Politiikka http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132117/all Tue, 21 May 2019 18:10:08 +0300 fi Puhe teollisuusliiton kevätvaltuustossa 21.05.2019 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276293-puhe-teollisuusliiton-kevatvaltuustossa-21052019 <p><strong>KESKILUOKKA JA SYRJÄSEUDUT KOKEVAT OLEVANSA AHDINGOSSA</strong></p><p>Politiikka on muuttunut. Kaikkialla äärioikeisto saa näkyvyyttä ja kuuluvuutta puheilleen, eli mielipidevaikuttamisen valtaa. Nämä puheet sekä erottavat, että erottelevat ihmisiä toisistaan. Hyvät toverit, minä puhun fasismista. Kun ISIS Lähi-idässä näkee ratkaisuna kaikkeen vääräuskoisten poistamisen, ja kun äärioikeistolainen Euroopassa näkee myös ratkaisuna vääränuskoisten poistamisen, on molemmissa tapauksissa minun mielestäni kyse fasismista. Historian saatossa fasismi on liitetty yleensä vain toiseen maailmansotaan, mutta sen juurisyy on meidän jokaisen mielessä. Se tulee meidän alkeellisimmasta tunteesta, pelosta, sekä siitä kuinka vallanhimoiset käyttävät tätä pelkoa vallan käytön välineenä. Juurisyy fasismiin on tavallisen kansan pelko arjessa selviytymisestä ja aina jonkun eliitin vallanhimo. Aina kun ihmiset pelkäävät, on heitä ollut historian saatossa helppo hallita, juurikin tämän pelon avulla.</p><p>Ihmisten pelkoja pitää ymmärtää ja näitä arjessa selviytymiseen liittyviä pelon aiheita tulee poliittisin toimin poistaa luomalla yhteiskuntaan turvaverkkoja meille jokaiselle. Tätä politiikkaa tekemällä meistä on tullut Pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka pelastaa sinut, jos sinä elämäsi varrella kaadut tai putoat. Jokainen meistä kaatuu joskus.</p><p>Mutta koska hyvinvointivaltio perustuu ihmisten auttamiseen, eli lähimmäisen rakkauteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, niin sen kivijalka murenee, jos valtaan pääsevät ihmisiä toisistaan erottavaa politiikkaa tekevät äärioikeistolaiset poliitikot.</p><p>Fasistiset yhteiskunnat perustuvat aina viimekädessä &rdquo;huonojen esimerkkien osoittamiseen&rdquo; ja &rdquo;vääränlaisten ihmisten&rdquo; rankaisemiseen, eli pelolla johtamiseen. Mutta sitten kun fasistisessa yhteiskunnassa on poistettu se viimeinenkin &rdquo;syntipukki&rdquo;, niin mitä tapahtuu sitten? Mitä sitten tehdään, kun pelolla johdetussa yhteiskunnassa ei olekaan enää pelon aiheita? Vastaus &ndash; <em><u>tehdään</u></em> uusi pelon aihe. Ihmisiä on aina johdettu pelolla. Sitä tehdään valtioitakin pienemmässä mittakaavassa, yhdistyksissä, työpaikoilla, tai jopa kotona.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maailma</strong></p><p>Maailma on kaaoksellinen paikka, eikä kaaosta voi kukaan koskaan täysin hallita. Siksi siellä pärjäävät parhainten ne, jotka kykenevät itse lisäämään kaaosta, ja vielä sellaista kaaosta, joka ylittää kaiken muun kaaoksen luoman taustakohinan. Näin toimitaan maailmanpolitiikassa, kun puhumme mm. Yhdysvalloista, Venäjästä ja Kiinasta.</p><p>Koska maailman kaaosta ja rajattomuutta on vaikea kuvailla, on sitä myös pienen ihmisen vaikea hahmottaa ja ymmärtää. Sitä mitä et ymmärrä, sitä epäilet ja sitä pelkäät. Pieni ihminen pelkää maailman rajattomuutta ja kaipaa takaisin vahvoja kansallisvaltioita, eli kontrollia ja hallittavuutta omaan lähipiiriinsä, eli turvaa omia pelkotilojansa vastaan. Mutta jos BREXIT ei onnistu edes Briteiltä, niin kuinka realistista on palata itsenäisten ja vahvojen kansallisvaltioiden aikaan, ja onko sellaisia viimekädessä edes koskaan ollutkaan? Ei ainakaan YYA-ajan Suomessa sen enempää, kuin nyt EU ajankaan Suomessa. Aina me olemme joutuneet puolemme valitsemaan, tavalla tai toisella.</p><p>Siksi ilmastonmuutoksestakin on vaikea puhua ja sitä on vaikea hyväksyä, koska yksittäinen ihminen, tai maa ei voi sitä itse ja yksin kontrolloida. Ilmasto ja ilmakehä ovat meidän jokaisen yhteinen, joka ei tunne maiden tai kauppa-alueiden rajoja. Vastaavasti jos ilmaston muutos aiheuttaa satojen miljoonien ihmisten pakolaisaaltoja kymmenien vuosien päästä, niin eivät hekään kunnioita maiden tai talousalueiden rajoja. Ei meistäkään kukaan kunnioittaisi, jos kyseessä olisi oman itsensä, tai oman perheen selviytyminen. Jotkut muuttavat maiden välillä parempien mahdollisuuksien perässä, mutta itse pakolaiset etsivät turvaa peloiltansa, olivat he sitten ilmastopakolaisia tai sotapakolaisia. Jos emme auta ihmisiä siellä missä heillä on hätä, tulevat ihmiset hätänsä kanssa meille. Tämän pitäisi olla jokaiselle selvää jo Syyriankin esimerkin vuoksi. Omasta kansalaissodastamme, tiedämme sen, että kun tulee nälkä, tulee myös levottomuuksia ja lähdetään kaduille osoittamaan mieltä. Silloin kaduille menivät mieltänsä osoittamaan ne, joilla ei ollut omaa peltotilkkua perheensä ruokkimiseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi?</strong></p><p>Hyvät toverit! Keskiluokka pelkää oman elämäntapansa säilymisen puolesta ja kokee sen olevan uhattuna. Ei keskiluokka Suomessa taloudellisessa mielessä suoranaisesti ole uhattuna, mutta sellaiseksi he tilanteen kokevat ja siihen suuntaan olemme kuitenkin joka tapauksessa olleet menossa. Tämä johtuu mm. siitä, että palkankorotukset eivät ole olleet samalla tasolla kuin ne edeltävinä vuosikymmeninä ovat olleet. Se johtuu varmasti suurelta osin yhteisvaluutta Eurosta jota ei ole voinut devalvoida, mutta joka on puolestaan säilyttänyt sen johdosta meidän ostovoiman ulkomailta tuotaviin tuotteisiin nähden. Mutta tämä on valitettavasti liian monimutkainen kuvio monelle hahmotettavaksi.</p><p>Mikä sitten saa ihmiset äänestämään palkansaajavastaista politiikkaa tekevää äärioikeistoa? Vastaus on yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ja ihmismielen halu konkretisoida uhkia. Jo raamatun vanhassa testamentissa tunnettiin uhrattava syntipukki. Ihmisessä on syntyperäinen mekanismi, jossa asiat pitää voida konkretisoida ja nähdä omin silmin. Kun uutisissa kerrotaan ulkomaalaisten tekemistä rikoksista, niin vaikka Suomessa on valkoihoisia ulkomaalaisia enemmän kuin värillisiä, niin populisti osoittaa lähintä värillistä ihmistä, oli hän syntyperäinen Suomalainen tai ei. Kun uutisissa puhutaan ettei hoitajamitoitus riitä vanhusten ihmisarvoiseen hoitamiseen, niin populisti sanoo että asia pitää korjata, mutta toisella suulla vastustaa samalla kaikkea verotusta, jolla korjaus voitaisi rahoittaa. Kun uutisissa kerrotaan ilmastonmuutoksesta jota ei voi paljain silmin nähdä tässä ja nyt, niin populisti kertoo sinulle, ettei sitä ole olemassa eikä päästörajoituksia tarvita, vaikka maapallon ilmakehä on rajaton ja kaikkien yhteinen, ja samaan aikaan aavikoituminen etenee muualla päin maailmaa ja maa muuttuu hedelmättömäksi. Tosiasiassa ilmastonmuutokselle ystävällinen teknologia ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, sillä esim. Kokkolan suurteollisuusalueen ympärillä ennen puut kuolivat keltaisina pystöön, tänä päivänä ne ovat taas vihreitä ja tehtaat vain laajenevat entisestään.</p><p>Syrjäseutujen ihmiset pelkäävät kaupungistumista, koska se rapauttaa maaseutujen veropohjaa ja palveluita, johtaa kuntaliitoksiin ja vie päätöksen teon kauemmaksi ihmisestä itsestään. Tämä on maailmanlaajuinen kehityskulku, jossa ihmiset muuttavat töiden, palveluiden ja parempien mahdollisuuksien perässä. Kaupungistuminen saa syrjäseudut äänestämään mitä tahansa valtapolitiikkaa vastaan, ja toimii on yhtenä populismin merkittävimpänä ruokkijana.</p><p>Populismin äärimmäinen huipentuma on kiistää kaikki mitattavissa ja todennettavissa oleva tosiasiallinen faktatieto. Tämä kehityskulku on suoranainen uhka demokratialle, jossa päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuka hyötyy populismista?</strong></p><p>Jos emme pelkotilojen vuoksi tunnusta jokaisen jakamatonta ihmisarvoa, hyväksymme eriarvoisuuden yhteiskunnassamme, joka johtaa väistämättä tuloerojen kasvuun. Ne tahot jotka parhaiten kykenevät kanavoimaan ihmisten pelkotilat omien poliittisten tavoitteiden ajamiseksi, voittavat vaalit. Kun pelko jostain asiasta valtaa ihmisen mielen, ei hän näe enää mitään muuta ja yhtäkkiä kaikkiin asioihin näyttäisi olevan loogisin ratkaisu poistaa pelon kohde. Pelokkaita ihmisiä on helppo hallita. Meidän ei tarvitse katsoa kuin edeltävää neljää vuotta, edellistä hallituskautta, arvioidaksemme sitä, että kuka populismista hyötyy. Ne ovat aina ne, joilla on jo lähtökohtaisesti enemmän kuin muilla. Hyväosaisten pärjääminen maailman kaaoksessa on todennettavissa jo pelkästään Kokoomuksen kannatusta seuraamalla. Se on kuin viinipullon korkki vedessä, joka aina nousee samalle tasolleen. Rikkaiden puolue kun pärjää maailman kaaoksessa, koska maailman kaaos ei koske rikkaita ja hyväosaisia. He selviävät omaisuutensa, koulutuksensa ja eliittikontaktiensa kautta aina, koska niin he ovat aina ennenkin selvinneet.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuka häviää populismissa?</strong></p><p>Jos rikkaat ja hyväosaiset hyötyvät populismista, niin vastaavasti heidän vastakohtansa, köyhät ja huono-osaiset häviävät eniten. Näiden välissä oleva, pelolla johdettava keskiluokka, toimii populismin moottorina, vaalien kautta. Me teemme sen ihan itse. Hyvät toverit, me keskiluokka, me teemme tämän ihan itse.</p><p>Populistiset liikkeet tekevät kuitenkin viimekädessä aina omien kannattajiensa vastaista politiikkaa tarjoamalla maailman kaaokseen ratkaisuja, jotka eivät toimi. Kun palkansaaja äänestää populistia, heikkenee samalla työväenliikkeen voima ja katoaa solidaarisuus.</p><p>Tähän on kuitenkin vastalääke. Työväenluokan, eli kaikkien palkansaajien, sivistys ja valistus. Me joudumme palaamaan entistä enemmän takaisin työväenliikkeen alkujuurille, antamaan vaihtoehtoista tietoa markkinataloutta toitottavan median hegemonialle. Meidän tulee kertoa enemmän päätöksien vaikutuksista palkansaajalle itselleen. Meidän tulee siis entistä enemmän ottaa tulevaisuudessa poliittisesti kantaa yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin asioihin. Meidän on pakko saada viestiämme läpi muissakin medioissa, kuin vain omissa viestintäkanavissamme. Olemme altavastaajia mediapelissä, mikä on sinänsä hämmästyttävää, koska olemme äärimmäisen osaava ja pätevä asiantuntijaorganisaatio. Tarvitsemme lisää ulostuloja varsinkin &rdquo;rauhan aikana&rdquo;, eikä pelkästään lakkojen aikana.</p><p>Arvoisa puheenjohtajisto. Esitän että alamme tekemään enemmän ja räväkämmin politiikkaa selkeillä ulostuloilla ja selkeillä tavoitteilla, joiden takana on selkeitä faktoja ja selkeää tietoa siitä, miten poliittisilla päätöksillä vaikutetaan jäsenen käteen jääviin tuloihin ja konkreettisiin etuihin!</p><p>Tätä täytyy alkaa jokaisen liiton tekemään, eikä pelkästään SAK:n. Jos tässä olemme riittävän räväköitä ja aloitteellisia, niin jäsenemme alkavat paremmin hahmottamaan oman asemansa tässä yhteiskunnassa.</p><p>Hyvät toverit. Taistellaksemme populismia ja fasismia vastaan, tarvitsemme yksinkertaistettua vastaideologista vastatietoa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> KESKILUOKKA JA SYRJÄSEUDUT KOKEVAT OLEVANSA AHDINGOSSA

