. Siihen miksi järjestelmä olisi ehdottomasti vaatinut valokuvan liittämistä ja sen liittäminen olisi ollut ehdoton edellytys edetä järjestelmässä, TE-toimisto ei voi ottaa varmaa kantaa. Ko. paikkaan tuli hakemuksia sekä kuvan kanssa että ilman sitä eikä muilta hakijoilta tullut viestiä/palautetta asiasta. Ko. asia ei ole tullut esille myöskään aiemmissa rekrytoinneissa, joissa on käytetty ko. järjestelmää. Tällä perusteella TE-toimiston mukaan on oletettavaa, että olette tehnyt jonkin virheen täyttäessänne hakemusta.</p><p>TE-toimiston mukaan lähestyitte sähköpostilla 18.5.2017 avoimen työpaikan yhteyshenkilöä ja kerroitte viestissänne seuraavaa: &rdquo;Oheistan. Voinette ottaa huomioon siitä syystä näin toimitettuna, ettei sähköinen hakemusjärjestelmä suostunut liittämään valokuvaa hakemukseen eikä suostunut myöskään ohittamaan vaatimusta valokuvan liittämisestä (jouduin siis umpikujaan hakemusta täyttäessäni). Postitse lähetettynä tässä vaiheessa on myös riski siitä, ettei hakemus ehdi perille ennen määräajan päättymistä&rdquo;. Yhdyshenkilön mukaan ko. viestin liitteenä ei ollut varsinaista hakemusta ja tästä syystä yhdyshenkilö lähetti Teille 19.5.2017 sähköpostiviestin, jossa todettiin seuraavasti: &rdquo;Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.&rdquo;&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>TE-toimiston mukaan sähköisesti ko. paikkahakemukseen merkitylle yhteyshenkilölle lähettämänne hakemus ei ole missään vaiheessa saapunut TE-toimistoon eikä em. yhdyshenkilölle. Koska hakemusta ei ollut saapunut, sitä ei myöskään ollut kirjattu USPA-järjestelmän diaariin. Näin ollen hakemuksenne ei ole ollut käsiteltyjen hakemusten joukossa eikä Teille ole myöskään voitu laittaa tietoa valinnan tuloksesta.&nbsp;</p><p>Kertomallanne hakuohjelman valokuvan ehdottomalle vaatimukselle TE-toimisto ei löydä järkeen käypää selitystä, koska muiden hakijoiden eikä muiden rekrytointien kohdalla esittämäänne vaatimusta ei ole ilmennyt. TE-toimiston mukaan Teitä ei ole prosessin osalta ilmeisesti ohjeistettu riittävän selkeästi hakemuksen toimittamisen osalta tai sitten ette ole jostakin syystä ymmärtänyt oheistusta, vaan olette ymmärtänyt, että sähköpostiviestien vaihto asiassa olisi samalla myös riittävä hakemus avoinna olleeseen asiantuntijan paikkaan. TE-toimiston mielestä ko. ohjeistus ja pyyntö paperisesta hakemuksesta on ollut riittävän selkeä ja yksiselitteinen.</p><p>Saadun selvityksen perusteella apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ole ilmennyt oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista tai virheellistä menettelyä.</p><p>Totean vielä, että Valtiolle.fi on Valtiokonttorin ylläpitämä sivusto, jonka tietosisällöstä Valtiokonttori vastaa. Avointen paikkojen työnhakupalvelusta vastaa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet. Sivustolla on linkki, jonka kautta voi antaa palautetta sivustosta.</p><p>Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri <a href="http://www.ylafemmablogi.fi/kirjoittaja/paivi-pihlajisto/">Päivi Pihlajisto</a>&rdquo;</p><p>Lopputuleman johdosta oheistan viestinvaihdon TE-toimiston ja minun välilläni kokonaisuudessaan 18.5.2017 jälkeen.</p><p>Siteeraan viestien pääkohdat myös tässä:</p><p>&rdquo;Kokko Henri (TET)&nbsp;<a href="mailto:henri.kokko@te-toimisto.fi">henri.kokko@te-toimisto.fi</a> Fri, May 19, 2017, 2:21 PM</p><p>Hei,</p><p>Hakemuksia vastaanottaessamme joudumme toimimaan virallisen toimintamallin mukaisesti, eli hakemus tulisi jättää hakemusjärjestelmän kautta tai toimittaa postitse paperisena.</p><p>Ystävällisin terveisin Henri Kokko&rdquo;</p><p>&rdquo;Kalevi Kämäräinen&nbsp;<a href="mailto:kalevi.kamarainen@gmail.com">kalevi.kamarainen@gmail.com</a> Fri, May 19, 2017, 2:39 PM</p><p>to Kokko, me</p><p>Vika on kuitenkin nähdäkseni teidän (valtion) tietokonejärjestelmässä.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen&rdquo;</p><p>&rdquo;Kokko Henri (TET)&nbsp;<a href="mailto:henri.kokko@te-toimisto.fi">henri.kokko@te-toimisto.fi</a> Fri, May 19, 2017, 3:43 PM</p><p>to&nbsp;me</p><p>Hei,</p><p>Oliko niin, ettei kuvan liittäminen onnistunut? Tämän voin ottaa ilman muuta huomioon mutta hakemus olisi tärkeintä saada järjestelmän kautta laitettua.</p><p>Ystävällisin terveisin Henri Kokko&rdquo;</p><p>&rdquo;Kalevi Kämäräinen&nbsp;<a href="mailto:kalevi.kamarainen@gmail.com">kalevi.kamarainen@gmail.com</a> Fri, May 19, 2017, 3:50 PM</p><p>to&nbsp;Kokko,&nbsp;me</p><p>Kuvan laitto ei onnistunut, MUTTA se katkaisi myös mahdollisuuden täyttää niitä seuraavia osioita. Järjestelmä ei millään antanut ohittaa vaatimusta kuvan liittämisestä.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen&rdquo;&nbsp;</p><p>&rdquo;Kokko Henri (TET)&nbsp;<a href="mailto:henri.kokko@te-toimisto.fi">henri.kokko@te-toimisto.fi</a> Mon, May 22, 2017, 8:57 AM</p><p>to&nbsp;me</p><p>Hei,</p><p>Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.</p><p>Ystävällisin terveisin Henri Kokko&rdquo;</p><p>&rdquo;Kalevi Kämäräinen&nbsp;<a href="mailto:kalevi.kamarainen@gmail.com">kalevi.kamarainen@gmail.com</a> Mon, May 22, 2017, 9:36 AM</p><p>to&nbsp;Kokko</p><p>Saan minä sen postiin paperisena. Laitanko sinne KEHAn postilokero-osoitteeseen?</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen&rdquo;&nbsp;</p><p>&rdquo;Kokko Henri (TET)&nbsp;<a href="mailto:henri.kokko@te-toimisto.fi">henri.kokko@te-toimisto.fi</a> Mon, May 22, 2017, 11:31 AM</p><p>to&nbsp;me</p><p>Hei,</p><p>Kyllä, sinne juuri.</p><p>Ystävällisin terveisin Henri Kokko&rdquo;</p><p>&rdquo;Kalevi Kämäräinen&nbsp;<a href="mailto:kalevi.kamarainen@gmail.com">kalevi.kamarainen@gmail.com</a> Tue, May 23, 2017, 1:50 PM</p><p>to&nbsp;Kokko,&nbsp;me</p><p>Paperit lähtivät eilen kirjattuna kirjeenä, joten pitäisi olla perillä viimeistään huomenna.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen&rdquo;</p><p>&rdquo;Kokko Henri (TET)&nbsp;<a href="mailto:henri.kokko@te-toimisto.fi">henri.kokko@te-toimisto.fi</a> Tue, May 23, 2017, 2:12 PM</p><p>to&nbsp;me</p><p>Hei,</p><p>Kiitos ilmoituksesta.