MattiTukiainen

Miksi EK ei kuuntele järkipuhetta?

Tuntuu kummalliselta kuulla ja lukea Elinkeinoelämän Keskusliiton edustajien mielipiteitä koskien talous- ja työmarkkinapolitiikkaa yhteen sovittavan kokonaisratkaisun tarpeellisuutta. Vuorineuvokset ja heidän edustajansa EK:ssa toistelevat samaa ideologista mantraansa, jota he ovat pitäneet esillä jo reilut viisi vuotta. Sen mukaan vientiteollisuuden pitää muodostaa palkankorotusten yläraja ja viime kädessä palkkojen korottaminen tulee siirtää yritystasolle.

Vientiteollisuuden kilpailukyvyn ja sitä kautta myös suomalaisten palkansaajien kannalta on toki niin, että suomalaisen teollisuuden pitää saada tuotteitaan kaupaksi maailmalle. Sitä kilpailukykyä ei kannata pilata palkkainflaatiolla.

Toisaalta teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavat monet muutkin asiat kuin palkkakustannukset. Aivan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on maailman neljänneksi kilpailukykyisin maa. Hyvä sijoitus perustuu osaavaan työvoimaan, hyviin julkisiin sekä yksityisiin palveluihin, turvalliseen toimintaympäristöön ja viihtyisään elinympäristöön.

Maltilliset nimellispalkkojen korotukset ovat sinänsä jo 70-luvulta lähtien olleet viisas tapa kasvattaa suomalaisten palkansaajien ostovoimaa ja tukea työllisyyttä. Mutta olennainen asia on nimenomaan se, mikä on palkan ostovoima – siis se, mitä tavaroita ja palveluja käteen tulevalla palkalla saa ostettua. Siihen vaikuttaa nimellispalkan lisäksi työllisyys ja verotus, erityisesti pieni- ja keskituloisten verotus.

Maltillisiin palkankorotuksiin eivät tosin kovin paljoa rohkaise ne toimet, joista saatiin kuulla viime viikolla Nordeassa ja UPM:ssä. Jos osakkeenomistajien ahneudella ei ole mitään rajaa, miten sitä olisi tavallisilla palkansaajilla.

Asetelma työmarkkinoilla on se, että maan hallitus pääministerin ja valtionvarainministerin johdolla ovat vedonneet työnantajien ja palkansaajien järjestöihin sen puolesta, että rakennettaisiin kokoava ratkaisu. Palkansaajapuoli (SAK, STTK ja Akava) ovat ilmaisseet valmiutensa kokoavaan ratkaisuun, jonka keskeisinä tavoitteina on talouskasvun, työllisyyden ja työelämän turvallisuuden lisääminen.

Kaikki työnantajatkaan eivät vastusta kokonaisratkaisua. Kuntatyönantaja ja yksityistä palvelusektoria laajasti edustava Palvelualan työnantajat PALTA ovat julkisesti esittäneet halunsa kokonaisratkaisuun. Mutta vastaan haraa Teknologiateollisuus, joka edustaa lähinnä metallialan työnantajia. Teknologiateollisuus näyttää kuitenkin määräävän EK:n askelmerkit tässäkin asiassa.

Teknologiateollisuuden merkitys asiassa on suuri senkin vuoksi, että tässä kuussa umpeutuu alan työehtosopimus Metalliliiton ja toimihenkilöitä edustavan Ammattiliitto Pron kanssa. Näin ollen jos kokonaisratkaisun edellytyksiä ei löydy, on Metalliliiton luonnollisesti turvattava omien jäsentensä sopimussuoja. Tahtotila kokonaisratkaisun rakentamiseksi pitää siis löytyä aivan lähiviikkoina, ellei päivinä.

Sitä en vain tahdo ymmärtää, miten EK kuvittelee liittokierroksen johtavan maltillisiin palkankorotuksiin. Niin ei ole käynyt ainakaan vuoden 2007 jälkeen, jolloin toistaiseksi viimeinen tupokausi päättyi.