Politiikka on muuttunut. Kaikkialla äärioikeisto saa näkyvyyttä ja kuuluvuutta puheilleen, eli mielipidevaikuttamisen valtaa. Nämä puheet sekä erottavat, että erottelevat ihmisiä toisistaan. Hyvät toverit, minä puhun fasismista. Kun ISIS Lähi-idässä näkee ratkaisuna kaikkeen vääräuskoisten poistamisen, ja kun äärioikeistolainen Euroopassa näkee myös ratkaisuna vääränuskoisten poistamisen, on molemmissa tapauksissa minun mielestäni kyse fasismista. Historian saatossa fasismi on liitetty yleensä vain toiseen maailmansotaan, mutta sen juurisyy on meidän jokaisen mielessä. Se tulee meidän alkeellisimmasta tunteesta, pelosta, sekä siitä kuinka vallanhimoiset käyttävät tätä pelkoa vallan käytön välineenä. Juurisyy fasismiin on tavallisen kansan pelko arjessa selviytymisestä ja aina jonkun eliitin vallanhimo. Aina kun ihmiset pelkäävät, on heitä ollut historian saatossa helppo hallita, juurikin tämän pelon avulla.

Ihmisten pelkoja pitää ymmärtää ja näitä arjessa selviytymiseen liittyviä pelon aiheita tulee poliittisin toimin poistaa luomalla yhteiskuntaan turvaverkkoja meille jokaiselle. Tätä politiikkaa tekemällä meistä on tullut Pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka pelastaa sinut, jos sinä elämäsi varrella kaadut tai putoat. Jokainen meistä kaatuu joskus.

Mutta koska hyvinvointivaltio perustuu ihmisten auttamiseen, eli lähimmäisen rakkauteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, niin sen kivijalka murenee, jos valtaan pääsevät ihmisiä toisistaan erottavaa politiikkaa tekevät äärioikeistolaiset poliitikot.

Fasistiset yhteiskunnat perustuvat aina viimekädessä ”huonojen esimerkkien osoittamiseen” ja ”vääränlaisten ihmisten” rankaisemiseen, eli pelolla johtamiseen. Mutta sitten kun fasistisessa yhteiskunnassa on poistettu se viimeinenkin ”syntipukki”, niin mitä tapahtuu sitten? Mitä sitten tehdään, kun pelolla johdetussa yhteiskunnassa ei olekaan enää pelon aiheita? Vastaus – tehdään uusi pelon aihe. Ihmisiä on aina johdettu pelolla. Sitä tehdään valtioitakin pienemmässä mittakaavassa, yhdistyksissä, työpaikoilla, tai jopa kotona.

 

Maailma

Maailma on kaaoksellinen paikka, eikä kaaosta voi kukaan koskaan täysin hallita. Siksi siellä pärjäävät parhainten ne, jotka kykenevät itse lisäämään kaaosta, ja vielä sellaista kaaosta, joka ylittää kaiken muun kaaoksen luoman taustakohinan. Näin toimitaan maailmanpolitiikassa, kun puhumme mm. Yhdysvalloista, Venäjästä ja Kiinasta.

Koska maailman kaaosta ja rajattomuutta on vaikea kuvailla, on sitä myös pienen ihmisen vaikea hahmottaa ja ymmärtää. Sitä mitä et ymmärrä, sitä epäilet ja sitä pelkäät. Pieni ihminen pelkää maailman rajattomuutta ja kaipaa takaisin vahvoja kansallisvaltioita, eli kontrollia ja hallittavuutta omaan lähipiiriinsä, eli turvaa omia pelkotilojansa vastaan. Mutta jos BREXIT ei onnistu edes Briteiltä, niin kuinka realistista on palata itsenäisten ja vahvojen kansallisvaltioiden aikaan, ja onko sellaisia viimekädessä edes koskaan ollutkaan? Ei ainakaan YYA-ajan Suomessa sen enempää, kuin nyt EU ajankaan Suomessa. Aina me olemme joutuneet puolemme valitsemaan, tavalla tai toisella.

Siksi ilmastonmuutoksestakin on vaikea puhua ja sitä on vaikea hyväksyä, koska yksittäinen ihminen, tai maa ei voi sitä itse ja yksin kontrolloida. Ilmasto ja ilmakehä ovat meidän jokaisen yhteinen, joka ei tunne maiden tai kauppa-alueiden rajoja. Vastaavasti jos ilmaston muutos aiheuttaa satojen miljoonien ihmisten pakolaisaaltoja kymmenien vuosien päästä, niin eivät hekään kunnioita maiden tai talousalueiden rajoja. Ei meistäkään kukaan kunnioittaisi, jos kyseessä olisi oman itsensä, tai oman perheen selviytyminen. Jotkut muuttavat maiden välillä parempien mahdollisuuksien perässä, mutta itse pakolaiset etsivät turvaa peloiltansa, olivat he sitten ilmastopakolaisia tai sotapakolaisia. Jos emme auta ihmisiä siellä missä heillä on hätä, tulevat ihmiset hätänsä kanssa meille. Tämän pitäisi olla jokaiselle selvää jo Syyriankin esimerkin vuoksi. Omasta kansalaissodastamme, tiedämme sen, että kun tulee nälkä, tulee myös levottomuuksia ja lähdetään kaduille osoittamaan mieltä. Silloin kaduille menivät mieltänsä osoittamaan ne, joilla ei ollut omaa peltotilkkua perheensä ruokkimiseen.

 

Miksi?

Hyvät toverit! Keskiluokka pelkää oman elämäntapansa säilymisen puolesta ja kokee sen olevan uhattuna. Ei keskiluokka Suomessa taloudellisessa mielessä suoranaisesti ole uhattuna, mutta sellaiseksi he tilanteen kokevat ja siihen suuntaan olemme kuitenkin joka tapauksessa olleet menossa. Tämä johtuu mm. siitä, että palkankorotukset eivät ole olleet samalla tasolla kuin ne edeltävinä vuosikymmeninä ovat olleet. Se johtuu varmasti suurelta osin yhteisvaluutta Eurosta jota ei ole voinut devalvoida, mutta joka on puolestaan säilyttänyt sen johdosta meidän ostovoiman ulkomailta tuotaviin tuotteisiin nähden. Mutta tämä on valitettavasti liian monimutkainen kuvio monelle hahmotettavaksi.

Mikä sitten saa ihmiset äänestämään palkansaajavastaista politiikkaa tekevää äärioikeistoa? Vastaus on yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ja ihmismielen halu konkretisoida uhkia. Jo raamatun vanhassa testamentissa tunnettiin uhrattava syntipukki. Ihmisessä on syntyperäinen mekanismi, jossa asiat pitää voida konkretisoida ja nähdä omin silmin. Kun uutisissa kerrotaan ulkomaalaisten tekemistä rikoksista, niin vaikka Suomessa on valkoihoisia ulkomaalaisia enemmän kuin värillisiä, niin populisti osoittaa lähintä värillistä ihmistä, oli hän syntyperäinen Suomalainen tai ei. Kun uutisissa puhutaan ettei hoitajamitoitus riitä vanhusten ihmisarvoiseen hoitamiseen, niin populisti sanoo että asia pitää korjata, mutta toisella suulla vastustaa samalla kaikkea verotusta, jolla korjaus voitaisi rahoittaa. Kun uutisissa kerrotaan ilmastonmuutoksesta jota ei voi paljain silmin nähdä tässä ja nyt, niin populisti kertoo sinulle, ettei sitä ole olemassa eikä päästörajoituksia tarvita, vaikka maapallon ilmakehä on rajaton ja kaikkien yhteinen, ja samaan aikaan aavikoituminen etenee muualla päin maailmaa ja maa muuttuu hedelmättömäksi. Tosiasiassa ilmastonmuutokselle ystävällinen teknologia ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, sillä esim. Kokkolan suurteollisuusalueen ympärillä ennen puut kuolivat keltaisina pystöön, tänä päivänä ne ovat taas vihreitä ja tehtaat vain laajenevat entisestään.

Syrjäseutujen ihmiset pelkäävät kaupungistumista, koska se rapauttaa maaseutujen veropohjaa ja palveluita, johtaa kuntaliitoksiin ja vie päätöksen teon kauemmaksi ihmisestä itsestään. Tämä on maailmanlaajuinen kehityskulku, jossa ihmiset muuttavat töiden, palveluiden ja parempien mahdollisuuksien perässä. Kaupungistuminen saa syrjäseudut äänestämään mitä tahansa valtapolitiikkaa vastaan, ja toimii on yhtenä populismin merkittävimpänä ruokkijana.

Populismin äärimmäinen huipentuma on kiistää kaikki mitattavissa ja todennettavissa oleva tosiasiallinen faktatieto. Tämä kehityskulku on suoranainen uhka demokratialle, jossa päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon.

 

Kuka hyötyy populismista?