</p><p>Ystävällisin terveisin Henri Kokko&rdquo;</p><p>Olen siis noudattanut TE-toimistolta saamiani ohjeita ja 28.8.2018 KEHAn kirjaamosta<a href="#_edn1" name="_ednref1" title="">[i]</a> saamani tiedon mukaan hakemukseni on kirjattu järjestelmään 26.5.2017. TE-toimisto toisaalta myöntää vastineessaan, että hakemukseni on jätetty huomiotta. Tämä on mielestäni virheellistä menettelyä, toisin kuin Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa 20.8.2018 esitetään.&nbsp;</p><p>Lisäksi pidän erittäin epämiellyttävänä ja epäasiallisena sitä, että valtion työvoimaviranomainen antaa julkisessa asiakirjassa vääristeltyä tietoa työnhakutaidoistani riippumatta siitä onko vääristely huolimattomuudesta johtuvaa tai kenties tahallista. Kyseisellä koneistolla on mahdollisuus määrätä<a href="#_edn2" name="_ednref2" title="">[ii]</a> työttömän &rdquo;elämästä ja kuolemasta&rdquo;<a href="#_edn3" name="_ednref3" title="">[iii]</a> siten, että oikeus toteutuu vasta myöhemmin, jos toteutuu<a href="#_edn4" name="_ednref4" title="">[iv]</a>. Voinko enää olettaa saavani asiallista kohtelua TE-toimistolta?</p><p>Epäilyni sai vahvistusta eilen saapuneesta kirjeestä (koska sitä ei toimitettu minulle sähköisessä muodossa, voin pyydettäessä lähettää kopion postitse):</p><p>&rdquo;Työtarjous 27.08.2018:</p><p>Antamiesi työnhakutietojen perusteella TE-toimisto on arvioinut, että ammattitaitosi ja osaamisesi vastaavat alla mainitun tehtävän vaatimuksia.</p><p>Ota yhteyttä työnantajaan viimeistään 03.09.2018.</p><p>Tehtävä Yleistyöntekijä</p><p>Työtehtävät voivat olla työnhakijan omien toiveiden ja osaamisen mukaisesti X:n toimipisteissä (Y tai Z), kaupungilla/kunnalla tai yrityksessä. Työkohde ja tehtävät suunnitellaan työhaastattelussa. Työtehtävinä voi olla esim. keittiö, kierrätys, kutomo, ompelu, avustavat hoitotyöt, kiinteistönhuolto. X-hanke on työvoimapoliittinen hanke, jonka tavoitteena on tukea pitkäaikaistyöttömiä työ- ja/tai opiskelupaikan haussa.</p><p>Palkkatukityön lisäksi sinulla on mahdollisuus opiskella työn ohessa, suorittaa lupakoulutuksia tai siirtyä työskentelemään yrityksen/kunnan työtehtäviin ja sitä kautta tutustua uuteen alaan ja työpaikkaan.</p><p>- - -</p><p>Jos haet tai saat työttömyysetuutta, sinun täytyy hakea kokoaikatyötä ja ottaa vastaan sinulle tarjottua työtä. Tarjotusta työstä kieltäytyminen voi johtaa työttömyysetuuden menettämiseen. Lue aiheesta lisää osoitteessa <a href="http://www.te-palvelut.fi/">www.te-palvelut.fi</a></p><p>Työtarjouksen lähettäjä&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ZZ</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Pohjois-Karjalan TE-toimisto</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Puh. 029x xxx xxx&rdquo;&nbsp;&nbsp;</p><p>Olen koulutukseltani ja valmistumisen jälkeiseltä työkokemukseltani juristi, mutta kuten kantelustakin voi havaita, en ole rajoittanut työnhakuani puhtaasti lainopillisiin tehtäviin. Epäilen kuitenkin, etteivät &rdquo;keittiö, kierrätys, kutomo, ompelu, avustavat hoitotyöt, kiinteistönhuolto&rdquo; kovinkaan hyvin vastaa &rdquo;ammattitaitoani ja osaamistani&rdquo; TE-toimiston arviosta huolimatta. Kuinka moiseen lopputulokseen voi objektiivisella harkinnalla oikein päästä?</p><p>Kiinnitän huomiota myös siihen, että valtio kyykyttää nyttemmin oikein lain voimalla työttömiä työnhakijoita<a href="#_edn5" name="_ednref5" title="">[v]</a>.&nbsp;Siihen nähden on minusta vähintäänkin kohtuullista, että valtion omat työnhakujärjestelmät olisivat kunnossa eikä mahdollisten virheiden syitä sälytetä työnhakijoille.</p><p>Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa todetaan, ettei TE-toimisto löydä järkeen käypää selitystä valokuvan ehdottomalle vaatimukselle. Vastauksesta ilmenee kuitenkin, että järjestelmästä vastaa Valtiokonttori eikä TE-toimisto. Kuinka on siis mahdollista, että Eduskunnan oikeusasiamies nojaa päätöksensä toisen käden tietoon eikä selvitä tiedossa olevalta vastuunkantajalta, voiko järjestelmässä olla vikaa - vastuunkantaja kun on sentään vaivauduttu selvittämään?</p><p>Ainakaan kaikille avoimissa hakijan ohjeissa ei kerrota sitä, että järjestelmä saattaa vaatia/pyytää vapaaehtoisia tietoja, kuinka tuollaiset tietokohdat ohitetaan ja miten pitää menetellä, jos ongelmia tulee<a href="#_edn6" name="_ednref6" title="">[vi]</a>. Epäselväksi jää myös yhä, miksi valtio edes vapaaehtoisesti pyytää työnhakijoita liittämään valokuvansa työhakemukseen.</p><p>Selostamistani syistä tiedustelen, onko 20.8.2018 päivätty kirje todellakin Eduskunnan oikeusasiamiehen viimeinen sana asiassa EOAK/90/2018?</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen</p><p><a href="#_ednref1" name="_edn1" title="">[i]</a> <a href="http://www.keha-keskus.fi/">http://www.keha-keskus.fi/</a></p><p><a href="#_ednref2" name="_edn2" title="">[ii]</a> <a href="http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/tyonhakuvalmennus/index.html">http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/tyonhakuvalmennus/index.html</a></p><p><a href="#_ednref3" name="_edn3" title="">[iii]</a> <a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/79045-te-toimisto-puolustautuu-sita-varten-sosiaalitoimisto-on">https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/79045-te-toimisto-puolustautuu-sita-varten-sosiaalitoimisto-on</a></p><p><a href="#_ednref4" name="_edn4" title="">[iv]</a> <a href="https://ohje.te-palvelut.fi/hloasiakas/fi/omattyottomyysturvatiedot/tvplausunto">https://ohje.te-palvelut.fi/hloasiakas/fi/omattyottomyysturvatiedot/tvplausunto</a></p><p><a href="#_ednref5" name="_edn5" title="">[v]</a> <a href="http://alusta.uta.fi/artikkelit/2018/01/16/aktiivimalli-perverssi-tulkinta-aktiivisesta-tyoemarkkinapolitiikasta.html">http://alusta.uta.fi/artikkelit/2018/01/16/aktiivimalli-perverssi-tulkinta-aktiivisesta-tyoemarkkinapolitiikasta.html</a></p><p><a href="#_ednref6" name="_edn6" title="">[vi]</a> <a href="https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Toihin_valtiolle/Hakijan_ohjeet">https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Toihin_valtiolle/Hakijan_ohjeet</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Johdanto

