*

MattiTukiainen

Haukat saivat yliotteen EK:ssa

Haukat saivat yliotteen EK:ssa

Yritys saada aikaan laaja työmarkkinaratkaisu kaatui työnantajien EK:n tahdonpuutteeseen. EK teki prosessin aikana kolme virhettä – tai tietoista ratkaisua – jotka johtivat sopimuksen kariutumiseen.

Ensiksi EK ei tarttunut heti SAK:n syyskuiseen tarjoukseen, joka olisi merkinnyt palkkojen nollaratkaisua vuodelle 2017 ja viennin asemaan pohjautuvan sopimusmallin siitä eteenpäin.

Toiseksi EK julkisti tupojen teon estävän sääntömuutoksen juuri neuvottelujen viime metreillä. Se antoi sopimukseen koko ajan kriittisesti suhtautuneelle AKT:lle mahdollisuuden ilmoittaa, että se ei ole mukana sopimuksessa.

Kolmanneksi EK katkaisi neuvottelut AKT:n ilmoituksen takia. EK siis antoi yhdelle ammattiliitolle veto-oikeuden, kun yli 70 liittoa olisi ollut valmiita jatkamaan neuvottelutietä ja pyrkimään sopimukseen.

SAK tarjosi vielä neuvotteluiden loppuvaiheessa joustavaa lomarahamallia, joka ottaisi huomioon työllisyystilanteen ja helpottaisi yritysten taloutta matalasuhdanteessa. Työttömyyden lisääntyessä lomaraha laskisi ja hyvän työllisyyden aikana puolestaan nousisi. Normaalissa työttömyystilanteessa lomaraha pysyisi nykyisellä tasolla.

Sekään ei kelvannut EK:lle.

Ei voi olla yhtymättä Raimo Sailaksen jokunen viikko sitten esittämään johtopäätökseen, että taustalla on EK:n ideologinen motiivi työntää ay-liike sivuraiteille yhteiskunnassa. Tätä ideologista pyrkimystä tukee myös Sipilän kolmen ässän hallitus.

Tämän politiikan seurauksena ovat hallituksen pakkolait, jotka aiheuttavat lomarahaleikkauksineen, sairauspäiväkarensseineen ja julkisen sektorin lomien leikkauksineen noin 5 prosentin – julkisella sektorilla jopa 7 – prosentin tulojen leikkaukset.

SAK toimii eduskunnan suuntaan estääkseen pakkolakien toteutumisen, koska ne ovat kohtuuttomia pienipalkkaisille työntekijöille, ja koska ne ovat jyrkässä ristiriidassa länsimaisen sopimisoikeuden kanssa.

Mutta olisiko kuitenkin vielä kerran yritettävä sopimusta? Se olisi isänmaan ja palkansaajien kannalta parempi vaihtoehto.

Matti Tukiainen

SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Onhan ne säädetty nykyisetkin lait, joita nyt muutetaan. Onko ne olleet silloin pakkolakeja ? Onko silloin puututtu sopimusvapauteen, josta demarit pitää älämölöä.
Työsopimuslaki ym.

Yritysten kilpailukykyä kohentava lakipaketti

https://www.tem.fi/ajankohtaista/vireilla/lausunto...

https://www.tem.fi/files/44230/HE_kustannuskilpail...

Käyttäjän MattiTukiainen kuva
Matti Tukiainen

Pakkolaki tulee siitä, että kielletään sopimasta työehtosopimuksella paremmin. Se on vastoin yleistä käytäntöä, jossa lailla pyritään suojelemaan työelämän heikompaa osapuolta työntekijää. Hallituksen pakkolaeilla suojellaan vanhempaa osapuolta työnantajaa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Eikö eduskunta saa säätää parlamenaarisella enemistöllä lakeja ilman SAK:n veto-oikeutta.

Käyttäjän MattiTukiainen kuva
Matti Tukiainen Vastaus kommenttiin #4

Saa toki säätää ilman SAK:n tai kenenkään muun järjestön veto-oikeutta. On kuitenkin erinäinen määrä kansainvälisiä sopimuksia (mm. ILO) ja EU:n perusoikeudet, joista eduskunta ei voi poiketa kuin perustuslainsäätämisjärjestyksessä - EU:n perusoikeuksia ei silloinkaan. ILO:n sopimukset ja EU:n perusoikeudet pohjautuvat länsimaissa omaksuttuun käytäntöön, johon jo viittasin koskien työelämälakien perusajatusta suojella työelämän heikompaa osapuolta sekä sitä, että läntisissä demokratioissa työehdoista sopivat osapuolet keskenään. Tätä oikeutta ollaan rikkomassa.