Ei keskitetty ratkaisu ole itsestäänselvyys palkansaajapuolellakaan. Mutta ihan varmaa on, että liittopöydissä palkkatavoitteet ovat korkeammalla. Keskitetty ratkaisu on mahdollinen, jos sopimukseen sisältyy niin sanottuja laatuasioita. Nykyisessä maailman mullistuksessa niiden tulee lisätä työelämän turvallisuutta. Niitä ovat esimerkiksi työttömyysturvan ja muutosturvan parantaminen, pätkä- ja vuokratyöntekijöiden aseman kohentaminen sekä työntekijälähtöisten joustojen lisääminen. Nämä yhdistettynä valtiovallan toimiin pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi voivat muodostaa kokonaisuuden, jossa paine nimellispalkkojen korottamiseksi vähenee.

Mutta kuka tai mikä saisi Etelärannan ymmärtämään tämän?

Matti Tukiainen työskentelee SAK:ssa järjestöjohtajana. Kirjoitus on julkaistu 8.9.2011 Länsi-Uusimaa-lehdessä kolumnina.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Pekka Manner

EK ei voi puuttua julkisen sektorin palkkoihin ja se on hyvä. Siksi onkin käynyt niin että julkisen sektorin palkat alkavat olemaan tosi hyviä.

Samaan aikaan yksityisen alan palkat ja työehdot surkastuvat, on tullut selkeitä halpatöitä kuten palvelualan työt, siivousalan, kaupanalan jne....Teollisuudenkin palkat ovat laskussa kun vuorotöitä ei enää ole.

Ansiotason nousu pitää perustua palkkojen nousuun, ei verohelpotuksiin, ne eivät ole toimineet ja mitään vaikutusta työllisyyteen ei ole.

Pertti Väänänen

Kukahan näille SAK:n pampuille maksaa palkan tulevaisuudessa, kun kaikki teollisuus on siirretty ulkomaille? Pitääkö valtion ottaa nämäkin joutilaat palkkalistoilleen?

Tuomas Taivasaho

Valtio sopisi hyvinkin maksumieheksi. Onhan Hakaniemelle siirretty jo lainsäädäntövaltakin niin miksei palkatkin. Itse asiassa nyt tilanne on jo tavallaan siten. Palkansaajien palkankorotuksista on hoidettu jo pitkään valtion tuloverokertymän pienentämäsen kautta. Pitäisi palkkaratkaisuihin osallistuminen saada valtion budjettiin omalle momentille menoina, että nähtäisiin millaisella summalla valtio on tullut osallistuneeksi kolmikantaratkaisuihin vuosien varrella.

Tuomas Taivasaho

Vasemmiston lempilapsi, keskitetty kolmikanta on sosiaalipalveluiden ja -turvan tappolinja. Veronalennuksin siivitetty ratkaisu tarkoittaa kaikkien muiden joutumista maksumiehiksi ratkaisussa. Kyllä minulle käy vallan mainiosti keskitetty ratkaisu, kunhan se tehdään keskusjärjestöjen välillä ilman valtion piikkiä ja lainsäädäntövallan varastusta.

Olisi ay-järjestöjenkin piirissä aika ymmärtää, että suomalainen duunari on globaalissa kilpailutilanteessa eivätkä ylimitoitetut palkkaratkaisut ole tätä päivää. Tässäkin asiassa ay-klikki haluaa itsekkäästi mieluummin suuret palkankorotukset ja suuremman työttömyyden kuin päinvastoin. Minä valitsisin omavalintaisen sopeutumisen mieluummin kuin pakkosopeutumisen. Missä se on sanottu, että palkkojen pitäisi jatkuvasti nousta reaalisesti. Saksassa palkat eivät ole reaalisesti nousseet 10 vuodessa lainkaan, mutta Suomessa noudatetaan vieläkin karkki heti mulle -ideologiaa ja eletään kuin ulkoinen devalvaatio olisi mahdollista.

Missä on ay-väen teot työviihtyvyyden lisäämiseksi? Kova tuntuu olevan hinku höylätä työntekijöiden työhyvinvointia. Työnantajat ovat pakotettuja oman kilpailutilanteensa vuoksi kiristämään työtahtia sitä mukaan kuin palkkamenot reaalisesti kasvavat. Suurin osa työnantajista valitsee mieluummin pienemmän palkankorotuksen kuin kiristyneen työtahdin.