Jos emme pelkotilojen vuoksi tunnusta jokaisen jakamatonta ihmisarvoa, hyväksymme eriarvoisuuden yhteiskunnassamme, joka johtaa väistämättä tuloerojen kasvuun. Ne tahot jotka parhaiten kykenevät kanavoimaan ihmisten pelkotilat omien poliittisten tavoitteiden ajamiseksi, voittavat vaalit. Kun pelko jostain asiasta valtaa ihmisen mielen, ei hän näe enää mitään muuta ja yhtäkkiä kaikkiin asioihin näyttäisi olevan loogisin ratkaisu poistaa pelon kohde. Pelokkaita ihmisiä on helppo hallita. Meidän ei tarvitse katsoa kuin edeltävää neljää vuotta, edellistä hallituskautta, arvioidaksemme sitä, että kuka populismista hyötyy. Ne ovat aina ne, joilla on jo lähtökohtaisesti enemmän kuin muilla. Hyväosaisten pärjääminen maailman kaaoksessa on todennettavissa jo pelkästään Kokoomuksen kannatusta seuraamalla. Se on kuin viinipullon korkki vedessä, joka aina nousee samalle tasolleen. Rikkaiden puolue kun pärjää maailman kaaoksessa, koska maailman kaaos ei koske rikkaita ja hyväosaisia. He selviävät omaisuutensa, koulutuksensa ja eliittikontaktiensa kautta aina, koska niin he ovat aina ennenkin selvinneet.

 

Kuka häviää populismissa?

Jos rikkaat ja hyväosaiset hyötyvät populismista, niin vastaavasti heidän vastakohtansa, köyhät ja huono-osaiset häviävät eniten. Näiden välissä oleva, pelolla johdettava keskiluokka, toimii populismin moottorina, vaalien kautta. Me teemme sen ihan itse. Hyvät toverit, me keskiluokka, me teemme tämän ihan itse.

Populistiset liikkeet tekevät kuitenkin viimekädessä aina omien kannattajiensa vastaista politiikkaa tarjoamalla maailman kaaokseen ratkaisuja, jotka eivät toimi. Kun palkansaaja äänestää populistia, heikkenee samalla työväenliikkeen voima ja katoaa solidaarisuus.

Tähän on kuitenkin vastalääke. Työväenluokan, eli kaikkien palkansaajien, sivistys ja valistus. Me joudumme palaamaan entistä enemmän takaisin työväenliikkeen alkujuurille, antamaan vaihtoehtoista tietoa markkinataloutta toitottavan median hegemonialle. Meidän tulee kertoa enemmän päätöksien vaikutuksista palkansaajalle itselleen. Meidän tulee siis entistä enemmän ottaa tulevaisuudessa poliittisesti kantaa yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin asioihin. Meidän on pakko saada viestiämme läpi muissakin medioissa, kuin vain omissa viestintäkanavissamme. Olemme altavastaajia mediapelissä, mikä on sinänsä hämmästyttävää, koska olemme äärimmäisen osaava ja pätevä asiantuntijaorganisaatio. Tarvitsemme lisää ulostuloja varsinkin ”rauhan aikana”, eikä pelkästään lakkojen aikana.

Arvoisa puheenjohtajisto. Esitän että alamme tekemään enemmän ja räväkämmin politiikkaa selkeillä ulostuloilla ja selkeillä tavoitteilla, joiden takana on selkeitä faktoja ja selkeää tietoa siitä, miten poliittisilla päätöksillä vaikutetaan jäsenen käteen jääviin tuloihin ja konkreettisiin etuihin!

Tätä täytyy alkaa jokaisen liiton tekemään, eikä pelkästään SAK:n. Jos tässä olemme riittävän räväköitä ja aloitteellisia, niin jäsenemme alkavat paremmin hahmottamaan oman asemansa tässä yhteiskunnassa.

Hyvät toverit. Taistellaksemme populismia ja fasismia vastaan, tarvitsemme yksinkertaistettua vastaideologista vastatietoa!

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276293-puhe-teollisuusliiton-kevatvaltuustossa-21052019#comments Fasismi Keskiluokka Politiikka Populismi Teollisuusliitto Tue, 21 May 2019 15:10:08 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276293-puhe-teollisuusliiton-kevatvaltuustossa-21052019
Arvopohja on tärkein http://sammutin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276280-arvopohja-on-tarkein <p>Hallitustunnustelujen aikaan, eräs perussuomalaisten kansanedustaja, jonka nimeä en juuri nyt muista, toivoi Rinteen keskittyvän asioihin eikä &quot;arvopohjaan&quot;. Tämä oli yritys kyseisen kansanedustajan taholta sovittaa yhteen SDP:n ja perussuomalaisten eriävät kannat tietyissä asioissa keskittymällä &quot;asioihin&quot;. Minulle jäi tämän mieleen, koska jos vastapuolesi vaatii keskittymistä &quot;asioihin&quot; arvojen sijaan, kyseessä on savuverho, jolla pyritään peittämään todelliset tarkoitusperät.</p><p>Arvot kertovat meille, mikä on haluttua ja toivottua. Meillä kaikilla on arvot, johon me pohjaamme toimintamme. Jos toimintamme vaikuttaa ristiriitaiselta tai epäjohdonmukaiselta, voi ihmisellä olla ristiriitaisia arvoja, tai arvoja, jotka hän on peittänyt muilta. Tämä on hyvä ymmärtää aina, kun politiikkoa syytetään takinkäännöstä, ja silloin tulisikin vaatia kyseistä poliitikkoa paljastamaan todelliset arvonsa.</p><p>Arvot kertovat meille, mihin suuntaan me haluamme viedä itseämme ja yhteiskuntaamme. Tämä vaikuttaa siihen, miten me näemme todellisuuden ja mitkä asiat me koemme tärkeinä. Ihminen, joka väittää olevansa kiinnostunut vain &quot;asioista&quot;, valehtelee joko itselleen tai muille. On myös ihmisiä, jotka vannovat jonkinasteisen rationalismin nimeen ja haluavat että yhteiskuntaa ohjataan tieteellisestä näkökannasta. Tämäkin on pohjimmiltaan arvokysymys: pidetään tieteellisen metodin kautta saatua tietoa todellisimpana. Ongelmana on se, että tieteelliselläkään metodilla ei ole mitään täysin, sataprosenttisen objektiivista oikeutusta: me pidämme tieteellistä metodia vähemmän vääränä, koska olemme päättäneet niin. Pidämme sitä arvokkaampana kuin muilla tavoin saatua tietoa. Tiede ei myöskään kerro miten asioiden pitäisi olla, se vain kertoo miten asiat useimpien asiantuntijoiden mielestä on.</p><p>Politiikka on yhteisistä asioista päättämistä. Koska me emme elä todellisuudessa, jossa asioiden pitäisi olla jollain tavalla jonkin kosmisen säädöksen mukaan, meidän täytyy keskenään päättää, miten asioiden pitäisi olla. Tämä vaatii yhteistä arvopohjaa. Ihmiset, jotka väheksyvät arvopohjan merkitystä, ovat ihmisiä jotka yrittävät itse salakuljettaa omaa arvopohjaansa, jonka tietävät olevan ristiriidassa muiden neuvottelupöydässä istuvien kanssa. Minkälaista politiikkaa pystyvät kaksi ihmistä keskenään tekemään, joista toinen haluaa tasa-arvoisen yhteiskunnan, ja toinen taas haluaa yhden ihmisryhmän olevan paremmassa asemassa kuin toisten? Tällaisia ristiriitoja ei pystytä ratkaisemaan ilman konfliktia, ja siksi meillä on enemmistö ja oppositio: toiset arvot pääsevät valtaan toisen yli, koska kaikkia arvoja ei pystytä toteuttamaan.</p><p>Aivan ensiksi politiikassa pitäisi olla selvillä, mistä arvoista politiikkaa ruvetaan tekemään. Sitten vasta voidaan katsoa, mitkä ovat ne asiat, mihin pitää keskittyä ja mitä pitää muuttaa. Epäluuloisesti tulisi suhtautua ihmisiin, jotka haluavat vain &quot;keskittyä asioihin&quot;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitustunnustelujen aikaan, eräs perussuomalaisten kansanedustaja, jonka nimeä en juuri nyt muista, toivoi Rinteen keskittyvän asioihin eikä "arvopohjaan". Tämä oli yritys kyseisen kansanedustajan taholta sovittaa yhteen SDP:n ja perussuomalaisten eriävät kannat tietyissä asioissa keskittymällä "asioihin". Minulle jäi tämän mieleen, koska jos vastapuolesi vaatii keskittymistä "asioihin" arvojen sijaan, kyseessä on savuverho, jolla pyritään peittämään todelliset tarkoitusperät.

Arvot kertovat meille, mikä on haluttua ja toivottua. Meillä kaikilla on arvot, johon me pohjaamme toimintamme. Jos toimintamme vaikuttaa ristiriitaiselta tai epäjohdonmukaiselta, voi ihmisellä olla ristiriitaisia arvoja, tai arvoja, jotka hän on peittänyt muilta. Tämä on hyvä ymmärtää aina, kun politiikkoa syytetään takinkäännöstä, ja silloin tulisikin vaatia kyseistä poliitikkoa paljastamaan todelliset arvonsa.

Arvot kertovat meille, mihin suuntaan me haluamme viedä itseämme ja yhteiskuntaamme. Tämä vaikuttaa siihen, miten me näemme todellisuuden ja mitkä asiat me koemme tärkeinä. Ihminen, joka väittää olevansa kiinnostunut vain "asioista", valehtelee joko itselleen tai muille. On myös ihmisiä, jotka vannovat jonkinasteisen rationalismin nimeen ja haluavat että yhteiskuntaa ohjataan tieteellisestä näkökannasta. Tämäkin on pohjimmiltaan arvokysymys: pidetään tieteellisen metodin kautta saatua tietoa todellisimpana. Ongelmana on se, että tieteelliselläkään metodilla ei ole mitään täysin, sataprosenttisen objektiivista oikeutusta: me pidämme tieteellistä metodia vähemmän vääränä, koska olemme päättäneet niin. Pidämme sitä arvokkaampana kuin muilla tavoin saatua tietoa. Tiede ei myöskään kerro miten asioiden pitäisi olla, se vain kertoo miten asiat useimpien asiantuntijoiden mielestä on.

Politiikka on yhteisistä asioista päättämistä. Koska me emme elä todellisuudessa, jossa asioiden pitäisi olla jollain tavalla jonkin kosmisen säädöksen mukaan, meidän täytyy keskenään päättää, miten asioiden pitäisi olla. Tämä vaatii yhteistä arvopohjaa. Ihmiset, jotka väheksyvät arvopohjan merkitystä, ovat ihmisiä jotka yrittävät itse salakuljettaa omaa arvopohjaansa, jonka tietävät olevan ristiriidassa muiden neuvottelupöydässä istuvien kanssa. Minkälaista politiikkaa pystyvät kaksi ihmistä keskenään tekemään, joista toinen haluaa tasa-arvoisen yhteiskunnan, ja toinen taas haluaa yhden ihmisryhmän olevan paremmassa asemassa kuin toisten? Tällaisia ristiriitoja ei pystytä ratkaisemaan ilman konfliktia, ja siksi meillä on enemmistö ja oppositio: toiset arvot pääsevät valtaan toisen yli, koska kaikkia arvoja ei pystytä toteuttamaan.

Aivan ensiksi politiikassa pitäisi olla selvillä, mistä arvoista politiikkaa ruvetaan tekemään. Sitten vasta voidaan katsoa, mitkä ovat ne asiat, mihin pitää keskittyä ja mitä pitää muuttaa. Epäluuloisesti tulisi suhtautua ihmisiin, jotka haluavat vain "keskittyä asioihin".

