*

MattiTukiainen

Kilpailukykysopimus syntyy?

Julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä 11.3.2016

Kilpailukykysopimus syntyy? Kilpailukykysopimus nytkähti eteenpäin, mutta on vaarassa kaatua. Kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt suosittavat jäsenliittojaan käynnistämään neuvottelut, joissa sopimus sovelletaan noin 300 työehtosopimukseen. Aikaa on toukokuun loppuun. Työnantajien EK ei kuitenkaan käynnistä soveltamisneuvotteluja, koska kaikki ammattiliitot eivät sopimusta hyväksy. SAK:n hallituksessa hyväksymisestä äänestettiin. Kolme liittoa äänesti vastaan, niistä yksi on Suomen suurin ammattiliitto palvelualojen Pam.

EK:n jarrutus on liioittelua, koska kattavuus on jo yli 80 prosenttia. EK teki saman virheen joulun alla, kun se keskeytti neuvottelut AKT:n ilmoitettua, ettei ole sopimuksessa mukana.

Muutkin ovat tehneet virheitä prosessin aikana. Hallitus läksi prosessiin suurella uholla pakkolakeineen ja tarkkoine aikarajoineen. Syyskuisen mielenilmauksen myötä hallituksen toiminta maltillistui, kun se huomasi, ettei koko ay-liike mene ihan vapaaehtoisesti kyykkyyn.

Ay-liikkeen virheeksi voidaan laskea se, että sopimuksen tavoitteista ei osattu kertoa riittävän konkreettisesti, jolloin työehtojen heikennykset korostuivat. Maamme kilpailukykyä pitää parantaa talouskasvun ja työllisyyden kohentamiseksi. Kun kasvu ja työllisyys ovat muualla EU-alueella lähteneet kasvuun, Suomessa junnataan nollakasvussa ja työttömyys kasvaa.

Sopimukseen pääsyn vaikeus johtuu juuri siitä, että kilpailukykyä parannetaan sopimalla työehtojen heikennyksistä. Vastustus on ymmärrettävää varsinkin pienipalkkaisilla palvelualoilla. Ennen homma hoitui devalvaatiolla. Se ei enää euro-oloissa ole mahdollista.

Käsillä oleva solmu voi aueta, jos hallitus poistaa pakkolait, lisäsäästöt ja veronkorotukset sekä toteuttaa kansalaisten ostovoiman turvaavat tuloveronkevennykset. Se voi saada Pamin harkitsemaan kantaansa uudestaan. Pamia ostovoima kiinnostaa erityisesti, koska sen säilyttäminen turvaa myös palvelualan työpaikkoja.

Jos Pam käynnistää soveltamisneuvottelut, kattavuus nousee yli 90 prosenttiin. Toki sopimus voi toki kaatua soveltamisneuvotteluihinkin. Vielä ei ministereiden kannata tuuletella nyrkkitervehdyksin.

Matti Tukiainen SAK:n työ ja elinkeinojohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

PAM pitää Suomea yhä jännityksessä.

Aamulehti ja muutama muukin tiedotusväline tänään: Hallitus on tähän mennessä luvannut arvioida veronkevennysvaraa vasta kesäkuussa. Selinin mukaan aikaisempi arvio olisi nyt parempi.

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/pam-odottaa-sipila...

Miten näet Matti Tukiainen, pitääkö maan hallituksen ottaa selkeä kanta noihin puhuttuihin yhden miljardin euron tuloveronkevennyksiin ennen ensi torstaita, jolloin PAM seuraavan kerran päättää suhtautumisestaan kilpailukykysopimukseen? Pakkolaieista ja lisäleikkauksistahan hallitus on valmis luopumaan.

Käyttäjän MattiTukiainen kuva
Matti Tukiainen

Mitä konkreettisemmin hallitus vastaa ostovoiman turvaamista koskevaan veronkevennyskysymykseen, sitä paremmat mahdollisuudet on sille, että Pam harkitsee asiaa uudelleen.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Hallituksella on tässä paljon valtaa käytettävissään. Selkeä ulostulo ei luulisi olevan liikaa vaadittu. Kertookohan sen puute kenties siitä, että hallitus ei todellisuudessa ole täysin yksimielinen nyt tehdyn sopimuksen hyväksymisestä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos vastauksesta. Pallo on siis nyt nähdäksesi maan hallituksella?

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Hallituskaan ei voi sitoa käsiään koko loppukaudeksi, koska koko sopimus ei tule vastaamaan kymmentä prosenttiakaan julkisen talouden vaatimasta sopeutuksesta. Mikäli sopimus olisi kiistelemättä syntynyt heti ensi yrittämällä, sen vaikutukset olisivat olleet moninkertaiset ihan positiivisten signaalien muodossa. Tällä vatuloinnilla sen uskottavuusarvo on pienentynyt aika reippaasti.

Julkisen talouden tasapainoittaminen tulee vaatimaan vielä useita leikkauksia. Helpoimmat ja nopeiten tuloksia saavat leikkaukset ovat liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto, yleishyödyllisten järjestöjen verovapauden poisto osingoissa ja muutenkin noiden vanhakantaisten järjestelmien tuominen nykyaikaan. Jo pelkästään noilla toimenpiteillä saadaan satojen miljoonien vuosittaiset säästöt. Nekin ovat vasta pakkotoimenpiteitä, että valtion talouden syöksy saataisiin edes hidastumaan. Kuntien määrää pitäisi karsia vähintään puoleen ja asettaa irtisanomisaika järjelliselle tasolle. Kuntasektorilta pitäisi antaa yksityisten hoidettavaksi kaikki epäoleellinen, eli infran kunnossapito, rakentaminen ja muu toisarvoinen toiminta, jonka tehottomuus ei kestä päivänvaloa sitä vahtivankaan instituutin toimesta.