Lisäksi SAK:lla on oikeus ilmaista mielipiteensä niin kuin kaikilla muillakin ihan kaikista hallituksen tai hallitusten lakiesityksistä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #6

Saa kaikki tahot lausua näkemyksensä ja SAK:lta on pyydetty myös lausuntoa, kuten muiltakin palkansaajajärjestöiltä .

Mitä tulee perustuslainmukaisuuteen, eikös hallituksen esitykset ole määräaikaisia lain muuttamisia, joka monien mielestä tekee niistä tavallisella säätämisjärjestyksellä säädettäviä lakeja.

P.s. Kirjoitin tuolla toissaalla äsken Lars-Erik Wilskman blogiin,
että itse kyllä hakisin vielä ratkaisua monivuotiseen palkkaratkaisuun ja paikallisen sopimisen laajentamiseen. Enkä ole jättänyt tuota näkemystä vain täällä sanottavaksi.

Käyttäjän MattiTukiainen kuva
Matti Tukiainen Vastaus kommenttiin #8

Kysymys perustualainsäätämisjärjestyksestä jakaa toki mielipiteitä. Tosin en ole vielä kuullut ainoankaan valtiosääntöasiantuntijan puoltavan hallituksen tulkintaa - vaikka kyse onkin määräaikaisesta laista. Sen sijaan olen kuullut olen SAK:n kannalla tässä tulkinnassa. Käynnissä oleva lausuntokierros tuonee esiin eri asiantuntijoiden näkemyksiä. Viime kädessä tulkinnan tekee perustuslakivaliokunta, joka yleensä ei ole tehnyt poliittisia tulkintoja vaan nojaa asiantuntijoihin.

Määräaikaisuus muuten koskee vain sitä, voiko sopia paremmin työehtosopimuksessa. Tämä tulee johtamaan varsin erikoiseen tilanteeseen määräajan umpeuduttua kolmen vuoden päästä, kun ammattiliitot pyrkivät palauttamaan tehtyjä heikennyksiä. Itse asiassa kompensaatiovaatimukset nousevat esiin jo ensi syksyllä, kun neuvotellaan työllisyys- ja kasvusopimuksen jälkeisen ajan työehdoista. Sopimisen tie olisi niukempanakin siis parempi vaihtoehto.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen Vastaus kommenttiin #11

Miksi SAK jäi AKT:n panttivangiksi ja miksi 50 000 jäsenen liitto voi pysäyttää koko Suomen. Miksi Suomessa on lakkoja murskaavasti enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Sana luottamus ei riitä vastaukseksi, jos se tarkoittaa vain toisen osapuolen luottamusta.

Käyttäjän MattiTukiainen kuva
Matti Tukiainen Vastaus kommenttiin #22

SAK ei jäänyt kenenkään panttivangiksi vaan olisi halunnut jatkaa neuvotteluja.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #6

Pakkolakeja olivat myös edellisen eduskunnan päätökset koulutusvapaista ja loma-ajan sairastamien kustannusten vastuista.

AKT ei lähtenyt mukaan sopimukseen, sillä taustalla ovat vaatimukset palkankorotuksista nykyisen sopimuksen umpeuduttua. Tämä sitten kaatoi ns. yhteiskuntasopimuksen syntymisen ja ajaa likaisen työn vääjäämättä vastuuttoman ay-liikkeen sijaan eduskunnan päätettäväksi - kuten tapahtui myös 1990-luvun kriisissä.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #6
Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #6

Matti Tukiainen

Oleellinen jää monelta huomaamatta. Nyt on jääty kinastelemaan sopimisesta ja syyllisten laittamisesta oikeaan järjestykseen. Kyllä siellä Hakaniemessäkin seurataan maailman talouden suhdanteita ja etsitään syitä eri maiden menestykseen tai epäonnistumiseen.

Euro on vuoden aikana heikentynyt dollaria vastaan 15 %. Siis yhteisvaluutan heikkeneminen on tehnyt entistä halvempia vientituotteita EU alueen ulkopuolelle. Sisämarkkinoilla valuutalla ei ole juurikaan merkitystä, mutta vastavuoroisesti ostaja arvioi toimitusvarmuutta ja laatua suhteessa hintaan.