Kuinka typerinä Hakaniemi työntekijöitä oikein pitää. Jokainen vähänkin asioita seuraava tajuaa omassa päässään (ei työpaikan kahvipöydässä) että vienti ja tuloverokertymä tuo sen vaurauden jolla julkiset palvelut rahoitetaan. Jos julkisen puolen palkat nousevat nopeampaa tahtia kuin yksityisellä puolella, ei yksityinen sektori kykene kantamaan kasvavia menoja. Sellainen ajattelu, että työntekijät rahoittavat omat palkkansa on hoopoa ja paremminkin Aku Ankasta tuttua taloustiedettä.

Pertti Väänänen

SAK on ollut mukana kolmikantatupoineen alentamassa veroja hyväosaisilta samalla vahingoittaen valtion taloutta.

Törkein juttu oli varallisuusveron poiston kytkeminen tupoon. Varmaan näin saatiin varakkaat työnantajapuolen edustajat voideltua mukaan silloiseen tupoon.

Ilmeisesti tärkeimmmät työnantajien vaatimukset valtiovaltaa kohtaan on saatu jo edellisissä tupoissa jo toteutettua, kun heille tupo ei maistu.

Valtion pitäisi sanoa jyrkkä ei näille SAK:n iltalypsyille. Jos SAK sitä tupoo niin kovasti haluaa, niin käyttäköön yleislakkoasetta, jolla uhkaamalla se aina on porvarihallituksen aikaan saanut tahtonsa läpi.

Anna-Leena Nieminen

Miksi SAK ei kuuntele järkipuhetta?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Talous- ja työmarkkinajärjestöt tukkanuottasilla ja eipäs-juupas nokittelussa keskenään. SAK:n harras toive on hyödyntää entistä pääjohtajaansa työministeri Lauri Ihalaista, ja se on silmiin pistävää. Tämä käy esille monista ulostuloista tupon uudelleen herättelemiseksi.
EK on jyrkästi kieltäytynyt tuposta, mutta sitä ei uskota. EK:n sana pitää, ainakin niin uskon, miksi siis tämä tyhjä puhe tuposta ja sen tarpeellisuudesta?

Vientiteollisuus tarvitsee joustoja, koska globaalisti toimivat, mutta meillä vaaditaan omaa valtiollista kolmikantaa ja se on virhe.
Palkkainflaatiolla ei voiteta mitään, sillä tänään saadut palkankorotukset mitataan jo huomenna korottuneina hintoina, joten kuka vielä uskoo palkankorotusten pitävyyteen?

Meillä on osaava työväki, mutta meillä on myös pitkät välimatkat ja ilmastomme on monia kilpailijamaitamme kylmempi ja ankarampi. Kun jo nyt virolaiset autokuljettajat ajavat Helsingissä keikkaa 15,00 euroa tunti, sisältäen kaikki kulut, ei suomalaisilla työnantajilla ole todella saumaa kilpailla heidän kanssaan, oli tupoa tai ei.

Meillä on viihtyisä ympäristö, mutta sinne kesämökeille on kaikilla toki matkaa, Suomi on harvaan asuttu maa.

Pörssiyhtiöiden viimeaikaiset toimet on myös herättänyt närää ammattiyhdistyskentällä. Nordean tai UPM:n tekemiset eivät ole jääneet huomiotta ja nyt näitä tapauksia yritetään käyttää keppihevosina taistelussa tupon puolesta. Miten tupo olisi voinut nämä irtisanomiset estää?

Matti Tukiainen uhkaa myös kostolla, kun toteaa avauksessaan jotenkin näin: ” Jos osakkeenomistajien ahneudella ei ole mitään rajaa, miten sitä olisi tavallisilla palkansaajilla”.

Uhkailut vain jatkuvat kirjoituksen loppua kohden, eli liittokohtaisilla neuvotteluilla todetaan olevan vaikeuksia sopia maltillisesti. Eikö Matti Tukiaisen suuhun koske näin sanoessaan? Hän alussa kirjoittaa ummet ja lammet maltillisuuden perään, mutta lopuksi uhkaa panna liittokokouksiin kostokurin päälle.