Aivan alkuvuodesta kirjoitin blogin Eduskunnan oikeusasiamies tutkii, jossa selostan Joulun välipäivinä kirjoittamani blogin jalostamisesta kanteluksi Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun kohteena on muuan työvoimahallinnon asiantuntijatehtävän täyttäminen ja sen yhteydessä ilmenneen ongelmat valtion atk-järjestelmiä käyttäessäni.

Kommenttiosastolla Niko Kaistakorpi valelee öljyä laineille:

”Älä pidättele hengitystä odottaessa. Kohta tulee vuosi täyteen siitä, kun tein itse kantelun liittyen ELY:n toimimattomuuteen ympäristöluvan valvonnassa. Parisen kuukautta sitten kysäisin, että missä mennään ja sain tiedon että kesällä ELY:ltä oli pyydetty lausunto. Muutoin en vastaanottoilmoituksen lisäksi ole kuullut mitään asiasta.”

Vastasin: ”En pidättelekään. Kokemusta on noiden rattaiden jauhamisesta.” Ja kävikin niin, että lattian tasolla olevat odotukseni täyttyivät vastaanottaessani Eduskunnan oikeusasiamiehen 20.8.2018 päiväämän ratkaisun. Joudun kuitenkin jatkamaan kirjeenvaihtoa Arkadianmäen virastokompleksiin tänään lähettämälläni tekstillä. Oheistettua sähköpostikirjeenvaihtoa en onnistu esittämään blogin liitteinä, mutta toistan viestien olennaisen sisällön itse tekstissä.

Uusi viestini

Olen vastaanottanut 20.8.2018 päivätyn vastauksenne asiassa EOAK/90/2018. Sen liitteenä on Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston 26.2.2018 päiväämä vastine KEHA/525/2018, jota siteeraan:

”Pohjois-Karjalan TE-toimisto toteaa, ettei ko. sähköinen työpaikan hakujärjestelmässä valokuvan liittäminen ole vaatimus vaan hakijan halutessa lisämahdollisuus. Siihen miksi järjestelmä olisi hakijan kertoman mukaan ehdottomasti vaatinut valokuvan liittämistä ja sen liittäminen olisi ollut ehdoton edellytys edetä hakuohjelmassa, ei TE-toimisto voi ottaa varmaa kantaa. Ko. paikkaan tuli hakemuksia sekä kuvan kanssa että ilman eikä keltään muulta hakijalta tullut viestiä/palautetta ehdottomasta vaatimuksesta valokuvan liittämisestä. Ko.asia ei ole tullut esille myöskään aiemmissa TE-toimistolle ko. järjestelmää käytetyissä rekrytoinneissa. Tällä perusteella oletettavaa on, että hakija on tehnyt jonkin teknisen virheen täyttäessään hakemusta tai hän on jotenkin oletusorvoksi asettanut ko. valokuvavaatimuksen tietämättään. Em. arvelu ei tunnu todennäköiseltä, koska ko. asetusmuutoksia ohjelmaan ei pitäisi hakemuksen täyttäjän pystyä tekemään. Em. perusteella oletettavaa on, että hakijan hakemuksen tekemiseen liittyvät ongelmat ovat johtuneet hänen omasta toiminnastaan.     