Miksi Suomen vienti putoaa jatkuvasti, vaikka vientituotteidemme valuutassa mitattu arvo on pudonnut 15 % ? Pudotus alkaa jo lähennellä markka-ajan devaalvaatiota, mutta tämäkään ei nosta vientiä. Suomen vienti putosi syyskuussa 13 % vuodentakaiseen.

Myös vähäinen ulkomainen investointihalukkuus Suomeen on täysin juuttunut. Eurooppa sai vuonna 2014 enemmän suoria ulkomaisia investointeja kuin koskaan aikaisemmin. Investointiprojektien määrä nousi 10 prosentilla ja ne synnyttivät 185 600 työpaikkaa, 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomeen suunnattujen investointien määrä putosi kuitenkin yhdeksän prosenttia ja niiden työllistävä vaikutus romahti kolmannekseen edellisestä vuodesta. Suomesta on muutamassa vuodessa hävinnyt 30 000 vientiteollisuuden ja niiden alihankkijoiden työpaikkaa.

Edes 5 % tavoilteltu tuottavuusloikka ei paranna tilannetta ennenkuin Suomi koetaan turvalliseksi maaksi sijoittaa. Tärkeintä investointipäätöksiä tehtäessä arviopidaan maan hallitusten talouspolitiikan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta, työmarkkinoiden vakautta ja tuotannon ja logistiikan riskejä. Suomessa nämä investoijan tai ostajan näkövinkkelistä ovat huonot. Miksi edes miettiä suomalaista tuotetta, kun markkinoilta saa saman ilman riskiä.

Edellämainittujen kriteereiden korjaamisessa Suomi ei tule onnistumaan lähivuosina ja annamme kilpailijamaille avoimen tilaisuuden viedä investoinnit tai tuotannon suoraan nenämme edestä.

Suomalaiset vientiyritykset eivät kilpailusta luovu vaan siirtävät tuotantonsa ulkomaille vakaammille talousalueille ja lähemmäksi asiakasta.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #34

No kerropa meille sitten ne euromaat joissa vienti vetää, poislukien Saksa ? Me teemme investointihyödykeitä markkinoille joilla ei ole kysyntää ? Miten perustelet, että pakkolakien avulla kysyntä näillä markkinoilla paranee ?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #46

Ihan kaikki muut maat Euroopassa tai rahaliiton alueella, ovat onnistuneet lisäämään vientiään - paitsi Suomi. Kaikkien muiden Eu-maiden vienti lähti kasvuun 2008 romahduksen jälkeen viimeistään v. 2010.

Fagerström voisi seurata tilannetta ( tilastoja ) tarkemmin pelkästään hölötyksen sijaan tiedonportaina ollen nähtävästi iltapäivälehtien lööpit.

Pitäisikö vääntää vielä rautalangasta... tai syistä siihen, miksi suomalainen tavara ei käy kaupaksi ja miksi investoinnit Suomeen ovat likipitäen olemattomia muihin läntisiin teollisuusmaihin verraten ?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #48

"Pitäisikö vääntää vielä rautalangasta..."

Väännä nyt rautalangasta miten vienti lähtee vetämään?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #49

Kaikkien muiden euromaiden vienti on ollut kasvussa v. 2009 lähtien tai viimeistään v. 2010, joten Makkonen voi väännellä rautalangasta malleja oman mielensä mukaan.

Mikäli Suomen vienti olisi kehittynyt samoin, kuin rahaliiton ja EU-maiden vienti konsanaan sitten v. 2008 lähtien, olisi se nyt euromääräisesti n. 30 miljardia euroa suurempi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #50

Et sitten kertonut, syynä taitaa olla ettet tiedä sen paremmin kuin hallituskaan. Öljyjalosteet ovat suurin vientiartikkelimme, näissä palkkojen osuus on ehkä prosentin luokkaa, eli senverran halvemmalla menisi kaupaksi jos ilmaiseksi tehtäisiin. Paperissa palkkojen osuus on ehkä 3%, ei juuri palkat vaikuta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #53

Kemianteollisuudessa palkkojen osuus arvonlisästä on tosiaan teollisuudenaloista pienin, hiukan alle 50%. Enkä usko että juuri kukaan kaipaa palkanalennuksia Nesteellä joka tekee erittäin hyvää tulosta laadukkailla tuotteilla.