]]>
0 http://sammutin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276280-arvopohja-on-tarkein#comments Arvopohja Hallitusneuvottelut Perussuomalaiset Politiikka SDP Tue, 21 May 2019 11:35:16 +0000 Petri Levola http://sammutin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276280-arvopohja-on-tarkein
Politiikan skitsot kiemurat http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276257-politiikan-skitsot-kiemurat <p>Politiikka on jännä laji, sillä siellä on niin skitsoja juttuja joihin kukaan ei puutu, vaikka pikkuasioihin kaikki puuttuisivatkin. Esimerkiksi Suomessa on meidän pintalastamme suota noin kolmannes ja soistamme noin puolet on ojittamattomia ja koskemattomia.</p> <p>Nyt sitten on niin, että noita ojittamattomia ja koskemattomia soita ei lasketa meille hiilinieluiksi, vaikka ne nielevät hiiltä lähes yksityisautoilumme päästöjen verran. Aika skitsoa minusta, kun yksikään meppiehdokkaamme ei tätä puolta hiilinieluista tuo esille???</p> <p>Politiikassa on muitakin skitsoja juttuja, kuten&nbsp; äärioikeiston syytteleminen venäjämielisyydestä, ennen oli oikeisto länteen päin kallellaan ja vasemmisto dikkaili itään, nykyisin äärilänsi kumartaa itään, aika skitsoa.</p> <p>Myös demokratiasta on tullut nykypolitiikassa skitsoa katseltavaa. Jokaisen vaalien jälkeen kun saadaan jonkinlainen vaalitulos. Ennen vaalivoittaja valitsi kahdesta suuresta toisen hallituskumppaniksi ja sirpalepuoleilla tilkittiin jos enemmistöön ei muuten päästy. Nykyisin vaalitulos voi muokkautua niin, että suurin voi koota joukkueensa pelkistä sirpaleista ja kutsua hallitustaan enemmistöhallitukseksi, vaikka kansan äänestämät kaksi kolmasosaa vaalivoittajista on oppositiossa.</p> <p>Meppivaalit ovat kalkkiviivoilla, mutta mitä meppiehdokkaat ovat sanoneet tai luvanneet. Olenko minä ainoa joka ei ole kuullut yhdenkään ehdokkaan nousevan kritiikissään edes omalle tasolleen. Missä on eurovaalien kesukustelujen taso, kun kukaan ei nouse toistaan paremmaksi, siellä ovat ehdokkaat yhtä massaa. Eija-Riitta Korholakin on pudonnut muiden tasolle, on mietittävä kannattaako mennä äänestämään lainkaan?</p> <p>Harvinaisen omahyväistä on eurovaaliehdokkaiden ulostulot, eli kaikilla menee vaalijuna niin lujaa, että oikeat asiat jäävät huomiotta, eli 56 tuhannen neliökilometrin suot ovat unohtunet luonnontilaan. Eikä Suomen poliittinen johto näe aihetta nostaa asiasta meteliä, vaikka lihan syöntiä ollaan kyllä paheksumassa koko rintaman mitalla.</p> <p>Suomi on maailman kuudenneksi soistuneen maa, joka on vähiten korruptoitunut. Miten helvetin huonosti muualla maailmassa on asiat kun meillä poliittiset puusilmät eivät näe tuhansien kuutioiden hiilinielua, koska eivät puhu niistä mitään? Mutta puhuvat kyllä jo ojitettujen soiden mahdollisesta luonnontilaistamisesta. Kun ne sitten kovalla rahalla luonnontilaistetaan ei niitä enää lasketa hiilinieluiksi, koska luonnontilaista suota ei lasketa hiilinieluksi nyttenkään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Politiikka on jännä laji, sillä siellä on niin skitsoja juttuja joihin kukaan ei puutu, vaikka pikkuasioihin kaikki puuttuisivatkin. Esimerkiksi Suomessa on meidän pintalastamme suota noin kolmannes ja soistamme noin puolet on ojittamattomia ja koskemattomia.

Nyt sitten on niin, että noita ojittamattomia ja koskemattomia soita ei lasketa meille hiilinieluiksi, vaikka ne nielevät hiiltä lähes yksityisautoilumme päästöjen verran. Aika skitsoa minusta, kun yksikään meppiehdokkaamme ei tätä puolta hiilinieluista tuo esille???

Politiikassa on muitakin skitsoja juttuja, kuten  äärioikeiston syytteleminen venäjämielisyydestä, ennen oli oikeisto länteen päin kallellaan ja vasemmisto dikkaili itään, nykyisin äärilänsi kumartaa itään, aika skitsoa.

Myös demokratiasta on tullut nykypolitiikassa skitsoa katseltavaa. Jokaisen vaalien jälkeen kun saadaan jonkinlainen vaalitulos. Ennen vaalivoittaja valitsi kahdesta suuresta toisen hallituskumppaniksi ja sirpalepuoleilla tilkittiin jos enemmistöön ei muuten päästy. Nykyisin vaalitulos voi muokkautua niin, että suurin voi koota joukkueensa pelkistä sirpaleista ja kutsua hallitustaan enemmistöhallitukseksi, vaikka kansan äänestämät kaksi kolmasosaa vaalivoittajista on oppositiossa.

Meppivaalit ovat kalkkiviivoilla, mutta mitä meppiehdokkaat ovat sanoneet tai luvanneet. Olenko minä ainoa joka ei ole kuullut yhdenkään ehdokkaan nousevan kritiikissään edes omalle tasolleen. Missä on eurovaalien kesukustelujen taso, kun kukaan ei nouse toistaan paremmaksi, siellä ovat ehdokkaat yhtä massaa. Eija-Riitta Korholakin on pudonnut muiden tasolle, on mietittävä kannattaako mennä äänestämään lainkaan?

Harvinaisen omahyväistä on eurovaaliehdokkaiden ulostulot, eli kaikilla menee vaalijuna niin lujaa, että oikeat asiat jäävät huomiotta, eli 56 tuhannen neliökilometrin suot ovat unohtunet luonnontilaan. Eikä Suomen poliittinen johto näe aihetta nostaa asiasta meteliä, vaikka lihan syöntiä ollaan kyllä paheksumassa koko rintaman mitalla.

Suomi on maailman kuudenneksi soistuneen maa, joka on vähiten korruptoitunut. Miten helvetin huonosti muualla maailmassa on asiat kun meillä poliittiset puusilmät eivät näe tuhansien kuutioiden hiilinielua, koska eivät puhu niistä mitään? Mutta puhuvat kyllä jo ojitettujen soiden mahdollisesta luonnontilaistamisesta. Kun ne sitten kovalla rahalla luonnontilaistetaan ei niitä enää lasketa hiilinieluiksi, koska luonnontilaista suota ei lasketa hiilinieluksi nyttenkään.

]]>
11 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276257-politiikan-skitsot-kiemurat#comments Politiikka Tue, 21 May 2019 04:10:46 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276257-politiikan-skitsot-kiemurat
Onnemme osingonjakajat http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276233-onnemme-osingonjakajat <p>Suomessa toimivien suuryritysten etuihin ei pidä puuttua, koska&nbsp; seurauksena olisi koko kansakuntaa koskeva katastrofi. Kansantalous romahtaisi, kaikki tähän asti saavutettu menetettäisiin, köyhät rupeaisivat taas pitämään pirttiä viljelyssarkana ja satoa kantaisivat emännät kuten Vexi Salmi aikoinaan runoili. Onni asuisi todella pienissä asioissa.</p><p>Jos taas suuripalkkaisten etuihin aiottaisiin puuttua promillenkaan verran, se olisi selkeästi törkeätä kateellisten puuhastelua joka johtaisi maastamuuttoon jonka kärjessä olisivat suomalaiset pitkälle koulutetut&nbsp; aivot. Nykyäänhän suomalaisia korkean tason osaajia ei ulkomailla ole, koska onnellisten kotimaa pitää heidät täällä. Paitsi ehkä joku harvinainen poikkeus.</p><p>Yrittäjien asioihin ei saa puuttua muuten kuin veroetuja lisäämällä ja järjestämällä ilmaista tai hyvin palkkatuettua työvoimaa. Senkin tulee olla valmiiksi koulutettua ja työhön opastamisesta tulee saada eri korvaus. Se pitää rattaat pyörimässä ja&nbsp; yrittäjien suupielet kaukana toisistaan. Tällaista onnellisuutta ei saa asettaa millään muotoa kyseenalaiseksi. Muunlainen puuttuminen olisi sosialismia.</p><p>Kansalliset talkoot ovat peruste, jolla tavan duunareille on selitetty taloudelliset puuttumiset heidän asioihinsa. Lisää työaikaa samalla palkalla ja lomarahaleikkaukset&nbsp; ovat asioita joilla kansakunta pelastetaan. Tai jos ei ihan koko kansakuntaa, niin ainakin kaikkien muiden edellämainittujen ryhmien etuja. Duunarin onnellisuusastetta mitataan sillä, että kuinka paljon meille syntyy lisää talkooväkeä. Siltä osin onnellisuusindeksi näyttää huonolta.</p><p>Sitten on vielä se joukko, joka ei ole kykenevä hankkimaan itselleen hyvinvointia, tai on jo työnsä yhteiskunnan hyväksi tehnyt. Heidän etuihinsa puuttumista on perusteltu sanalla pakko. Tässä yhteydessä sanalla pakko on julma merkitys. Oikeastaan muuta pakkoa ei ole kuin köyhän kuolema ja rikkaan siirtyminen ajasta iäisyyteen. Siltä pakolta ei pelasta maalliset tittelit eikä paksuinkaan osakesalkku.</p><p>Jokohan meille nyt on syntymässä hallitus, jonka ohjelman selitysvalikoimasta jäisivät puuttumaan sanat &quot;pakko&quot;&nbsp; ja &quot;talkoot&quot;. Tai vaihtaisivat edes kohdetta. Siitä se möly mahtaisi syntyä, kun hätäisimmät jo repivät ihokkaitaan vaikka ohjelmakaan ei ole valmis. Sitä se hyvinvoivien onnellisuus teettää.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa toimivien suuryritysten etuihin ei pidä puuttua, koska  seurauksena olisi koko kansakuntaa koskeva katastrofi. Kansantalous romahtaisi, kaikki tähän asti saavutettu menetettäisiin, köyhät rupeaisivat taas pitämään pirttiä viljelyssarkana ja satoa kantaisivat emännät kuten Vexi Salmi aikoinaan runoili. Onni asuisi todella pienissä asioissa.

Jos taas suuripalkkaisten etuihin aiottaisiin puuttua promillenkaan verran, se olisi selkeästi törkeätä kateellisten puuhastelua joka johtaisi maastamuuttoon jonka kärjessä olisivat suomalaiset pitkälle koulutetut  aivot. Nykyäänhän suomalaisia korkean tason osaajia ei ulkomailla ole, koska onnellisten kotimaa pitää heidät täällä. Paitsi ehkä joku harvinainen poikkeus.

Yrittäjien asioihin ei saa puuttua muuten kuin veroetuja lisäämällä ja järjestämällä ilmaista tai hyvin palkkatuettua työvoimaa. Senkin tulee olla valmiiksi koulutettua ja työhön opastamisesta tulee saada eri korvaus. Se pitää rattaat pyörimässä ja  yrittäjien suupielet kaukana toisistaan. Tällaista onnellisuutta ei saa asettaa millään muotoa kyseenalaiseksi. Muunlainen puuttuminen olisi sosialismia.

Kansalliset talkoot ovat peruste, jolla tavan duunareille on selitetty taloudelliset puuttumiset heidän asioihinsa. Lisää työaikaa samalla palkalla ja lomarahaleikkaukset  ovat asioita joilla kansakunta pelastetaan. Tai jos ei ihan koko kansakuntaa, niin ainakin kaikkien muiden edellämainittujen ryhmien etuja. Duunarin onnellisuusastetta mitataan sillä, että kuinka paljon meille syntyy lisää talkooväkeä. Siltä osin onnellisuusindeksi näyttää huonolta.

