MattiTukiainen

Pieni toivo elää

Pieni toivo elää


Työmarkkinatilanne näyttää juuri nyt tätä kirjoitettaessa (6.10) tosi hankalalta. Eduskuntavaaleista lähtien on puhuttu siitä, että tällaisena taloudellisesti epävarmana aikana olisi tarpeen saada aikaan työmarkkinaratkaisu, joka turvaa palkansaajien ostovoiman, lisää turvallisuutta työmarkkinoilla ja luo edellytyksiä työllisyydelle ja kasvulle.

Työnantajia edustava Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) on sitten vuoden 2004 tupon ollut sitä mieltä, että palkankorotuksista sovitaan liittotasolla tai vielä mieluummin yritystasolla. Tämä malli on ollut nyt käytössä 5-6 vuotta ja se on merkinnyt huomattavasti rikkonaisempia työmarkkinoita kuin mihin tupo-aikana totuttiin.

Maan hallitus – ja itse asiassa myös edellinen hallitus – ovat puhuneet keskitetyn ratkaisun puolesta. Hallitusten mahdollisuus konkreettisesti vaikuttaa työmarkkinapöytään on kuitenkin jäänyt varsin vähäiseksi. Edellinen Keskustan ja Kokoomuksen varaan rakentuva hallitus teki vieläpä sen virheen, että se antoi yrityksille veroetuja välittömästi valtaan tultuaan. Se vei samalla itseltään keskeisen vaikuttamismahdollisuuden etelärannan suuntaan.

Pari viikkoa sitten EK:n puheenjohtaja ja toimitusjohtaja sitten hieman yllättäen ilmoittivatkin, että EK on valmis neuvottelemaan keskitetystä ratkaisusta. Ilmoitus sattui tulemaan juuri sen jälkeen, kun Teknologiateollisuuden palkansaajapuolen edustajat Metalliliitto, toimihenkilöitä edustava Pro ja Ylempien toimihenkilöiden YTN ilmoittivat tavoitteensa kuluvan kuun alussa umpeutuvan työehtosopimuksen jatkolle.

Mahdollisuus solmia keskitetty tuloratkaisu syntyi kuitenkin varsinaisesti vasta silloin, kun Teknologiateollisuus teki tarjouksensa palkkojen korottamisesta. Tarjous oli usean prosentin alhaisempi kuin ammattiliittojen tavoite. Neuvottelut katkesivat ja ikkuna keskitetylle avautui.

Aikaa oli kuitenkin vain muutama päivä, käytännössä viime viikonloppu. Neuvotteluja käytiin yötä myöten ja yhteisen neuvottelutuloksen syntyminen oli aika lähellä. Lopulta kuitenkin SAK:n ja STTK:n puheenjohtajat Lauri Lyly ja Mikko Mäenpää eivät EK:n tarjousta hyväksyneet, mutta veivät sen omien hallitustensa käsittelyyn. Molemmissa hallituksissa EK:n tarjous hylättiin.

 

Ainakin SAK:n hallituksessa – ja ymmärtääkseni myös STTK:ssa – päätös oli kuitenkin se, että EK:n esittämä tarjous ei anna riittävää pohjaa keskitetyn ratkaisun syntymiselle. Ovi siis jätettiin auki vielä jatkoneuvottelulle. Samana päivänä kuitenkin EK:n Mikko Pukkinen ilmoitti, että neuvottelut ovat päättyneet. EK siis katkaisi neuvottelut.

Tämän jälkeen pääministeri Katainen ja valtionvarainministeri Urpilainen vetosivat, että neuvotteluja jatkettaisiin vielä. Tätä kirjoitettaessa menossa on osapuolten sisäinen tuumaustauko, jonka tuloksista kuulemme perjantaina 7.10.

Itse olen vieläkin toiveikas. Olen tämän prosessin aikana muutaman kerran sanonut, että hanke näyttää kaatuvan, mutta ihmeitä tapahtuu. Tämän mennessä suurin ihme oli juuri se, että EK lähti neuvottelemaan ja pienempiä ihmeitä on muitakin.