Metalli on suurin työllistäjä Suomessa ja sen tilanne on kaikkein huolestuttavin. Metalli ei pärjää edes kotimaisilla välituotemarkkinoilla, puolet metallin välituotekäytöstä tulee tuontina.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Minusta on jo aikakin rajoittaa ahneutta laeilla. Toki se pitäisi kohdistaa kapitalisteihin ja lottovoittajiinkin eikä vain työväkeen. Juuri nyt tarvittaisiin kipeimmin pakkolakeja lääkärien ja lakimiesten liitoille, jotka nykyisen lainsäädännön vallitessa härskisti kiristävät itselleen kohtuuttomia etuja yhteiskunnalta.
Esimerkiksi: Kuntien kokema lääkäripula ei johdu koulutusmäärien vähyydestä, vaan siitä, että yksityisbisneksillä veronkiertoineen lääkärit keräävät entisen terveyskeskuslääkärin kuukausipalkan puolessa työajassa, jos ei jo nopeamminkin. Yhteiskunta joutuu vain maksamaan, kun on hirttänyt itsensä toisaalta lääkäriliiton nauttimaan kilpailun estävän ammattisuojan ja toisaalta lakisääteisesti annettujen hoitotakuiden kautta.
Tämä kehitys on jatkunut siitä alkaen, kun kokoomus päästettiin hallitukseen. Ei ihme, etttä kokoomusta noissa piireissä uskollisesti äänestetään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tälläinen syyttelyretoriikka ei kuulu aikuisten ihmisten välille, vaikka jokaisella varmasti onkin näkemys siitä ketä pitäisi syyttää. Olen pitkin kesää ja syksyä hämmästellyt vuoron perään SAKin puolelta tulevia erittäin hyviä avauksia sekä sitä surullista syyttelyretoriikkaa - johon toki muutkaan osapuolet eivät ole syyttömiä. On vaikea kuvitella että haukkumalla julkisesti neuvottelukumppaneita jotenkin edistetään asioita.

SAK lupasi euroon liityttäessä että se joustaa valuutan sijaan jos sitä tarvitaan. Nyt sitä tarvitaan. Emme me kaikki ajattele pelkästään omaa lompakkoamme lyhyellä tähtäimellä, vaan myös sitä kuinka talous saadaan nousemaan samaan tapaan kuin vuotta 2008 edeltävän reilun vuosikymmenen. Nousukaudella SAK onnistui hyvin: 1990-luvun alusta vuoteen 2008 palkat nousivat samaa tahtia tuottavuuden kanssa. Nyt pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja katsoa mitä sen jälkeen on mennyt vikaan.

Tunnustuksena SAKille kuitenkin se, että se - ehkä jotain poikkeusta lukuunottamatta - on ollut ehkä vähiten jääräpää kolmikannassa tänä vuonna. Jopa SAK ehdotti aiemmin sitä että rahoitetaan työnantajamaksujen alennusta alvin korotuksella. Tämä olisi kohdentanut rasitukset tasaisesti meihin kaikkiin suomalaisiin ja tehnyt sen mihin yhteiskuntasopimuksella pyrittiin. Hallitus on kuitenkin hirttäytynyt siihen 'veroja ei koroteta'-dogmaan. Kuitenkin ihmisille keskeisintä on se reaalinen ostovoima, joka laskee joka tapauksessa.

Käyttäjän MattiTukiainen kuva
Matti Tukiainen

On totta, että euroon liityttäessä sovittiin, että joustetaan. Samassa sopimuksessa kuitenkin sovittiin myös, että työehtosopimusten yleissitovuudesta pidetään kiinni. Sitä ollaan nyt murentamassa, jos paikallinen sopiminen toteutetaan lakiteitse.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllähän se lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle ja sillä pitää olla täydet oikeudet kävellä työmarkkinajärjestöjen yli jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jos se osoittautuu huonoksi vedoksi, hinta maksetaan sitten vaaleissa.

Metallilta tuli kuitenkin ihan hyvä pointti joka kannattaa ottaa huomioon kun 'pakkolakeja' pohditaan. Myös EK:n kannattaa muistaa että eduskunnan valtasuhteet eivät tule ikuisesti olemaan nykyisenkaltaiset. Siinä on mietittävää että onko eduskunnan laajempi vallankäyttö työmarkkinoilla pitkällä tähtäimellä hyvä vai huono juttu.