Sitten on vielä se joukko, joka ei ole kykenevä hankkimaan itselleen hyvinvointia, tai on jo työnsä yhteiskunnan hyväksi tehnyt. Heidän etuihinsa puuttumista on perusteltu sanalla pakko. Tässä yhteydessä sanalla pakko on julma merkitys. Oikeastaan muuta pakkoa ei ole kuin köyhän kuolema ja rikkaan siirtyminen ajasta iäisyyteen. Siltä pakolta ei pelasta maalliset tittelit eikä paksuinkaan osakesalkku.

Jokohan meille nyt on syntymässä hallitus, jonka ohjelman selitysvalikoimasta jäisivät puuttumaan sanat "pakko"  ja "talkoot". Tai vaihtaisivat edes kohdetta. Siitä se möly mahtaisi syntyä, kun hätäisimmät jo repivät ihokkaitaan vaikka ohjelmakaan ei ole valmis. Sitä se hyvinvoivien onnellisuus teettää.

 

 

]]>
0 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276233-onnemme-osingonjakajat#comments Etujen ajaminen Leikkaukset Politiikka Mon, 20 May 2019 12:54:25 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276233-onnemme-osingonjakajat
Vasemmistoliitto vaatii: älkää myykö valtion omaisuutta kuten me myimme! http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme Vasemmistoliitto pani Säätytalolla kovan kovaa vastaan. Puolue haluaa estää, ettei kukaan enää myy valtion omaisuutta niin paljon kuin se itse Lipposen sateenkaarihallituksen ja Kataisen-Stubbin sixpackhallituksen apupuolueena. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html</a> <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme#comments Hallitusneuvottelut 2019 Li Andersson Politiikka Vasemmistoliitto Mon, 20 May 2019 08:48:36 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme Periaatteellinen kynnyskysymys http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276131-periaatteellinen-kynnyskysymys <p>Meneillään käytävissä hallitusneuvoitteluissa on jälleen viljelty sanaa &quot;kynnyskysymys&quot;. Kaikesta muusta voidaan keskustella paitsi periaatteista. Keskusteluista tekee erityisen mielenkiintoisen se, että jokaisella osapuolella on tietty oma periaatekysymyksensä,&nbsp;</p><p>Meillä on pitkään haikailtu sitä, kuinka tarpeellista on tehdä poliittisesti fiksuja päätöksiä ja kuinka tärkeää olisi myös työ- ja yrityselämässä kehittyä eteenpäin vauhdikkaammin. Yleensä syyksi esitetään sitä, että olemme liian muutoshaluttomia.&nbsp;</p><p>Entä jos se onkin niin, että olemme liian syvästi kiinni periaatteissamme ja luomme erilaisia kynnyskysymyksiä asioista aivan turhaan?</p><p>Minä en ole maitoa juonut, enkä juo, on ehkä osuvin kiteytys suomalaisesta luonteenlaadusta viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun suomalainen päättää, että joku asia on hyvä tai huono, hän seisoo päätöksensä takana siitä huolimatta, mitkä ovat sen seuraukset. On mukavampi hukkua omaan jätökseensä kuin vaihtaa mielipidettä.</p><p>Aina silloin tällöin olen eri keskusteluissa törmännyt kommenttiin, jossa taivastellaan sitä, kuinka joku voi keskustella jostakin asiasta ilman valmista mielipidettä. Vielä pahempi on vain sellainen, joka on vaihtanut mielipidettään. Hän on propagandan uhri ja siksi heikko ja muiden vietävissä.</p><p>Jos meillä ihan aidosti halutaan kehttää asioita nopeasti ja tuloksellisesti, pitäisi periaatteista luopua. Asioita pitää kyetä tarkastelemaan ilman valmista omaa kantaa, ilman kynnyskysymystä siitä, että hyvä vaihtoehto valitaan vain silloin, jos se on myös poliittisesti sopiva vaihtoehto.&nbsp;</p><p>Nyt sekä yrityksissä että yhteiskunnan kehittämisessä asioita viedään politiikka edellä. Kaikessa hyvässä, demokraattisen politiikanteon heikoin kohta on se, että se pyrkii palvelemaan niin paljon ihmisiä, joilla on muuttumattomia periaatteita. Polittiisia päätöksiä valmistellaan sillä ajatuksella, että periaatteet ovat kynnyskysymyksiä. Sama toiminta näkyy yrityksissä. Moni strateginen valinta on itse asiassa poliittinen. Hyvin harvalla yrityksellä päätöksen takana on aidosti riittävä määrä objektiivista tietoa ja päätöksentekijöillä täysin avoin mieli.&nbsp;</p><p>Niin kauan kuin meillä on kynnyskysymyksiä, joita raahaamme paikasta toiseen, voimme ihan surutta jättää unelmoinnin nopeasta ja samalla hyvin suunnitellusta kehityksestä. Ihan periaatteesta se ei meille vain käy.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meneillään käytävissä hallitusneuvoitteluissa on jälleen viljelty sanaa "kynnyskysymys". Kaikesta muusta voidaan keskustella paitsi periaatteista. Keskusteluista tekee erityisen mielenkiintoisen se, että jokaisella osapuolella on tietty oma periaatekysymyksensä, 

Meillä on pitkään haikailtu sitä, kuinka tarpeellista on tehdä poliittisesti fiksuja päätöksiä ja kuinka tärkeää olisi myös työ- ja yrityselämässä kehittyä eteenpäin vauhdikkaammin. Yleensä syyksi esitetään sitä, että olemme liian muutoshaluttomia. 

Entä jos se onkin niin, että olemme liian syvästi kiinni periaatteissamme ja luomme erilaisia kynnyskysymyksiä asioista aivan turhaan?

Minä en ole maitoa juonut, enkä juo, on ehkä osuvin kiteytys suomalaisesta luonteenlaadusta viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun suomalainen päättää, että joku asia on hyvä tai huono, hän seisoo päätöksensä takana siitä huolimatta, mitkä ovat sen seuraukset. On mukavampi hukkua omaan jätökseensä kuin vaihtaa mielipidettä.

Aina silloin tällöin olen eri keskusteluissa törmännyt kommenttiin, jossa taivastellaan sitä, kuinka joku voi keskustella jostakin asiasta ilman valmista mielipidettä. Vielä pahempi on vain sellainen, joka on vaihtanut mielipidettään. Hän on propagandan uhri ja siksi heikko ja muiden vietävissä.

Jos meillä ihan aidosti halutaan kehttää asioita nopeasti ja tuloksellisesti, pitäisi periaatteista luopua. Asioita pitää kyetä tarkastelemaan ilman valmista omaa kantaa, ilman kynnyskysymystä siitä, että hyvä vaihtoehto valitaan vain silloin, jos se on myös poliittisesti sopiva vaihtoehto. 

Nyt sekä yrityksissä että yhteiskunnan kehittämisessä asioita viedään politiikka edellä. Kaikessa hyvässä, demokraattisen politiikanteon heikoin kohta on se, että se pyrkii palvelemaan niin paljon ihmisiä, joilla on muuttumattomia periaatteita. Polittiisia päätöksiä valmistellaan sillä ajatuksella, että periaatteet ovat kynnyskysymyksiä. Sama toiminta näkyy yrityksissä. Moni strateginen valinta on itse asiassa poliittinen. Hyvin harvalla yrityksellä päätöksen takana on aidosti riittävä määrä objektiivista tietoa ja päätöksentekijöillä täysin avoin mieli. 

Niin kauan kuin meillä on kynnyskysymyksiä, joita raahaamme paikasta toiseen, voimme ihan surutta jättää unelmoinnin nopeasta ja samalla hyvin suunnitellusta kehityksestä. Ihan periaatteesta se ei meille vain käy.

 

 

]]>
29 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276131-periaatteellinen-kynnyskysymys#comments Kotimaa Eurovaalit Politiikka Vaalit Yrityselämä Sat, 18 May 2019 05:15:41 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276131-periaatteellinen-kynnyskysymys
Törkeää vaalipropagandaa http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276111-torkeaa-vaalipropagandaa <p>Törmäsin hyvin radikaaliin vaalivideoon, joka varmasti järkyttää monia. Sen homofobiset ja rasistiset elementit ovat vertaansa vailla. En voi suositella tätä heikkohermoisille!</p><p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/rG6jBT18YOE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/rG6jBT18YOE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Törmäsin hyvin radikaaliin vaalivideoon, joka varmasti järkyttää monia. Sen homofobiset ja rasistiset elementit ovat vertaansa vailla. En voi suositella tätä heikkohermoisille!

www.youtube.com/watch?v=rG6jBT18YOE

]]>
40 http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276111-torkeaa-vaalipropagandaa#comments Eurovaalit 2019 Politiikka Fri, 17 May 2019 15:27:39 +0000 Erkki Johansson http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276111-torkeaa-vaalipropagandaa
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
1 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:01:03 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
0 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:01:02 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
0 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:00:58 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Read my lips: viikon hoitotakuu terveyskeskuslääkärille ei toteudu http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276004-read-my-lips-viikon-hoitotakuu-laakarille-ei-toteudu <p>Hyvästi markkinamalli! Tervetuloa markkinamalli! Terveydenhuollon markkinamalli tulee. Nyt vain toisesta ja pienemmästä ovesta. Hallitsematon kuntien markkinamalli, kuten tähänkin asti.</p><p>Vihdoinkin joku näkyvä politiikan toimittaja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10782028">kirjoittaa täsmälleen, mitä olen itse somessa yrittänyt tuoda esiin jo pari kuukautta</a>. Siitä lähtien, kun useat puolueet heittivät vaalikeitokseen puolivillaisia lupauksiaan, että ihmiset pääsevät viikossa lääkärille tuosta vaan, &quot;kunhan äänestätte meitä&quot;.</p><p>READ MY LIPS: NIIN EI TULE TAPAHTUMAAN.</p><p>Kuten nyt kirjoittaa myös maamme harvalukuisen terveyspolitiikkatoimittajien kärkeen kuuluva YLE:n Tiina Merikanto.</p><p>&quot;Ongelmat alkavat siitä, miten takuu arkielämässä ja pykälä-tasolla toteutetaan.</p><p>Jos hoitotakuuta kiristetään, mutta rakenteita ei samalla korjata, on riskinä, että kunnat joutuvat hoitamaan kiristyvän hoitotakuun ostamalla palvelut kalliilla yksityiseltä tuottajalta.</p><p>Keikkalääkäribisnes tai yksityislääkärifirmat saisivat lisää asiakkaita, ja osa kunnan lääkäreistä voisi siirtyä yksityisen palvelukseen. Tämä hyödyttäisi yksityistä terveydenhuoltoa, ja terveyskeskusten lääkäripula voisi pahentua entisestään.</p><p>Jos valtio antaa lisää rahaa hoitotakuun tiukentamiseen, miten se käytännössä annetaan: valtionosuuksinako, joista ei ole takeita, että ne käytetään nykyistä useampien lääkäreiden palkkaamiseen?</p><p>Ja miten valtio ohjaa lisärahoituksen juuri niille alueille, joissa hoitotakuun toteutumisessa on ongelmia? Ennen kuin lisärahaa annetaan ja hoitotakuuta kiristetään, pitää olla varmuus siitä, että raha ohjautuu juuri niille alueille, joissa palvelujen saatavuudessa on ongelmia. Lisärahoitusta kohdennettaessahan valtion tulisi huolehtia palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuuden parantumisesta.&quot;</p><p>Aiemmat blogini asiasta:&nbsp;</p><p><a href="http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273783-alkaa-jauhako-rinteen-yhteisoverokantaa-kysykaa-hoitotakuusta">http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273783-alkaa-jauhako-rinteen-yhteisoverokantaa-kysykaa-hoitotakuusta</a></p><p><a href="http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274648-tallainen-on-sinipunan-sote-ja-tallainen-punamullan">http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274648-tallainen-on-sinipunan-sote-ja-tallainen-punamullan</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvästi markkinamalli! Tervetuloa markkinamalli! Terveydenhuollon markkinamalli tulee. Nyt vain toisesta ja pienemmästä ovesta. Hallitsematon kuntien markkinamalli, kuten tähänkin asti.