Kämäräinen kertoo lähettäneensä hakemuksensa sähköisesti ko. paikkahakemukseen merkitylle yhdyshenkilölle. Pohjois-Karjalan TE-toimiston tietojen mukaan ko. hakemusta ei ole missään vaiheessa saapunut TE-toimistoon eikä em. yhdyshenkilölle. Koska hakemusta ei ollut saapunut, ei sitä myöskään ollut kirjattu USPA-järjestelmän diaariin. Näin ollen hakijan hakemus ei ole ollut käsiteltyjen hakemusten joukossa eikä hänelle ole myöskään voitu laittaa tietoa valinnan tuloksesta. Hakija on lähestynyt sähköpostilla18.05.2017 ko. paikan yhdyshenkilö Henri Kokkoa ja kertonut viestissään seuraavaa: ”Oheistan. Voinette ottaa huomioon siitä syystä näin toimitettuna, ettei sähköinen hakemusjärjestelmä suostunut liittämään valokuvaa hakemukseen eikä suostunut myöskään ohittamaan vaatimusta valokuvan liittämisestä (jouduin siis umpikujaan hakemusta täyttäessäni). Postitse lähetettynä tässä vaiheessa on myös riski siitä, ettei hakemus ehdi perille ennen määräajan päättymistä”. Yhdyshenkilön mukaan ko. viestin mukaan liitteenä ei ole ollut varsinaista hakemusta ja tästä syystä Henri Kokko on lähettänyt hakijalle 19.05.2017 sähköpostiviestin, jossa on todettu seuraavasti: ”Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.” Henri Kokon mukaan paperista hakemusta hakijalta ei kuitenkaan saapunut missään vaiheessa. Jos hakija on sen lähettänyt, niin se ei ole missään vaiheessa saapunut oikeaan paikkaan eikä sitä ole kirjattu diaariin.

Pohjois-Karjalan TE-toimisto toteaa, ettei Kämäräisen lähettämäksi kertomaa hakemusta ole missään vaiheessa saapunut valintaprosessiin ja näin sitä ei ole voitu huomioida valinnassa eikä valinnan tuloksesta ole voitu hakijalle ilmoittaa. Hakijan kertomalle hakuohjelman valokuvan ehdottomalle vaatimukselle ei TE-toimisto löydä järkeen käypää selitystä, koska muiden hakijoiden eikä muiden rekrytointien kohdalla hakijan esittämää vaatimusta ei ole ilmennyt. Hakijaa ei ole prosessin osalta ilmeisesti ohjeistettu riittävän selkeästi hakemuksen toimittamisen osalta tai sitten hakija ei ole jostakin syystä ymmärtänyt oheistusta vaan on ymmärtänyt, että sähköpostiviestien vaihto asiassa olisi samalla myös riittävä hakemus avoinna olleeseen asiantuntijan paikkaan. TE-toimiston mielestä ko. ohjeistus ja pyyntö paperisesta hakemuksesta on ollut riittävän selkeä ja yksiselitteinen.

Sirpa Eklund                                                       Jarmo Vepsäläinen

Työ- ja elinkeinotoimiston johtaja                 Hallintoasiantuntija”   

Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa puolestaan todetaan:

”TE-toimiston mukaan ko. sähköisen työpaikan hakujärjestelmässä valokuvan liittäminen ei ole vaatimus vaan lisämahdollisuus. Siihen miksi järjestelmä olisi ehdottomasti vaatinut valokuvan liittämistä ja sen liittäminen olisi ollut ehdoton edellytys edetä järjestelmässä, TE-toimisto ei voi ottaa varmaa kantaa. Ko. paikkaan tuli hakemuksia sekä kuvan kanssa että ilman sitä eikä muilta hakijoilta tullut viestiä/palautetta asiasta. Ko. asia ei ole tullut esille myöskään aiemmissa rekrytoinneissa, joissa on käytetty ko. järjestelmää. Tällä perusteella TE-toimiston mukaan on oletettavaa, että olette tehnyt jonkin virheen täyttäessänne hakemusta.

TE-toimiston mukaan lähestyitte sähköpostilla 18.5.2017 avoimen työpaikan yhteyshenkilöä ja kerroitte viestissänne seuraavaa: ”Oheistan. Voinette ottaa huomioon siitä syystä näin toimitettuna, ettei sähköinen hakemusjärjestelmä suostunut liittämään valokuvaa hakemukseen eikä suostunut myöskään ohittamaan vaatimusta valokuvan liittämisestä (jouduin siis umpikujaan hakemusta täyttäessäni). Postitse lähetettynä tässä vaiheessa on myös riski siitä, ettei hakemus ehdi perille ennen määräajan päättymistä”. Yhdyshenkilön mukaan ko. viestin liitteenä ei ollut varsinaista hakemusta ja tästä syystä yhdyshenkilö lähetti Teille 19.5.2017 sähköpostiviestin, jossa todettiin seuraavasti: ”Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.”      

TE-toimiston mukaan sähköisesti ko. paikkahakemukseen merkitylle yhteyshenkilölle lähettämänne hakemus ei ole missään vaiheessa saapunut TE-toimistoon eikä em. yhdyshenkilölle. Koska hakemusta ei ollut saapunut, sitä ei myöskään ollut kirjattu USPA-järjestelmän diaariin. Näin ollen hakemuksenne ei ole ollut käsiteltyjen hakemusten joukossa eikä Teille ole myöskään voitu laittaa tietoa valinnan tuloksesta. 

Kertomallanne hakuohjelman valokuvan ehdottomalle vaatimukselle TE-toimisto ei löydä järkeen käypää selitystä, koska muiden hakijoiden eikä muiden rekrytointien kohdalla esittämäänne vaatimusta ei ole ilmennyt. TE-toimiston mukaan Teitä ei ole prosessin osalta ilmeisesti ohjeistettu riittävän selkeästi hakemuksen toimittamisen osalta tai sitten ette ole jostakin syystä ymmärtänyt oheistusta, vaan olette ymmärtänyt, että sähköpostiviestien vaihto asiassa olisi samalla myös riittävä hakemus avoinna olleeseen asiantuntijan paikkaan. TE-toimiston mielestä ko. ohjeistus ja pyyntö paperisesta hakemuksesta on ollut riittävän selkeä ja yksiselitteinen.

Saadun selvityksen perusteella apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ole ilmennyt oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista tai virheellistä menettelyä.

Totean vielä, että Valtiolle.fi on Valtiokonttorin ylläpitämä sivusto, jonka tietosisällöstä Valtiokonttori vastaa. Avointen paikkojen työnhakupalvelusta vastaa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet. Sivustolla on linkki, jonka kautta voi antaa palautetta sivustosta.

Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Päivi Pihlajisto

Lopputuleman johdosta oheistan viestinvaihdon TE-toimiston ja minun välilläni kokonaisuudessaan 18.5.2017 jälkeen.