Ei Etelärantaa tarvitse teidän ohjastaa, kertokaa se meille yrittäjille suoraan, sillä jäsenet meillä päättävät viimekädessä. Korporaatioiden välinen nokittelu on sarjaa ”Paavin pallit ja nunnan nännit”, johon kuului vielä se työnantajan kiitos ilman palkankorotusta, vai pitääkö sanoa tupoa?

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

EK liikkuu edelleenkin tällaisissa utopioissa, kun sen aina voimassa olevana tavoitteena on palkkatason laskeminen vallitsevaa suurtyöttömyyttä hyväksikäyttäen:

"Suomi ei selviä ilman voimakasta työperäistä maahanmuuttoa.
Tarve on jopa 70 000 henkilöä vuodessa, tiivistää EK:n väistyvä toimitusjohtaja Leif Fagernäs."

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2010/08/22/Ty...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Vieläkin tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää ihmisten tämä vastakkainasettelu ja eturyhmien taistelu.Aina kun toinen pääsee edelle niin toinen lyö puukkoa selkään..tätä on jatkunut yli sata vuotta tässä maassa..eikä loppua tunnu tulevan ennen kuin ihmiset heräävät..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Totta puhut Vellu. Yhteiseen pöytään kaikki, ja sitten kolme kysymystä:

1. Mistä voimme jo nyt olla samaa mieltä? Vastaukset paperille.

2. Missä asioissa voisimme tulla toisiamme vastaan? Ja taas kaikki tieto talteen.

3. Kolmanneksi asiat joista ei voida missään olosuhteissa sopia. Nekin voi kirjata, mutta niillä ei ole merkitystä, kun niistä ei kerran voi sopia, kuten ei ilmeisesti tupostakaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei huono ajatus,koska jostain on lähdettävä liikkeelle. Tosin aika paljon on pureksittavaa..haittaako tuo. Kuitenkin melko turhaa sotaa pitää vielä seuraavat sata vuotta.

Käyttäjän Immukka kuva
Pekka Immonen

EK:n koko olemus on kuppikuntalaisuuden ilmentymä. Salaseuralaiset jotka keskenään juonivat ja vääristävät todellisuutta. Valitettavan vaikutusvaltainen organisaatio, joka on syypää suomalaisten yritysten "kansainvälistymiseen". Suomalaisten sisulla kokooma varallisuus on tuhlattu ulkomailla kun kuppikuntalaiset ovat uskoneet ulkomaalaisten"veljien" neuvoja miten sijoittaa rahaa huonoihin kohteisiin.

Juhani Kahela

Ay-mafia voisi ottaa oppia Saksasta. Julkisen sektorin palveluksessa 12 prosenttia työvoimasta. Meillä lähes 40. Nuorten työttömyys alle 10 prosenttia. Meillä lienee 25 prosenttia. Saksassa palkat joustaa alaspäin ja työpaikat säilyvät. Meillä palkat nousevat ja työpaikat katoavat. Työttömien korvaukset ja julkisen sektorin palkat maksetaan lainarahalla ihan Kreikan malliin. Ay-mafia luulee voivansa määrätä globaalit työelämän pelisäännöt samaan tapaan kuin jatkuvasti devalvoidun markan aikoihin. Montako promillea maailman työvoimasta on kolmikannan sopimusten piirissä. Ruotsistakin olisi paljon opittavaa. Palkankorotukset eivät saa vaarantaa ulkomaista kilpailukykyä. Työstä maksetaan, ei sairauspäivistä ja kaikista muista lorvipäivistä.

Pertti Väänänen

Baltiasta, Puolasta ja kohta myös Venäjältä tulevan kilpailun vaikutuksia ei tupoilla eikä iltalypsyillä voi kompensoida.

Juhani Kahela

Juuri noin. Miksei SAK kuuntele järkipuhetta. Ei voi, kun valta on turmellut järjen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Minkäs takia se Saksa on sitten velkaantunut rajusti viimisen 4v aikana?

Juhani Kahela
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Älä ihmeessä..äskön se oli vielä niin mallikas valtio.

Toimituksen poiminnat