Minä toivoisin että saisitte paketin sovittua. Lasketaan työn hintaa määräaikaisesti vaikka kahdeksi vuodeksi ja laaditaan kunnon mittarit sen suhteen että onko heikennyksillä saavutettu se mitä tavoiteltiin. Mittareista Sipiläkin jaksaa aina puhua. Jos tällä saavutetaan se mitä sillä on lupailtu, hyvä juttu. 5% ei ole paha edes meille pienipalkkaisemmille. Etenkään kun jo sapuskan hintakin on laskenut 3% vuodessa.

Käyttäjän MattiTukiainen kuva
Matti Tukiainen Vastaus kommenttiin #7

Työmarkkinajärjestöjen yli voi toki kävellä, mutta ei ihan noin vain kansainvälisten sopimusten ja EU:n perusoikeuksien. Ja toki hallitus kantaa tekemisistään poliittisen vastuun. Elämme vaikeaa aikaa eikä käy kateeksi hallitusta. Sitä voi kuitenkin kritisoida perustellusti siitä, että se lähtenyt ajamaan työnantajien ja yrittäjien työelämätavoitteita poliittisin keinoin. Tämä heijastuu EK:n neuvotteluhalukuudessa - tai haluttomuudessa. Sopimus on minunkin toiveeni.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

No mutta hei tsemppiä. Ei varmasti liitoissakaan ole helppoa sovitella yhteen älytöntä määrää erilaisia näkemyksiä.

Yritetään olla syyttelemättä toisia ja luodaan jokainen omalta osaltamme sitä fiilistä että kaikki ollaan samassa paatissa. Ja tehdään hommamme niin hyvin kuin pystytään. Se on joka tapauksessa parempi tie kuin riidellä ja lakkoilla. Lakon oikea paikka on sitten jos palkat eivät nouse vaikka tuottavuus kasvaa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #12

Verrattuna 60-lukuun tuottavuudessa ja palkoissa on nyt n. 30-40%:n gappi pääoman eduksi. Pitäisikö siis lyödä yleislakko päälle, kunnes saadaan vähintään 30%:n palkankorotus?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #35

Jos julkiset menot leikataan 60 - luvun tasolle, palkat voi nostaa haluamallesi tasolle. Tulkintasi kehityksestä on väärä.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #39

Julkisen sektorin alijäämän leikkaaminen tarkoittaa yksityisen sektorin ylijäämän(tai ulkomaansektorin) pienenemistä. Niinollen julkisen sektorin leikkauksilla yhdistettynä palkkanostoon olisi yksityiselle sektorille tuplavaikutus. En myöskään näe oikein mitään relevanssia noiden kahden asian välillä. Paitsi tietysti yksityistäjäkyykyttäjäideologian, tai pikemminkin antistatistisen dogman.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #41

Ei tätä keskustelua kannata ihan oikeasti käydä. Rupeaa vain panta kiristämään otsaa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #42

Näinpä.

Olisit tietysti voinut jo jättää väliin ennenkuin jakelet taas tuota muokattua totuutta tuottavuuden ja palkkojen suhteesta.

Kuten varsin hyvin tiedät, palkat ja tuottavuus eivät koskaan ole olleet samalla tasolla, vaan niiden välillä on aina eroa. Kuinka suuri tuo ero sitten on, riippuu lukemattoman monesta tekijästä ja muuttujasta. Tuon vuoksi niiden vertailu on järkevää ainoastaan lähtötason mukaan, ja siksi lähtötaso sopivasti valikoiden voidaan joko sanoa että palkat laahaavat yli 30% tuottavuutta alempana(vertailukohtana 1960-luku), tai useita kymmeniä prosentteja korkeammalla(vertailukohtana vuosi 2007).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #52

Pääoman osuus tulonjaosta ei ole kasvanut, vaan julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen. Ne rahoitetaan sillä tuottavuuden ja palkkojen erolla. Sen unohdat aina sanoa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Minusta yksityisenä kansalaisena näyttää siltä, että AKT (taas!) teki sopimisen mahdottomaksi. Kun keskeinen liitto yksipuolisella ilmoituksella ilmoitti lähtevänsä yhteiskuntasopimuksesta, miksi neuvotteluja kannattikaan jatkaa?