Vihdoinkin joku näkyvä politiikan toimittaja kirjoittaa täsmälleen, mitä olen itse somessa yrittänyt tuoda esiin jo pari kuukautta. Siitä lähtien, kun useat puolueet heittivät vaalikeitokseen puolivillaisia lupauksiaan, että ihmiset pääsevät viikossa lääkärille tuosta vaan, "kunhan äänestätte meitä".

READ MY LIPS: NIIN EI TULE TAPAHTUMAAN.

Kuten nyt kirjoittaa myös maamme harvalukuisen terveyspolitiikkatoimittajien kärkeen kuuluva YLE:n Tiina Merikanto.

"Ongelmat alkavat siitä, miten takuu arkielämässä ja pykälä-tasolla toteutetaan.

Jos hoitotakuuta kiristetään, mutta rakenteita ei samalla korjata, on riskinä, että kunnat joutuvat hoitamaan kiristyvän hoitotakuun ostamalla palvelut kalliilla yksityiseltä tuottajalta.

Keikkalääkäribisnes tai yksityislääkärifirmat saisivat lisää asiakkaita, ja osa kunnan lääkäreistä voisi siirtyä yksityisen palvelukseen. Tämä hyödyttäisi yksityistä terveydenhuoltoa, ja terveyskeskusten lääkäripula voisi pahentua entisestään.

Jos valtio antaa lisää rahaa hoitotakuun tiukentamiseen, miten se käytännössä annetaan: valtionosuuksinako, joista ei ole takeita, että ne käytetään nykyistä useampien lääkäreiden palkkaamiseen?

Ja miten valtio ohjaa lisärahoituksen juuri niille alueille, joissa hoitotakuun toteutumisessa on ongelmia? Ennen kuin lisärahaa annetaan ja hoitotakuuta kiristetään, pitää olla varmuus siitä, että raha ohjautuu juuri niille alueille, joissa palvelujen saatavuudessa on ongelmia. Lisärahoitusta kohdennettaessahan valtion tulisi huolehtia palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuuden parantumisesta."

Aiemmat blogini asiasta: 

http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273783-alkaa-jauhako-rinteen-yhteisoverokantaa-kysykaa-hoitotakuusta

http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274648-tallainen-on-sinipunan-sote-ja-tallainen-punamullan

]]>
0 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276004-read-my-lips-viikon-hoitotakuu-laakarille-ei-toteudu#comments Hallitusneuvottelut 2019 Hoitotakuu Julkinen terveydenhuolto Politiikka SDP Wed, 15 May 2019 12:55:49 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276004-read-my-lips-viikon-hoitotakuu-laakarille-ei-toteudu
Rinteen ilmiö-ala-työryhmän puheenjohtaja http://artoollikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276003-rinteen-ilmio-ala-tyoryhman-puheenjohtaja <p>Antti Rinteen hallitusneuvottelijoiden asiantuntijakaartista:</p><p>Turvallinen oikeusvaltio Suomi työryhmän, Oikeusvaltion kehittäminen alatyöryhmässä,</p><p>vaikuttamassa&nbsp;Dan Koivulaakso.</p><p>&nbsp;</p><p>Provo vai tyhmyyttä vai niukkuutta resurseissa..?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinteen hallitusneuvottelijoiden asiantuntijakaartista:

Turvallinen oikeusvaltio Suomi työryhmän, Oikeusvaltion kehittäminen alatyöryhmässä,

vaikuttamassa Dan Koivulaakso.

 

Provo vai tyhmyyttä vai niukkuutta resurseissa..?

]]>
11 http://artoollikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276003-rinteen-ilmio-ala-tyoryhman-puheenjohtaja#comments Politiikka Wed, 15 May 2019 12:50:16 +0000 Arto Ollikainen http://artoollikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276003-rinteen-ilmio-ala-tyoryhman-puheenjohtaja
Keskustan kannattaisi pitää jäsenäänestys hallitusohjelmasta http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275928-keskustan-kannattaisi-pitaa-jasenaanestys-hallitusohjelmasta <p><strong>Vasemmistoliitto antaa jäsentensä päättää hallitusohjelmasta. Jäsenten ääntä tarvitsisi nyt kuitenkin kipeimmin Keskusta. Järjestämällä jäsenäänestyksen se löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. </strong></p><p>Vasemmistoliitto&nbsp; ottaa ensimmäisenä suomalaisena puolueena käyttöön neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen mahdollisesta hallitukseen osallistumisesta. Neuvoa-antava jäsenäänestys toteutetaan sähköisenä äänestyksenä puolueen jäsenrekisteriä hyödyntäen. Vasemmistoliiton mukaan äänestys ei vaikuta hallituksen muodostamisen aikatauluun, vaan se saadaan toimitettua kahdessa päivässä neuvottelutuloksen valmistuttua.</p><p>Puolue perusteli, että jäsenäänestyksellä se vastaa muuttuvan jäsenkuntansa toiveisiin.</p><p>&quot;Puolet vasemmistoliiton jäsenistä on liittynyt puolueeseen 2010-luvulla. Mukaan on tullut erityisesti nuoria. Meidän on pidettävä huolta siitä, että puolueen päätöksenteon tavat kehittyvät uudistuvan jäsenistömme mukana&quot;.</p><p>Vasemmistoliiton hinku hallitukseen on niin kova, ettei jäsenäänestyksellä taida tällä kertaa olla merkitystä. Haliitukseen mennään, jos vain päästää. Jos sen kokoaa SDP, ohjelmasta tuskin tulee sellaista, jota Vasemmistoliiton jäsenet eivät hyväksyisi.</p><p><strong>Jäsenäänestystä tarvisee eniten Keskusta</strong></p><p>Vaikeammassa tilanteessa on Keskusta. Kun hallitusneuvottelut on väännetty ja ohjelma päätetty, puolueessa saattaa yhä olla kahta tuulta. Surkean vaalituloksen ja kannatuskehityksen vuoksi valtaan täytyy palata siten, ettei pulinoille jää sijaa.</p><p>Hallitusohjelman hyväksymisestä päättävää jäsenäänestystä tarvitsisikin tällä kertaa eniten Keskusta.</p><p>Saksan sosialidemokraattinen puolue SPD oli 6 vuotta sitten vaikean valinnan&nbsp; edessä. Oppositiossa ollut puolue menestyi vaaleissa, muttei tarpeeksi päästäkseen itse muodostamaan hallitusta.</p><p>Tarjolla oli paluu niin sanottuun suureen koalitioon konservatiivipuolue CDU:n kanssa. Se jakoi jäseniä, koska aiemmin sosialidemokraattien kannatus oli lähtenyt pudotukseen CDU.n vetämissä hallituksissa. Estääkseen hallitukseen menoa seuraavan jatkuvan pulinan ja hiertämisen puoluejohtaja <strong>Sigmar Garbriel</strong> päätti antaa hallitusohjelman hyväksymisen jäsenten käsiin.</p><p>SPD järjesti joulukuussa 2013 ensimmäistä kertaa historiassaan ja ensimmäisenä saksalaisena puolueena jäsenäänestyksen siitä, hyväksyvätkö puolueen jäsenet hallitusneuvottelujen tuloksena syntyneen puolueiden<br />sopimuksen hallitusohjelmaksi ja puolueen osallistumisen hallitukseen.</p><p><strong>Mallia Saksan demareista</strong></p><p>Ennen hallitusneuvotteluja SPD:n puoluevaltuusto asetti joukon keskeisiä tavoitteita,<br />jotka hallitusneuvotteluissa piti pyrkiä saavuttamaan. Puolue tiedotti hallitusneuvottelujen<br />aikana niiden kulusta ja käsitellyistä asioista jatkuvasti jäsenistölleen mm.<br />verkkosivuillaan.</p><p>Neuvottelutuloksena syntynyt hallitussopimus (hallitusohjelma) julkaistiin<br />puolueen verkkosivuilla, se lähetettiin jäsenille puolueen sähköisessä uutiskirjeessä<br />ja siitä oli sähköinen tiivistelmä jäsenten saatavilla verkossa.</p><p>Hallitussopimuksen ja jäsenäänestyksen välillä SPD:n jokainen piiriorganisaatio järjesti<br />vähintään yhden seminaari- ja keskustelutilaisuuden, johon alueen kaikki puolueen<br />jäsenet saivat kutsun.</p><p>Jäsenäänestys järjestettiin postin välityksellä postiäänestyksenä.</p><p>Jäsenäänestyksen tuloksen oli määrä olla sitova, mikäli vähintään 20 prosenttia SPD:n<br />jäsenistä antaa siinä äänensä.</p><p>Vähintään 20 prosenttia äänesti ja heistä enemmistö hyväksyi hallitussopimuksen<br />(hallitusohjelma) ja tämän myötä hallitukseen osallistumisen,</p><p><strong>Lentävä lähtö Keskustan uudistumiselle</strong></p><p>SPD:n jäsenäänestys hallitukseen osallistumisesta onnistui hyvin niin jäsendemokratian<br />lisäämisen kuin teknisten toteutuksen kannalta.</p><p>Jos Keskusta ottaisi mallia Saksasta, se iskisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.</p><p>Pulinat jäisivät pois ja puolue menisi yhteinäisenä hallitukseen. Samalla puolue saisi lentävän lähdön uudistumiseen ja osoittaisi etenevänsä Vasemmistoliiton kanssa poliittisen jäsendemokratian eturintamassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vasemmistoliitto antaa jäsentensä päättää hallitusohjelmasta. Jäsenten ääntä tarvitsisi nyt kuitenkin kipeimmin Keskusta. Järjestämällä jäsenäänestyksen se löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Vasemmistoliitto  ottaa ensimmäisenä suomalaisena puolueena käyttöön neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen mahdollisesta hallitukseen osallistumisesta. Neuvoa-antava jäsenäänestys toteutetaan sähköisenä äänestyksenä puolueen jäsenrekisteriä hyödyntäen. Vasemmistoliiton mukaan äänestys ei vaikuta hallituksen muodostamisen aikatauluun, vaan se saadaan toimitettua kahdessa päivässä neuvottelutuloksen valmistuttua.

Puolue perusteli, että jäsenäänestyksellä se vastaa muuttuvan jäsenkuntansa toiveisiin.

"Puolet vasemmistoliiton jäsenistä on liittynyt puolueeseen 2010-luvulla. Mukaan on tullut erityisesti nuoria. Meidän on pidettävä huolta siitä, että puolueen päätöksenteon tavat kehittyvät uudistuvan jäsenistömme mukana".

Vasemmistoliiton hinku hallitukseen on niin kova, ettei jäsenäänestyksellä taida tällä kertaa olla merkitystä. Haliitukseen mennään, jos vain päästää. Jos sen kokoaa SDP, ohjelmasta tuskin tulee sellaista, jota Vasemmistoliiton jäsenet eivät hyväksyisi.