Siteeraan viestien pääkohdat myös tässä:

”Kokko Henri (TET) henri.kokko@te-toimisto.fi Fri, May 19, 2017, 2:21 PM

Hei,

Hakemuksia vastaanottaessamme joudumme toimimaan virallisen toimintamallin mukaisesti, eli hakemus tulisi jättää hakemusjärjestelmän kautta tai toimittaa postitse paperisena.

Ystävällisin terveisin Henri Kokko”

”Kalevi Kämäräinen kalevi.kamarainen@gmail.com Fri, May 19, 2017, 2:39 PM

to Kokko, me

Vika on kuitenkin nähdäkseni teidän (valtion) tietokonejärjestelmässä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen”

”Kokko Henri (TET) henri.kokko@te-toimisto.fi Fri, May 19, 2017, 3:43 PM

to me

Hei,

Oliko niin, ettei kuvan liittäminen onnistunut? Tämän voin ottaa ilman muuta huomioon mutta hakemus olisi tärkeintä saada järjestelmän kautta laitettua.

Ystävällisin terveisin Henri Kokko”

”Kalevi Kämäräinen kalevi.kamarainen@gmail.com Fri, May 19, 2017, 3:50 PM

to Kokko, me

Kuvan laitto ei onnistunut, MUTTA se katkaisi myös mahdollisuuden täyttää niitä seuraavia osioita. Järjestelmä ei millään antanut ohittaa vaatimusta kuvan liittämisestä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen” 

”Kokko Henri (TET) henri.kokko@te-toimisto.fi Mon, May 22, 2017, 8:57 AM

to me

Hei,

Saisitko laitettua hakemuksen paperisena? Teknisten ongelmien vuoksi katson, että hakemus ehtii vielä mukaan rekrytointiin.

Ystävällisin terveisin Henri Kokko”

”Kalevi Kämäräinen kalevi.kamarainen@gmail.com Mon, May 22, 2017, 9:36 AM

to Kokko

Saan minä sen postiin paperisena. Laitanko sinne KEHAn postilokero-osoitteeseen?

Terveisin Kalevi Kämäräinen” 

”Kokko Henri (TET) henri.kokko@te-toimisto.fi Mon, May 22, 2017, 11:31 AM

to me

Hei,

Kyllä, sinne juuri.

Ystävällisin terveisin Henri Kokko”

”Kalevi Kämäräinen kalevi.kamarainen@gmail.com Tue, May 23, 2017, 1:50 PM

to Kokko, me

Paperit lähtivät eilen kirjattuna kirjeenä, joten pitäisi olla perillä viimeistään huomenna.

Terveisin Kalevi Kämäräinen”

”Kokko Henri (TET) henri.kokko@te-toimisto.fi Tue, May 23, 2017, 2:12 PM

to me

Hei,

Kiitos ilmoituksesta.

Ystävällisin terveisin Henri Kokko”

Olen siis noudattanut TE-toimistolta saamiani ohjeita ja 28.8.2018 KEHAn kirjaamosta[i] saamani tiedon mukaan hakemukseni on kirjattu järjestelmään 26.5.2017. TE-toimisto toisaalta myöntää vastineessaan, että hakemukseni on jätetty huomiotta. Tämä on mielestäni virheellistä menettelyä, toisin kuin Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa 20.8.2018 esitetään. 

Lisäksi pidän erittäin epämiellyttävänä ja epäasiallisena sitä, että valtion työvoimaviranomainen antaa julkisessa asiakirjassa vääristeltyä tietoa työnhakutaidoistani riippumatta siitä onko vääristely huolimattomuudesta johtuvaa tai kenties tahallista. Kyseisellä koneistolla on mahdollisuus määrätä[ii] työttömän ”elämästä ja kuolemasta”[iii] siten, että oikeus toteutuu vasta myöhemmin, jos toteutuu[iv]. Voinko enää olettaa saavani asiallista kohtelua TE-toimistolta?

Epäilyni sai vahvistusta eilen saapuneesta kirjeestä (koska sitä ei toimitettu minulle sähköisessä muodossa, voin pyydettäessä lähettää kopion postitse):

”Työtarjous 27.08.2018:

Antamiesi työnhakutietojen perusteella TE-toimisto on arvioinut, että ammattitaitosi ja osaamisesi vastaavat alla mainitun tehtävän vaatimuksia.

Ota yhteyttä työnantajaan viimeistään 03.09.2018.

Tehtävä Yleistyöntekijä

Työtehtävät voivat olla työnhakijan omien toiveiden ja osaamisen mukaisesti X:n toimipisteissä (Y tai Z), kaupungilla/kunnalla tai yrityksessä. Työkohde ja tehtävät suunnitellaan työhaastattelussa. Työtehtävinä voi olla esim. keittiö, kierrätys, kutomo, ompelu, avustavat hoitotyöt, kiinteistönhuolto. X-hanke on työvoimapoliittinen hanke, jonka tavoitteena on tukea pitkäaikaistyöttömiä työ- ja/tai opiskelupaikan haussa.

Palkkatukityön lisäksi sinulla on mahdollisuus opiskella työn ohessa, suorittaa lupakoulutuksia tai siirtyä työskentelemään yrityksen/kunnan työtehtäviin ja sitä kautta tutustua uuteen alaan ja työpaikkaan.

- - -

Jos haet tai saat työttömyysetuutta, sinun täytyy hakea kokoaikatyötä ja ottaa vastaan sinulle tarjottua työtä. Tarjotusta työstä kieltäytyminen voi johtaa työttömyysetuuden menettämiseen. Lue aiheesta lisää osoitteessa www.te-palvelut.fi

Työtarjouksen lähettäjä         ZZ

                       Pohjois-Karjalan TE-toimisto

                       Puh. 029x xxx xxx”  

Olen koulutukseltani ja valmistumisen jälkeiseltä työkokemukseltani juristi, mutta kuten kantelustakin voi havaita, en ole rajoittanut työnhakuani puhtaasti lainopillisiin tehtäviin. Epäilen kuitenkin, etteivät ”keittiö, kierrätys, kutomo, ompelu, avustavat hoitotyöt, kiinteistönhuolto” kovinkaan hyvin vastaa ”ammattitaitoani ja osaamistani” TE-toimiston arviosta huolimatta. Kuinka moiseen lopputulokseen voi objektiivisella harkinnalla oikein päästä?