Tämä EK:n syyttely kuulostaa SAK:lta puolestaan yritykseltä kaataa vastapuolen niskaan omia likakasojaan. SAK ei nauti kaikkien jäsenliittojensa luottamusta, jolloin yksittäinen liitto pompottaa koko sopimusjärjestelmää.

Tältä tämä yksityisenä kansalaisena ja palkansaajana näyttää. Olisin toivonut parempaa!

Käyttäjän JuhaHyvrinen kuva
Juha Hyvärinen

Matti Tukiainen on oikeassa, siinä, että EK on tullut itsevarmaksi kun sillä on Sipilän hallitus tukenaan.

Asian perustuslaillisuus on sikäli ongelmallista, että sitä tulkitsee perustuslakivaliokunta, joka edustaa eduskunnan enemmistön tahtoa, eikä ole puolueista riippumaton, vaikka näin pitäisi olla ja luulla.

PLV on ennenkin tehnyt monen mielestä perustuslain vastaisia päätöksiä paljon merkittävimmissäkin asioissa. Esim. päätettäessä Suomen markasta luopumisesta, valiokunta katsoi, ettei asiasta tarvitse tehdä edes lakia, saati sen säätämistä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Ainoaksi todelliseksi esteeksi saattaa nousta EU tuomioistuin, mikä saattaa pitää pakkolakia EU kulttuuriin kuuluvan sopimusvapauden rikkomisena.

Kuten kokemuksesta tiedämme Brysselin herrat ovat ainoita, joita meidän poliitikkomme kuuntelevat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Henkilön oikeus solmia sopimuksia on huomattavasti tärkeämpi periaate kuin organisaatioiden väliset sopimukset. Olisi aika nurinkurista että jos organisaatiot saavat nyt jo ohittaa ihmisten sopimukset, niin maan lainsäätäjä ei saisi ohittaa organisaatioita. Eri asia sitten on mikä tässä nimenomaisessa tilanteessa olisi paras ratkaisu, mutta perustuslaki on päin prinkkalaa laadittu jos se estäisi 'pakkolait'.

Joskus pitää myös kysyä että kuka onkaan se heikompi osapuoli josta usein puhutaan. Suomessa on kymmeniä tuhansia firmoja jotka elävät parin viikon päässä maksukyvyttömyydestä. Eikä takana ole sossua turvaamassa. Niillä on vähän eri tilanne kuin paljon julkisuudessa pyörivillä supertulosta takovilla pörssiyhtiöillä.

Käyttäjän MattiTukiainen kuva
Matti Tukiainen

Olet oikeassa siinä, että yrityksiä on hyvin erilaisia ja monet yksinyrittäjät ovat samassa tai jopa huonommassa asemassa kuin palkansaajat. Siksi olisikin tarpeen miettiä aivan erikseen yksinyrittäjien - joista osa on vastoin tahtoaan yksinyrittäjä - asemaa työelämässä. SAK on tähän valmis.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander Vastaus kommenttiin #31

Entisenä yksinyrittäjänä sanoisin, että paljon huonommassa. Perusturvakaan ei ole itsestään selvä. Pari vuotta sitten Kela halusi TE-toimiston selvittävän, olenko päätoiminen yrittäjä. Kysymys oli peräti 41 eurosta. Kokemattomana ex-yrittäjänä olin erehtynyt kutsumaan työkorvauksena maksettua palkkiota yritystuloksi. Viiden viikon viive työmarkkinatuessa oli tuossa tilanteessa aika paha juttu.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Hyvä kertomus siitä, mitä todella tapahtui. Suomen kannalta tämä on kuitenkin pahin mahdollinen lopputulos. Olisi pitänyt jatkaa hyväksi havaitulla sopimisen linjalla, kuten ay-liike ja SDP ovat vaatineet.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Joskus sellainen pieni pala nöyryyttä ja itsekriittisyyttä sopisi kaikille.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ja kun sitä ei rahtustakaan EK:lta tai sen hallitukseen saamilta puudeleilta löytynyt, niin tämä on lopputulos. Ehkä EK tulevaisuudessa hankkii neuvottelujärjestöönsä neuvottelutaitoisia työntekijöitä. Rahaa luulisi sen verran olevan ettei jää palkanmaksukyvystä kiinni pätevän henkilökunnan löytyminen.

Teemu Terava

Tärkeintä on että ay-liike tavoitteli pyyteettömästi maan edun ja talouden kannalta parasta ratkaisua.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Onpas tästä EU:sta tullut nyt kovin suosittu. Jotkut huutavat jo YK:takin apuun.