Jäsenäänestystä tarvisee eniten Keskusta

Vaikeammassa tilanteessa on Keskusta. Kun hallitusneuvottelut on väännetty ja ohjelma päätetty, puolueessa saattaa yhä olla kahta tuulta. Surkean vaalituloksen ja kannatuskehityksen vuoksi valtaan täytyy palata siten, ettei pulinoille jää sijaa.

Hallitusohjelman hyväksymisestä päättävää jäsenäänestystä tarvitsisikin tällä kertaa eniten Keskusta.

Saksan sosialidemokraattinen puolue SPD oli 6 vuotta sitten vaikean valinnan  edessä. Oppositiossa ollut puolue menestyi vaaleissa, muttei tarpeeksi päästäkseen itse muodostamaan hallitusta.

Tarjolla oli paluu niin sanottuun suureen koalitioon konservatiivipuolue CDU:n kanssa. Se jakoi jäseniä, koska aiemmin sosialidemokraattien kannatus oli lähtenyt pudotukseen CDU.n vetämissä hallituksissa. Estääkseen hallitukseen menoa seuraavan jatkuvan pulinan ja hiertämisen puoluejohtaja Sigmar Garbriel päätti antaa hallitusohjelman hyväksymisen jäsenten käsiin.

SPD järjesti joulukuussa 2013 ensimmäistä kertaa historiassaan ja ensimmäisenä saksalaisena puolueena jäsenäänestyksen siitä, hyväksyvätkö puolueen jäsenet hallitusneuvottelujen tuloksena syntyneen puolueiden
sopimuksen hallitusohjelmaksi ja puolueen osallistumisen hallitukseen.

Mallia Saksan demareista

Ennen hallitusneuvotteluja SPD:n puoluevaltuusto asetti joukon keskeisiä tavoitteita,
jotka hallitusneuvotteluissa piti pyrkiä saavuttamaan. Puolue tiedotti hallitusneuvottelujen
aikana niiden kulusta ja käsitellyistä asioista jatkuvasti jäsenistölleen mm.
verkkosivuillaan.

Neuvottelutuloksena syntynyt hallitussopimus (hallitusohjelma) julkaistiin
puolueen verkkosivuilla, se lähetettiin jäsenille puolueen sähköisessä uutiskirjeessä
ja siitä oli sähköinen tiivistelmä jäsenten saatavilla verkossa.

Hallitussopimuksen ja jäsenäänestyksen välillä SPD:n jokainen piiriorganisaatio järjesti
vähintään yhden seminaari- ja keskustelutilaisuuden, johon alueen kaikki puolueen
jäsenet saivat kutsun.

Jäsenäänestys järjestettiin postin välityksellä postiäänestyksenä.

Jäsenäänestyksen tuloksen oli määrä olla sitova, mikäli vähintään 20 prosenttia SPD:n
jäsenistä antaa siinä äänensä.

Vähintään 20 prosenttia äänesti ja heistä enemmistö hyväksyi hallitussopimuksen
(hallitusohjelma) ja tämän myötä hallitukseen osallistumisen,

Lentävä lähtö Keskustan uudistumiselle

SPD:n jäsenäänestys hallitukseen osallistumisesta onnistui hyvin niin jäsendemokratian
lisäämisen kuin teknisten toteutuksen kannalta.

Jos Keskusta ottaisi mallia Saksasta, se iskisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Pulinat jäisivät pois ja puolue menisi yhteinäisenä hallitukseen. Samalla puolue saisi lentävän lähdön uudistumiseen ja osoittaisi etenevänsä Vasemmistoliiton kanssa poliittisen jäsendemokratian eturintamassa.

 

]]>
3 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275928-keskustan-kannattaisi-pitaa-jasenaanestys-hallitusohjelmasta#comments Edukuntapuolueet Hallitusneuvottelut 2019 Keskusta Politiikka Tue, 14 May 2019 06:30:00 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275928-keskustan-kannattaisi-pitaa-jasenaanestys-hallitusohjelmasta
Lämpimät terveiset hallitusneuvotteluihin kuntatasolta http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275913-lampimat-terveiset-hallitusneuvotteluihin-kuntatasolta <p>Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.</p><p>---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------</p><p>Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kehityssuunta on kääntynyt myönteiseksi. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa ja työpaikkoja on avoinna enemmän kuin vuosiin. Työttömyys on alentunut. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan heijastu kuntatalouteen.</p><p>Monen kuntapäättäjän pää painuu talouslukujen edessä. Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösten mukaan synkältä. Tulos on miinusmerkkinen 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin näin oli 55 kunnassa.</p><p>Pohjois-Pohjanmaalla 19 kuntaa 30:stä, Kainuussa seitsemän kuntaa kahdeksasta ja Lapissa 11 kuntaa 21:stä tekee negatiivisen tuloksen. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 13, nyt 37.</p><p>Ainut maakunta, joka tekee myönteisen tuloksen, on Uusimaa. Tosin Uudellamaallakin negatiivisen tuloksen kuntia oli 14 (26:sta). Yksittäinen vuosi ei toki ratkaise kuntatalouden tasapainoa, vaan kuntatalouden kokonaistilaan vaikuttaa myös kuntien suunnitelmakauden tulos ja lainakanta.</p><p>Valtakunnallisesti kuntien taloudellisen tuloksen takana ovat huonosti kertyneet verot, valtionosuuksien heikko kehitys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu. Kainuun kuntajohtajakokouksissa on syystäkin käyty vakavaa keskustelua kustannusten kasvun taittamisesta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.</p><p>Kainuun mallissa sosiaali- ja terveyspalveluja on tuotettu maakuntapohjaisesti jo yli kymmenen vuotta. Alueen palvelutarpeet ovat maan keskiarvoa reilusti korkeammat ja nettokustannukset asukasta kohden maan korkeimmat. Vaikeutena ovat erikoissairaanhoidon yhä nousevat kustannukset ja mm. valtakunnalliset ongelmat lääkäreiden ja psykologien saatavuudessa perusterveydenhuoltoon.</p><p>Eduskuntavaalien aika oli lupauksien aikaa. Nyt neuvottelijat istuvat Säätytalolla ilmiöpöydissä pohtimassa, mitä mukavaa äänestäjille olisi tarjottavana. Rahakeskustelun äärelle päästään pian. Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.</p><p>Kainuun osalta hoitajamitoituksen korotus tarkoittaisi 1,5&ndash;3 miljoonan euron lisäpanostusta. Kuhmon talouteen vaikutus olisi maksuosuuden kautta 200&thinsp;000&ndash;400&thinsp;000 euroa. 33 lukiolaiselle ilmainen materiaali tekisi noin 86&thinsp;000 euroa, kaikille lukiolaisille kertainvestointina noin 260&thinsp;000 euroa. Vertailun vuoksi Kuhmon puolen veroprosentin tuotto on noin 500&thinsp;000 euroa.</p><p>Hoitajamitoituksen kasvattaminen sekä oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin tarkoittaa myös merkittävää henkilöstön lisärekrytointia. Kainuussa pelkästään hoitajamitoituksen kasvattaminen tarkoittaa 34&ndash;68 uuden hoitajan rekrytointia.</p><p>Jo tällä hetkellä ongelmana on nuorten heikko hakeutuminen alalle ja työntekijäpula. Vastaukseksi esitetään palkkojen korottamista ja kohtuullista työtaakkaa. Niilläkin on kuitenkin oma hintalappunsa.</p><p>Selvyyden vuoksi haluan todeta, että en missään tapauksessa halua kirjoituksellani osoittaa, etteivät maksuton toinen aste tai hoitajamitoituksen kasvattaminen ole tavoittelemisen arvoisia asioita.</p><p>Politiikassa on aina kysymys arvoista ja rahojen suuntaamisesta. Arvokeskustelu käydään juuri siitä, missä kulkee verotuksen taso ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen taso. Parannetut palvelut esitetään usein rahoitettavaksi paremmalla työllisyydellä ja verotulojen kasvulla tai leikkaamalla valtion muista kuluista. Tällöin eduskunnan tulee huolehtia siitä, että rahavirta suunnataan sinne, missä kustannuksetkin syntyvät eli kunnille.</p><p>Samaan aikaan meillä on menopaineita jo olemassa olevissa palveluissa. Joillakin kunnilla ne liittyvät enenevässä määrin lasten kasvavaan määrään, toisissa taas sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin.</p><p>Menopaineita on myös valtiontaloudessa, kuten poliisien määrärahoissa, rajaturvallisuudessa ja teiden hoidossa.</p><p>Verotulojen kasvun tulppana on työikäisen väestön määrän väheneminen. Koko valtiontalouden kannalta tilanne on ongelmallinen. Mikäli haluamme pitää yllä palvelujen tasoa ja määrää tai jopa kasvattaa sitä, työllisyysastetta tulee edelleen nostaa. Lisäksi tarvitsemme hyvin vakavaa pohdintaa yhteiskunnan tarjoamien palvelujen määrästä.</p><p>Vuonna 2050 olemme jo ohittamassa väestön huoltosuhteeseen liittyvän taloudellisen vajeen. Tämä väliaika tulisi pystyä hoitamaan romuttamatta nykyistä järjestelmää, mutta kehittämällä sitä paremmin toimivaksi. Tarvitsemme ehdottomasti myös nykyistä enemmän yhteisöllisyyttä ja yksilön omavastuuta itsestään ja läheisistään.</p> Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kehityssuunta on kääntynyt myönteiseksi. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa ja työpaikkoja on avoinna enemmän kuin vuosiin. Työttömyys on alentunut. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan heijastu kuntatalouteen.

Monen kuntapäättäjän pää painuu talouslukujen edessä. Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösten mukaan synkältä. Tulos on miinusmerkkinen 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin näin oli 55 kunnassa.

Pohjois-Pohjanmaalla 19 kuntaa 30:stä, Kainuussa seitsemän kuntaa kahdeksasta ja Lapissa 11 kuntaa 21:stä tekee negatiivisen tuloksen. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 13, nyt 37.

Ainut maakunta, joka tekee myönteisen tuloksen, on Uusimaa. Tosin Uudellamaallakin negatiivisen tuloksen kuntia oli 14 (26:sta). Yksittäinen vuosi ei toki ratkaise kuntatalouden tasapainoa, vaan kuntatalouden kokonaistilaan vaikuttaa myös kuntien suunnitelmakauden tulos ja lainakanta.

Valtakunnallisesti kuntien taloudellisen tuloksen takana ovat huonosti kertyneet verot, valtionosuuksien heikko kehitys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu. Kainuun kuntajohtajakokouksissa on syystäkin käyty vakavaa keskustelua kustannusten kasvun taittamisesta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.

Kainuun mallissa sosiaali- ja terveyspalveluja on tuotettu maakuntapohjaisesti jo yli kymmenen vuotta. Alueen palvelutarpeet ovat maan keskiarvoa reilusti korkeammat ja nettokustannukset asukasta kohden maan korkeimmat. Vaikeutena ovat erikoissairaanhoidon yhä nousevat kustannukset ja mm. valtakunnalliset ongelmat lääkäreiden ja psykologien saatavuudessa perusterveydenhuoltoon.

Eduskuntavaalien aika oli lupauksien aikaa. Nyt neuvottelijat istuvat Säätytalolla ilmiöpöydissä pohtimassa, mitä mukavaa äänestäjille olisi tarjottavana. Rahakeskustelun äärelle päästään pian. Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.