Kiinnitän huomiota myös siihen, että valtio kyykyttää nyttemmin oikein lain voimalla työttömiä työnhakijoita[v]. Siihen nähden on minusta vähintäänkin kohtuullista, että valtion omat työnhakujärjestelmät olisivat kunnossa eikä mahdollisten virheiden syitä sälytetä työnhakijoille.

Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksessa todetaan, ettei TE-toimisto löydä järkeen käypää selitystä valokuvan ehdottomalle vaatimukselle. Vastauksesta ilmenee kuitenkin, että järjestelmästä vastaa Valtiokonttori eikä TE-toimisto. Kuinka on siis mahdollista, että Eduskunnan oikeusasiamies nojaa päätöksensä toisen käden tietoon eikä selvitä tiedossa olevalta vastuunkantajalta, voiko järjestelmässä olla vikaa - vastuunkantaja kun on sentään vaivauduttu selvittämään?

Ainakaan kaikille avoimissa hakijan ohjeissa ei kerrota sitä, että järjestelmä saattaa vaatia/pyytää vapaaehtoisia tietoja, kuinka tuollaiset tietokohdat ohitetaan ja miten pitää menetellä, jos ongelmia tulee[vi]. Epäselväksi jää myös yhä, miksi valtio edes vapaaehtoisesti pyytää työnhakijoita liittämään valokuvansa työhakemukseen.

Selostamistani syistä tiedustelen, onko 20.8.2018 päivätty kirje todellakin Eduskunnan oikeusasiamiehen viimeinen sana asiassa EOAK/90/2018?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

[i] http://www.keha-keskus.fi/

[ii] http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/tyonhakuvalmennus/index.html

[iii] https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/79045-te-toimisto-puolustautuu-sita-varten-sosiaalitoimisto-on

[iv] https://ohje.te-palvelut.fi/hloasiakas/fi/omattyottomyysturvatiedot/tvplausunto

[v] http://alusta.uta.fi/artikkelit/2018/01/16/aktiivimalli-perverssi-tulkinta-aktiivisesta-tyoemarkkinapolitiikasta.html

[vi] https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Toihin_valtiolle/Hakijan_ohjeet

 

 

 

]]>
2 http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260198-oikeusasiamies-ei-pettanyt-odotuksiani#comments hallitus Maan tapa Poliittinen kulttuuri Työllisyys Työvoimapoliittiset toimet Thu, 30 Aug 2018 07:52:19 +0000 Kalevi Kämäräinen http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260198-oikeusasiamies-ei-pettanyt-odotuksiani
Puolustan yksityisautoilua http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260170-puolustan-yksityisautoilua <p>Tämä hallituskausi on ollut ennätyksellinen monin tavoin. Työllisyys on kasvanut Jari Lindströmin kaudella yli odotusten, ja tavoite 110&nbsp;000:sta uudesta työpaikasta meni rikki jo kesällä. Talous on kasvanut, veroaste laskenut ja kansalaisten arki helpottunut normienpurun avulla. Puolustukseen ja poliisivoimiin on kohdennettu lisää resursseja, jotta suomalaisten turvallisuus taataan. Myös maahanmuuttopolitiikassa on tehty nyt kauan kaivattuja kiristyksiä.</p><p>Olemme myös tehneet työtä maalaisjärkevän linjan puolesta esimerkiksi yksityisautoilun suhteen. Pitkään jatkunut trendi autoilijoiden jatkuvista veronkorotuksista on nyt meidän kaudellamme kääntynyt verotuksen keventämiseen. Yksityisautoilu on monelle työssäkäynnin ja arkielämän ehto, eikä sitä ole mitään syytä hankaloittaa yhtään enempää. Siniset puolustaa yksityisautoilua, kaikkialla Suomessa. Saimme riihessä läpi 50 miljoonan euron kevennyksen ajoneuvoveroon. Tämä tulee sen autoveron keventämisen lisäksi, jonka sovimme alkuvuonna kehysriihessä.</p><p>En kuitenkaan malta olla mainitsematta muitakin budjettiriihen tuloksia, sillä riihessä näkyy vahvana Sinisten kädenjälki: turvallisuuden, työnteon ja yrittäjyyden, maaseudun sekä pieni- ja keskituloisten puolustus.</p><p><strong>Poliisille</strong> tulee jo edeltävässä kehysriihessä sovittujen resurssien lisäksi 3,3 miljoonan lisärahoitus, jonka avulla saadaan 60 poliisia lisää turvaamaan etenkin haja-asutusalueita.</p><p><strong>Puolustusvoimiin</strong> tulee 100 uutta virkaa, mikä on kipeästi kaivattu uudistus. Otamme huomioon myös meitä aiemmin turvanneet miehet ja naiset &ndash; veteraanien kotona asumista tukevat palvelut paranevat sotainvalidien tasolle.</p><p><strong>Työllisyyttä</strong> parannetaan Sinisten ehdottamalla työkykypaketilla, jonka avulla saadaan osatyökykyisiä tai työkykynsä menettäneitä henkilökohtaisella ohjauksella takaisin työelämään.</p><p><strong>Taloutta</strong> parannetaan piensijoittajien osakesäästötilillä, joka takaa tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden sijoittaa. Siniset piti huolta, että uutta tilimuotoa ei väärinkäytetä rikkaiden verokeplotteluun: saimme tilille reilut pelisäännöt ja rahallisen ylärajan.</p><p><strong>Pienituloisilta</strong> poistetaan sairauspäivärahan 55 päivän omavastuu, jolloin ihminen pystyy keskittymään kuntoutumiseensa eikä pelkäämään toimeentulonsa puolesta. Lex Lindström 2 antaa pitkäaikaistyöttömille yli 60-vuotiaille mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle. Nämä ovat oikein ja inhimillisiä uudistuksia. Lisäksi aiempien päätösten myötä ensi vuonna lääkekatto laskee, pienimmät eläkkeet nousevat ja vähimmäispäivärahoja nostetaan 80 eurolla kuukaudessa.</p><p><strong>Yrittäjien</strong> perheenjäseniä lakataan pitämästä automaattisesti yrittäjinä, jolloin heidän sosiaaliturvansa paranee merkittävästi.</p><p><strong>Maatalouteen</strong> saimme vaatimamme kriisipaketin auttamaan suomalaisia ruuantuottajia kuivuuden kautena, mikä palvelee paitsi suomalaista yrittämistä myös maamme huoltovarmuutta.</p><p>Budjetti laittaa tavallisen suomalaisen edun ensimmäiseksi &ndash; kuten kuuluukin. Tämän hallituksen viimeinen budjetti luo myös hyvän pohjan seuraavalle hallitukselle. Jos tehtävänä on jättää Suomi seuraajilleen paremmassa kunnossa kuin sen itse sai, olemme onnistuneet työssämme.</p><p>Lähdin politiikkaan muuttamaan Suomea. Nyt hallituskauden ajan olen voinut tehdä muutoksia yhteistyössä hallituksessa, mistä olen kiitollinen. Sydämeni kertoo, kun olen tehnyt oikein, ja järkeni näyttää, kun on tullut tulosta.</p><p>Demokratiassa kansa päättää sitten vaaleissa, halutaanko jatkaa sinistä linjaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä hallituskausi on ollut ennätyksellinen monin tavoin. Työllisyys on kasvanut Jari Lindströmin kaudella yli odotusten, ja tavoite 110 000:sta uudesta työpaikasta meni rikki jo kesällä. Talous on kasvanut, veroaste laskenut ja kansalaisten arki helpottunut normienpurun avulla. Puolustukseen ja poliisivoimiin on kohdennettu lisää resursseja, jotta suomalaisten turvallisuus taataan. Myös maahanmuuttopolitiikassa on tehty nyt kauan kaivattuja kiristyksiä.