Nuo hienot puheet työllisyyden kasvusta ja ostovoiman turvaamisesta ovat hallitukseltakin vain korulauseita. Niiden toteutuminen ei ole ennustettavissa ja muutenkin ne ovat vain nappikauppaa todellisten ongelmien rinnalla. Se todellinen ongelma on kuplatalouden aikana ylisuureksi paisumaan päästetty julkinen sektori, joten sieltä se karsiminenkin on aloitettava, mikäli viiden vuoden päästä halutaan liittää sanat Suomi ja hyvinvointiyhteiskunta samaan lauseeseen.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Käsillä oleva solmu voi aueta, jos hallitus poistaa pakkolait, lisäsäästöt ja veronkorotukset sekä toteuttaa kansalaisten ostovoiman turvaavat tuloveronkevennykset."

Miten kansalaisten ostovoima voidaan turvata, jos toiveiden varassa olevat miljardin euron tuloverokevennykset alentaisivat 3,5 miljardin yhteiskuntasopimuksen menetykset 2,5 miljardiksi? Ei mitenkään!

Meillä on nyt talouspolitiikassa Suomen malli, ulkopolitiikassa Suomen linja ja turvallisuuspolitiikassa Suomen sota. Pahemmaksi ei voi enää mennä.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Toivotaan, että EK tulee järkiinsä. Jos ei, niin se on selkeä osoitus siitä, että EK ei koskaan halunnut sopimusta.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Liitto X tänään 11.3. "Voihan Sipilä luvata, että hän peruu lisäleikkaukset. Mutta tämä on samanlainen lupaus, kuin bussipysäkillä kuultu ”heitä rööki, niin et saa turpaas”.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kirjoitin 7.3. blogin otsikolla "Yhteiskuntasopimus syntyy". Sen jälkeen tapahtumat ovat edenneet arviotani nopeammin. Olennaisin muutios on, että Yhteiskuntasopimus on nimeltään muuttunut Kilpailukykysopimukseksi. EK:lla ja hallituksella näyttää olevan kova tarve korostaa siihen ennalta sitoutumista. Erityisesti sitä vaaditaan PAMilta.

Hyvä olisi, jos hallitus voi jo tässä vaiheessa päättää veroratkaisuista PAMia tyydyttävästi. Tosiasia kuitenkin on, että sopimus on nykyiselläänkin tarpeeksi laaja. Aikanaan siihen yhtyvät alakohtaisten neuvottelujen jälkeen myös nyt ulos jääneet. Ne saavat sopimuksiinsa, joitakin tekstiparannuksia ja varmuuslausekkeita, joilla kokonaisuuteen ei ole juurikaan vaikutusta.

Paketin välitön rahallinen vaikutus on vähäinen. Se alentaa työvoimakustannuksia jonkin verran. Olennaisinta kuitenkin on kokonaisvaikutus. Sopimus takaa työrauhan ainakin kahdeksi vuodeksi.

Se on jo aika, jonka kuluessa hallitus voi tehdä merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia kuten esimerkiksi saada SOTEn uomiinsa. Sovittelemista riittää. Yhä vahvemmin nousee esiin viiden SOTEalueen malli. Siinä riittää vatuloitavaa. Jo senkin vuoksi on tärkeää, että työmarkkinaratkaisu saadaan maaliinsa.

Juhani Kahela

Nämä sopimukset ovat pelkkää p@&kan puhumista ja todellisen ongelman kiertämistä. Meillä on 600.000 työtä vailla työtä olevaa. Tarvitaan sopimus, jossa määritellään tuon luvun alentumisnopeustavoite.numeroina ja 3 kuukauden välietappeina. Jos jäädään jälkeen, niin sovitaan konkreettisesti mitattattavat korjaustoimet ja päinvastaisessa tapauksessa parantamistoimet. Esimerkkinä Finnair. Lääkekuuri on tehonnut ja palkkaa nyt lisää henkilökuntaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Juu, kilpailukykysopimus syntyy. Hallitus alentaa verotusta ja lisää julkista velkaantumista.

Maksajina ovat tulevat sukupolvet.

Hienoa, kiitos vain ay-liikkeelle vastuun kantamisesta taas kerran.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Viljo Heinonen väittää: "Paketin välitön rahallinen vaikutus on vähäinen."

Yhteiskuntasopimuksen kilpailukykypaketilla otetaan työtätekeviltä pääomalle ja yhtiöille 3,5 - 5% palkoista ja muista työehdoista.

Tässä helppo laskentamalli ensi vuodelle. Suomen bkt 200 mrd, nettopalkkojen osuus 48%, palkansaajia 1,4 miljoonaa. Otto/palkansaaja/vuosi 2400 - 3428 euroa.

Millään "Suomen mallilla" ei poisteta historiallisen suurta tulonsiirtoa työtätekevillä kapitalistiluokalle.

*Keskusjärjestöt vastaavat maan hallituksen 2.3.2016 tekemään pyyntöön täsmentää seuraavia työmarkkinakierroksia koskevaa kirjausta. Järjestöt lähtevät siitä, että tulevat neuvottelukierrokset toteutetaan seuraavalla tavalla (Suomen malli):

Työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Suomen mallin valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan ja valmistelussa otetaan tarkemmin kantaa palkansaajien ja työnantajien näkökulmasta sopimusalan ja sen kehityksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin.

Valtakunnansovittelijan tulee sovittelutoimessaan tukea edellä todettua periaatetta.*

Toimituksen poiminnat