Kainuun osalta hoitajamitoituksen korotus tarkoittaisi 1,5–3 miljoonan euron lisäpanostusta. Kuhmon talouteen vaikutus olisi maksuosuuden kautta 200 000–400 000 euroa. 33 lukiolaiselle ilmainen materiaali tekisi noin 86 000 euroa, kaikille lukiolaisille kertainvestointina noin 260 000 euroa. Vertailun vuoksi Kuhmon puolen veroprosentin tuotto on noin 500 000 euroa.

Hoitajamitoituksen kasvattaminen sekä oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin tarkoittaa myös merkittävää henkilöstön lisärekrytointia. Kainuussa pelkästään hoitajamitoituksen kasvattaminen tarkoittaa 34–68 uuden hoitajan rekrytointia.

Jo tällä hetkellä ongelmana on nuorten heikko hakeutuminen alalle ja työntekijäpula. Vastaukseksi esitetään palkkojen korottamista ja kohtuullista työtaakkaa. Niilläkin on kuitenkin oma hintalappunsa.

Selvyyden vuoksi haluan todeta, että en missään tapauksessa halua kirjoituksellani osoittaa, etteivät maksuton toinen aste tai hoitajamitoituksen kasvattaminen ole tavoittelemisen arvoisia asioita.

Politiikassa on aina kysymys arvoista ja rahojen suuntaamisesta. Arvokeskustelu käydään juuri siitä, missä kulkee verotuksen taso ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen taso. Parannetut palvelut esitetään usein rahoitettavaksi paremmalla työllisyydellä ja verotulojen kasvulla tai leikkaamalla valtion muista kuluista. Tällöin eduskunnan tulee huolehtia siitä, että rahavirta suunnataan sinne, missä kustannuksetkin syntyvät eli kunnille.

Samaan aikaan meillä on menopaineita jo olemassa olevissa palveluissa. Joillakin kunnilla ne liittyvät enenevässä määrin lasten kasvavaan määrään, toisissa taas sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin.

Menopaineita on myös valtiontaloudessa, kuten poliisien määrärahoissa, rajaturvallisuudessa ja teiden hoidossa.

Verotulojen kasvun tulppana on työikäisen väestön määrän väheneminen. Koko valtiontalouden kannalta tilanne on ongelmallinen. Mikäli haluamme pitää yllä palvelujen tasoa ja määrää tai jopa kasvattaa sitä, työllisyysastetta tulee edelleen nostaa. Lisäksi tarvitsemme hyvin vakavaa pohdintaa yhteiskunnan tarjoamien palvelujen määrästä.

Vuonna 2050 olemme jo ohittamassa väestön huoltosuhteeseen liittyvän taloudellisen vajeen. Tämä väliaika tulisi pystyä hoitamaan romuttamatta nykyistä järjestelmää, mutta kehittämällä sitä paremmin toimivaksi. Tarvitsemme ehdottomasti myös nykyistä enemmän yhteisöllisyyttä ja yksilön omavastuuta itsestään ja läheisistään.

]]>
10 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275913-lampimat-terveiset-hallitusneuvotteluihin-kuntatasolta#comments Kotimaa Hallitusneuvottelut Kunnat Politiikka Mon, 13 May 2019 09:52:37 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275913-lampimat-terveiset-hallitusneuvotteluihin-kuntatasolta
Säätytalon lobbareiden hattuleikit http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275879-saatytalon-lobbareiden-hattuleikit <p>Henkilö A: Lobbausfirma - ministerin avustaja - lobbausfirma - ministerin avustaja - lobbausfirma - puolue - (ministerin avustaja 2019 -?).</p><p>Henkilö B: Puolue - ministerin avustaja - lobbausfirma - ministerin avustaja - etujärjestö - puolue - etujärjestö - (ministerin avustaja 2019-?).</p><p>Henkilö C: Ministerin avustaja &ndash; ministerin avustaja &ndash; etujärjestö - lobbausfirma - (ministerin avustaja 2019-?).</p><p>Henkilö D: Puolue - ministerin avustaja - etujärjestö -ministerin avustaja - etujärjestö - puolue-(ministerin avustaja 2019-?).</p><p>Henkilö&nbsp; E: Ministerin avustaja - ministerin avustaja - ministerin avustaja - lobbausfirma - (ministerin avustaja 2019 -?).</p><p>Henkilö F: Ministerin avustaja - puolue -lobbausfirma - puolue - (ministerin avustaja 2019-?).</p><p>Siinä 6:n hallitusneuvotteluissa parhaillaan joko neuvottelijana tai poliittisena asiantuntijana vaikuttavan 3:a eri puoluetta edustavan henkilön uraputki viimeiseltä 10 vuodelta. Ja ennuste heidän seuraavasta siirrostaan.</p><p>&quot;Hallitusohjelma voi parhaimmillaan olla 200-300 miljardin euron paperi neljäksi vuodeksi. Siitä neuvottelevien henkilöiden sidonnaisuudet eivät ole sattumaa, vaan perustuvat kilpailuun (<a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006101658.html">Anders Blom IS 10.5.</a>)&quot;.</p><p>&quot;Nyt on kuitenkin huomattavissa erityisesti puolueissa kehitys kohti poliittisen vaikuttamisen ammattimaistumista. Etujen kilpailu ja puolueiden heikentyminen on lisännyt poliittisen vaikuttamisen ammattimaistumista.&quot; <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006101658.html">(Anders Blom IS 16.5.</a>)</p><p><strong>Hatut sekaisin</strong></p><p>Ensimmäiseksi: näissä hallitusneuvotteluissa on hyvää, että valtioneuvoston sivuilla on kaikkien luettevissa kaikki henkilöt, jotka Säätytalolla seuraavat pari viikkoa huseeraavat. Näin ei ole ollut aina. Olisiko ensimmäinen kerta, kun koko porukka julkistetaan?</p><p>Toiseksi: näissä hallitusneuvotteluissa näyttää hääräävän ennätysmäinen joukko ihmisiä, joiden palkka tulee lobbarifirmalta tai etujärjestöltä. He voivat olla mukana puolueensa politiikan valmistelussa esimerkiksi työryhmissä, mutta niissäkin monesti juuri etujärjestöstatuksensa ansiosta.</p><p>Nämä henkilöt ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia ja joutuvat tämän tästä miettimään, minkä hatun tänään laittavat päähänsä. Puolueen, työnantajan vai asiakasyrityksen? Siinä voi mennä sekaisin hatuissa.</p><p><strong>Puolueen uraihmisen kultainen kolmio</strong></p><p>Kyllä lobbariutuneiden hallitusneuvottelujen arvostelussa on pohjaa.</p><p>Nyt puhutaan paljon &quot;ilmiöistä&quot;. 2000 -luvun ilmiö on, että samat ihmiset sahaavat urallaan vuodesta toiseen ministerin avustajakunnan, lobbausfirman ja etujärjestön kultaisessa kolmiossa.</p><p>Vasemmiston uraihmisillä kolmion yksi kulma on ay-liike - oikeiston uraihmisillä työntantajajärjestöt. Blomin kertomalla tavalla kolmannen kulman muodostaa - jäsenkirjan väristä riippumatta - nykyään suuryrityksiä palveleva lobbausfirma.</p><p>Toki he voivat olla samalla mukana myös puolueensa sektoriohjelmatyössä - mutta niissäkin usein juuri etujärjestöasemansa ansiosta.</p><p>On perustelua kysyä alkavatko roolit sekoittua tässä karusellisssa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Henkilö A: Lobbausfirma - ministerin avustaja - lobbausfirma - ministerin avustaja - lobbausfirma - puolue - (ministerin avustaja 2019 -?).

Henkilö B: Puolue - ministerin avustaja - lobbausfirma - ministerin avustaja - etujärjestö - puolue - etujärjestö - (ministerin avustaja 2019-?).

Henkilö C: Ministerin avustaja – ministerin avustaja – etujärjestö - lobbausfirma - (ministerin avustaja 2019-?).

Henkilö D: Puolue - ministerin avustaja - etujärjestö -ministerin avustaja - etujärjestö - puolue-(ministerin avustaja 2019-?).

Henkilö  E: Ministerin avustaja - ministerin avustaja - ministerin avustaja - lobbausfirma - (ministerin avustaja 2019 -?).

Henkilö F: Ministerin avustaja - puolue -lobbausfirma - puolue - (ministerin avustaja 2019-?).

Siinä 6:n hallitusneuvotteluissa parhaillaan joko neuvottelijana tai poliittisena asiantuntijana vaikuttavan 3:a eri puoluetta edustavan henkilön uraputki viimeiseltä 10 vuodelta. Ja ennuste heidän seuraavasta siirrostaan.

"Hallitusohjelma voi parhaimmillaan olla 200-300 miljardin euron paperi neljäksi vuodeksi. Siitä neuvottelevien henkilöiden sidonnaisuudet eivät ole sattumaa, vaan perustuvat kilpailuun (Anders Blom IS 10.5.)".

"Nyt on kuitenkin huomattavissa erityisesti puolueissa kehitys kohti poliittisen vaikuttamisen ammattimaistumista. Etujen kilpailu ja puolueiden heikentyminen on lisännyt poliittisen vaikuttamisen ammattimaistumista." (Anders Blom IS 16.5.)

Hatut sekaisin

Ensimmäiseksi: näissä hallitusneuvotteluissa on hyvää, että valtioneuvoston sivuilla on kaikkien luettevissa kaikki henkilöt, jotka Säätytalolla seuraavat pari viikkoa huseeraavat. Näin ei ole ollut aina. Olisiko ensimmäinen kerta, kun koko porukka julkistetaan?

Toiseksi: näissä hallitusneuvotteluissa näyttää hääräävän ennätysmäinen joukko ihmisiä, joiden palkka tulee lobbarifirmalta tai etujärjestöltä. He voivat olla mukana puolueensa politiikan valmistelussa esimerkiksi työryhmissä, mutta niissäkin monesti juuri etujärjestöstatuksensa ansiosta.

Nämä henkilöt ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia ja joutuvat tämän tästä miettimään, minkä hatun tänään laittavat päähänsä. Puolueen, työnantajan vai asiakasyrityksen? Siinä voi mennä sekaisin hatuissa.

Puolueen uraihmisen kultainen kolmio

Kyllä lobbariutuneiden hallitusneuvottelujen arvostelussa on pohjaa.

Nyt puhutaan paljon "ilmiöistä". 2000 -luvun ilmiö on, että samat ihmiset sahaavat urallaan vuodesta toiseen ministerin avustajakunnan, lobbausfirman ja etujärjestön kultaisessa kolmiossa.

Vasemmiston uraihmisillä kolmion yksi kulma on ay-liike - oikeiston uraihmisillä työntantajajärjestöt. Blomin kertomalla tavalla kolmannen kulman muodostaa - jäsenkirjan väristä riippumatta - nykyään suuryrityksiä palveleva lobbausfirma.

Toki he voivat olla samalla mukana myös puolueensa sektoriohjelmatyössä - mutta niissäkin usein juuri etujärjestöasemansa ansiosta.

On perustelua kysyä alkavatko roolit sekoittua tässä karusellisssa.

 

]]>
2 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275879-saatytalon-lobbareiden-hattuleikit#comments Antti Rinteen hallitus Hallitusneuvottelut 2019 Lobbaaminen Politiikka SDP Sun, 12 May 2019 12:12:13 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275879-saatytalon-lobbareiden-hattuleikit