Olemme myös tehneet työtä maalaisjärkevän linjan puolesta esimerkiksi yksityisautoilun suhteen. Pitkään jatkunut trendi autoilijoiden jatkuvista veronkorotuksista on nyt meidän kaudellamme kääntynyt verotuksen keventämiseen. Yksityisautoilu on monelle työssäkäynnin ja arkielämän ehto, eikä sitä ole mitään syytä hankaloittaa yhtään enempää. Siniset puolustaa yksityisautoilua, kaikkialla Suomessa. Saimme riihessä läpi 50 miljoonan euron kevennyksen ajoneuvoveroon. Tämä tulee sen autoveron keventämisen lisäksi, jonka sovimme alkuvuonna kehysriihessä.

En kuitenkaan malta olla mainitsematta muitakin budjettiriihen tuloksia, sillä riihessä näkyy vahvana Sinisten kädenjälki: turvallisuuden, työnteon ja yrittäjyyden, maaseudun sekä pieni- ja keskituloisten puolustus.

Poliisille tulee jo edeltävässä kehysriihessä sovittujen resurssien lisäksi 3,3 miljoonan lisärahoitus, jonka avulla saadaan 60 poliisia lisää turvaamaan etenkin haja-asutusalueita.

Puolustusvoimiin tulee 100 uutta virkaa, mikä on kipeästi kaivattu uudistus. Otamme huomioon myös meitä aiemmin turvanneet miehet ja naiset – veteraanien kotona asumista tukevat palvelut paranevat sotainvalidien tasolle.

Työllisyyttä parannetaan Sinisten ehdottamalla työkykypaketilla, jonka avulla saadaan osatyökykyisiä tai työkykynsä menettäneitä henkilökohtaisella ohjauksella takaisin työelämään.

Taloutta parannetaan piensijoittajien osakesäästötilillä, joka takaa tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden sijoittaa. Siniset piti huolta, että uutta tilimuotoa ei väärinkäytetä rikkaiden verokeplotteluun: saimme tilille reilut pelisäännöt ja rahallisen ylärajan.

Pienituloisilta poistetaan sairauspäivärahan 55 päivän omavastuu, jolloin ihminen pystyy keskittymään kuntoutumiseensa eikä pelkäämään toimeentulonsa puolesta. Lex Lindström 2 antaa pitkäaikaistyöttömille yli 60-vuotiaille mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle. Nämä ovat oikein ja inhimillisiä uudistuksia. Lisäksi aiempien päätösten myötä ensi vuonna lääkekatto laskee, pienimmät eläkkeet nousevat ja vähimmäispäivärahoja nostetaan 80 eurolla kuukaudessa.

Yrittäjien perheenjäseniä lakataan pitämästä automaattisesti yrittäjinä, jolloin heidän sosiaaliturvansa paranee merkittävästi.

Maatalouteen saimme vaatimamme kriisipaketin auttamaan suomalaisia ruuantuottajia kuivuuden kautena, mikä palvelee paitsi suomalaista yrittämistä myös maamme huoltovarmuutta.

Budjetti laittaa tavallisen suomalaisen edun ensimmäiseksi – kuten kuuluukin. Tämän hallituksen viimeinen budjetti luo myös hyvän pohjan seuraavalle hallitukselle. Jos tehtävänä on jättää Suomi seuraajilleen paremmassa kunnossa kuin sen itse sai, olemme onnistuneet työssämme.

Lähdin politiikkaan muuttamaan Suomea. Nyt hallituskauden ajan olen voinut tehdä muutoksia yhteistyössä hallituksessa, mistä olen kiitollinen. Sydämeni kertoo, kun olen tehnyt oikein, ja järkeni näyttää, kun on tullut tulosta.

Demokratiassa kansa päättää sitten vaaleissa, halutaanko jatkaa sinistä linjaa.