Mistä tässä lopulta on kysymys? Tupojen hautaaminen oli EK:lta suuri virhe. Se on johtanut siihen, että eri alat kyttäävät toistensa palkkakehitystä, mikä johtaa väistämättä ammattiliittojen väliseen palkkakilpailuun. EK:n tarjoama palkkapoliisin rooli keskusjärjestöille on täyttä utopistista haihattelua.

Tupon hautaamisen myötä myös ay-liikkeen puolella on lisääntynyt ns. syndikalistinen ajattelu. Se tarkoittaa sitä, että ammattiliitto pyrkii maksimoimaan omien jäsentensä välittömät edut eikä ole valmis tarkastelemaan asioita kokonaisuuden näkökulmasta. Kokonaisuuden tarkastelu merkitsee usein sitä, että pitää katsoa hieman pitemmälle kuin seuraavan kuukauden tilinauhaan.

EK:n olisi hyvä havaita se, että maltillinen ay-liike on sillekin parempi vaihtoehto kuin radikaali vastapuoli. Tälle kannalle löytyy todisteita historiasta.

Matti Tukiainen
SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja

Julkaistu Länsi-Uusimaassa 7.10.2011

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Perjantain lyhyen yrityksen jälkeen neuvottelut jatkuvat vielä maanantaina ilmeisen surkeissa tunnelmissa. Taitaa keskitetty ratkaisu jäädä tekemättä.

http://www.hs.fi/politiikka/Keskustelut+tuloratkai...

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/10...

Pohjan Akka

Minä taas veikkaan, että se onnistuu.

Anna-Leena Nieminen

Pienintäkään toivoa ei elä...

"Esim. SAK on nimenomaan pitänyt tupo-neuvotteluissa tärkeimpinä tavoitteinaan, että yritysten tuottavuus ei saa määrätä palkkakehitystä vaan kaikkien pitää saada samanlaiset palkat."

http://liberalismi.net/wiki/Ty%C3%B6_ja_ammattilii...

"SAK rahoittaa omia kansanedustajia sadoillatuhansilla euroilla varmistaakseen, että sillä on kummisetiä painostamassa itsenäisesti ajattelevat kansanedustajat takaisin ruotuun."

http://liberalismi.net/wiki/SAK

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Anna-Leena Niemiselle ja Risto Aalloharjalle totean, että tiedän molempien pitää ensitilassa selkeyttää omia ajatuksianne, jotta edes itse tiedätte, mitä todella tavoittelette. Pitäisi olla ainakin alkeet selvillä niiden asioiden syy- ja seurausuhteista, joista kirjoittaa.

Itse olen päätynyt Tukiaisen arvion kannalle. Kyllä siitä sopimus syntyy. Mitä alhaisemmalla rahatasolla se saadaan aikaan, sen enemmän jää tilaa laadullisille uudistuksille. Olennaisianta kuitenkin on, että työt jatkuvat ja yhteiskuntaa kehitetään ilman repiviä kamppailuja.

Käyttäjän petrisalo kuva
Petri Salo

Toivottavasti edes näiden neuvottelujen jälkeen SAK, STTK ja AKAVA muistavat työssään vammautuneiden ja sairastuneiden asiat. EK tuskin niin tekee.

Pysyvästi vammautuneiden ja sairastuneiden perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiseen on vielä Suomessa pitkä matka.

Vuosina 2003-2007 vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa suhteessa yksittäiseen vakuutettuun kasvatettiin entisestään. Miksi?

Avoimesta internetistä aihekokonaisuuteen avoimet alustukset:

Suomen ihmisoikeustilanne
hitaan syöksykierteen malli
vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä

Esimerkiksi sdp:n oikeusministerinä toiminut Johannes Koskinen tuntee ko. alueen mustat aukot läpikotoisin.

Toisaalta olisi hyvä saattaa julkisuuteen SAK:n, STTK:n ja AKAVA:n kautta lausunto, että jo pitkään tiedossa oleville epäkohdille ei tulla tekemään mitään ja sitten vain selkeät perusteet esille miksei?

Voimia syksyyn ja rehellisyyttä toimiinne.

Toimituksen poiminnat