]]>
0 Budjettiriihi hallitus Turvallisuus Verotus Yksityisautoilu Wed, 29 Aug 2018 16:08:01 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260170-puolustan-yksityisautoilua
Viisitoista vuotta vihervasemmistolaista hegemoniaa http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260046-viisitoista-vuotta-vihervasemmistolaista-hegemoniaa <p>Sipilä meni ja kertoi oman vaihtoehtonsa totuudesta viime viikon tiistaina <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808222201152083_pi.shtml">kertoessaan</a>, että&nbsp;&nbsp;&quot;<em>Pidän vihervasemmiston argumentaatiota leikkauksista paitsi objektiivisesti katsottuna virheellisenä myös epäoikeudenmukaisena.&nbsp;Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viime vuodet korjannut.&quot;.&nbsp;</em>Siitä sitten kuuluisa koira älähti ja alettiin puhua oikeistopopulistisesta viholliskuvasta.</p><p>Sipilä hämmästeli, kuinka halla-aholainen terminologia aiheutti mielipahaa ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10364903">sanoi</a> vähän myöhemmin, että &quot;Sanotaan että vihreät ja vasemmisto, jos se helpottaa.&quot; Pulputus alkoi laantua.</p><p>Minua ei kauheasti kiinnosta metakeskustelu poliittisen keskustelun terminologiasta, kunhan suurinpiirtein ollaan asiallisia ja tarkkoja, mutta kyllähän nuo yhteistyöpuolue Keskustan todellisuuskäsityksest ovat mielenkiintoisia.&nbsp;</p><p>Suomella on viimeksi ollut viher-vasemmmistolainen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_valtioneuvosto#Suomen_hallitukset">hallitus</a>&nbsp;1999 - 2003. Sen jälkeen pääministerin pesti on aina ollut Keskustalla tai Kokoomuksella, minkä ohella Sipilän tekelettä vaille kaikissa on ollut myös RKP. Demarit ovat toki olleet puuhastelemassa ja olihan meillä kaljapakettihallituskin kansan äänestettyä väärin, mutta vetovastuu on ollut muilla kuin vihervasemmistolla, tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua.&nbsp;&nbsp;</p><p>Todellisuudessa Sipilän puheista huolimatta edellisen nousukauden loppusuoralta taantuman ja laman kautta tähän päivään Sipilän oma porukka tai Kokoomus ovat johtaneet tätä maata. Keskusta on ollut hallituksessa viimeisestä viidestätoista vuodesta kaikki paitsi 2011 - 2015, Kokoomus oli jäähyllä nousukauden punamultavaiheessa, jolloin&nbsp;<em>nimenomaan Keskusta&nbsp;</em>oli turvottamassa julkisen sektorin menoja ja velvoitteita. Niinikään Keskusta oli vastuussa silloin, kun oli viime hetket tehdä ratkaisuja, jotka olisivat pitäneet suuret ikäluokat vielä vähän kauemmin töissä. Vanhanen jänisti ja nykyään työssä olevat maksavat laskun.</p><p>Kun näin jälkikäteen katsoo Suomen vihervasemmistolaista aikakautta 1995 - 2003, niin ei se niin pahalta näytä. Toki tyrimme ydinvoiman rakentamisen ja turvallisuuspolitiikka oli sitä itseään, mutta kokonaisuutena väittäisin, että vaikka takana oli hyvin synkkä lama, EU-jäsenyyden tuomat muutokset, siirtymä uuteen valuuttaan ja koko joukko muutakin, niin kyseinen aikakausi ei niin kauhean kurja ollut. Suomi vuonna 2003 oli tasa-arvoisempi, vauraampi ja miellyttävämpi paikka kuin ennen vihervasemmistolaista aikakautta. Mutta miten käykään, jos arvioimme Sipilän sakin aikaansaannoksia?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>P.S. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=8FPRd5SvIXU">Tästä voit vilkaista hiukan rauhoittavaa musiikkia</a>&nbsp;ja maanantaiaamun ratoksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLs0kPPyCWaPg0tuFIqqU6Hqsekra8iuAe" target="_blank">YouTube-kanava löytyy myöskin</a>, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.</p><p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilä meni ja kertoi oman vaihtoehtonsa totuudesta viime viikon tiistaina kertoessaan, että  "Pidän vihervasemmiston argumentaatiota leikkauksista paitsi objektiivisesti katsottuna virheellisenä myös epäoikeudenmukaisena. Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viime vuodet korjannut.". Siitä sitten kuuluisa koira älähti ja alettiin puhua oikeistopopulistisesta viholliskuvasta.

Sipilä hämmästeli, kuinka halla-aholainen terminologia aiheutti mielipahaa ja sanoi vähän myöhemmin, että "Sanotaan että vihreät ja vasemmisto, jos se helpottaa." Pulputus alkoi laantua.

Minua ei kauheasti kiinnosta metakeskustelu poliittisen keskustelun terminologiasta, kunhan suurinpiirtein ollaan asiallisia ja tarkkoja, mutta kyllähän nuo yhteistyöpuolue Keskustan todellisuuskäsityksest ovat mielenkiintoisia. 

Suomella on viimeksi ollut viher-vasemmmistolainen hallitus 1999 - 2003. Sen jälkeen pääministerin pesti on aina ollut Keskustalla tai Kokoomuksella, minkä ohella Sipilän tekelettä vaille kaikissa on ollut myös RKP. Demarit ovat toki olleet puuhastelemassa ja olihan meillä kaljapakettihallituskin kansan äänestettyä väärin, mutta vetovastuu on ollut muilla kuin vihervasemmistolla, tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua.  

Todellisuudessa Sipilän puheista huolimatta edellisen nousukauden loppusuoralta taantuman ja laman kautta tähän päivään Sipilän oma porukka tai Kokoomus ovat johtaneet tätä maata. Keskusta on ollut hallituksessa viimeisestä viidestätoista vuodesta kaikki paitsi 2011 - 2015, Kokoomus oli jäähyllä nousukauden punamultavaiheessa, jolloin nimenomaan Keskusta oli turvottamassa julkisen sektorin menoja ja velvoitteita. Niinikään Keskusta oli vastuussa silloin, kun oli viime hetket tehdä ratkaisuja, jotka olisivat pitäneet suuret ikäluokat vielä vähän kauemmin töissä. Vanhanen jänisti ja nykyään työssä olevat maksavat laskun.

Kun näin jälkikäteen katsoo Suomen vihervasemmistolaista aikakautta 1995 - 2003, niin ei se niin pahalta näytä. Toki tyrimme ydinvoiman rakentamisen ja turvallisuuspolitiikka oli sitä itseään, mutta kokonaisuutena väittäisin, että vaikka takana oli hyvin synkkä lama, EU-jäsenyyden tuomat muutokset, siirtymä uuteen valuuttaan ja koko joukko muutakin, niin kyseinen aikakausi ei niin kauhean kurja ollut. Suomi vuonna 2003 oli tasa-arvoisempi, vauraampi ja miellyttävämpi paikka kuin ennen vihervasemmistolaista aikakautta. Mutta miten käykään, jos arvioimme Sipilän sakin aikaansaannoksia?

 

 

 

 

 

 

 

 

P.S. Tästä voit vilkaista hiukan rauhoittavaa musiikkia ja maanantaiaamun ratoksi. 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

YouTube-kanava löytyy myöskin, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.

Linkki.

]]>
6 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260046-viisitoista-vuotta-vihervasemmistolaista-hegemoniaa#comments hallitus Sipilä Vihervasemmisto Mon, 27 Aug 2018 04:18:31 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260046-viisitoista-vuotta-vihervasemmistolaista-hegemoniaa