EU:n arvo ja entisten skeptikkojen EU myönteisyys EU:ta kohtaan kasvaa edelleen, kun sieltä alkaa tulla Suomeen Jutta Urpilaisen EVM vakausmekanismismiin tallettamia varoja. Sillä luukulla Kreikka on suosittu vieras. Siltä luukulta annetaan avustusta maille jotka eivät itse pysty saamaan talouttaan kuntoon.

Muistaaksen Suomessa oli 2010 ennen ja jälkeen hirvittävä poru siitä miksi Kreikassa ei laiteta asioita kuntoon. Miksi Suomen veronmaksajien pitää auttaa laiskoja oliivinviljelijöitä ja pitää pystyssä valtavaa julkishallintoa sekä ylimitoutettuja palkkoja.

Kyllä siellä vasemmisto ja oikeistohallitukset laittoivat vuoron perään asioita kuntoon. Kreikan hallitus sääti tiukkoja leikkauksia etuisuuksiin, työehtoihin ja palkkojen alennuksiin. Ei ollut EU tuomioistuin kieltämässä näitä kansallisia päätöksiä. Eivät ne tule Suomeenkaan eduskunnan säätämiä väliaikaiseksi suunnittelemia työelämän lakeja vaatimaan peruttavaksi.

Minä puolestani oletan, että EU:n komissio, IMF ja luokituslaitokset tulevat kannustamaan (edellyttämään) Suomen hallituksen ryhtymään pikaisesti vaikuttaviin toimenpiteisiin talouden ja budjettivajeen tasapainoittamiseksi.

Tämän päivän uutisista ja palkansaajajärjestöjen lausunnoista olen kuitenkin ymmärtänyt, että yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kaatumisessa ei ole mitään dramaattista. Kun työmarkkinajärjestöt päättivät antaa hallitukselle vaihtoehdon toteuttaa niitä uudistuksia joihin itse eivät kyenneet, olisi kai kohtuullista myös hyväksyä hallitukselle luovuttamansa mandaati, koska sen sisältö on ollut kaikkien tiedossa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kreikan hallitus sääti tiukkoja leikkauksia etuisuuksiin, työehtoihin ja palkkojen alennuksiin."

Ja nyt Kreikan talous on kunnossa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kreikan menot rupesivat laskemaan hentoisesti 2011, 2014 sen bkt kasvu oli kääntynyt plussalle vaikka talouspolitiikka jatkui kiristävänä - jopa niin kipeänä että valtio teki ylijäämäisen primääribudjetin. Se olisi vieläkin plussalla ilman kevään suurlakkoja ja mielenosoituksia.

Kreikka on ajanut itsensä paljon surkeampaan tilanteeseen velkaelvyttämällä taloutta 1960-luvun alusta lähtien joka vuosi.

Käyttäjän LauriViherv kuva
Lauri Vihervä

Vain idiootti pitää Kreikkaa hyvänä esimerkkinä kiristystoimien toimivuudesta. Suurtyöttömyys ja inhimillinen katastrofi eivät ole hyviä esimerkkejä järkevästi hoidetusta taloudesta.
Se, että Kreikassa talous on muutaman tunnin näyttänyt plussa, ei ole merkki talouskurin onnistumisesta.
Suomi kyllä ottaa oppia Kreikasta jättämällä veroporsaat ja pääoman rauhaan sekä potkimalla heikoimpia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #32

Kreikka on pikemminkin esimerkki siitä mitä holtiton velkaantuminen ja talouden suorituskykyyn nähden ylimitoitettu kulutus saavat aikaan. Eikä se inhimillinen katastrofikaan koske kaikkia. Mediaanikreikkalainen on edelleen vauraampi kuin ruotsalainen tai saksalainen.

Talous kasvoi toista vuotta yhtä mittaa. Ja kasvaisi edelleen ilman kevään rymyjuhlia. Saattaa kasvaa niistä huolimatta.

Suomen verotus on kansainvälisesti melko korkealla tasolla, joskin nettoveronmaksajien osuus väestöstä on hyvin pieni. Vain noin suurituloisin 30% maksaa nettona veroja.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #33

"reikka on pikemminkin esimerkki siitä mitä holtiton velkaantuminen ja talouden suorituskykyyn nähden ylimitoitettu kulutus saavat aikaan."

Vielä paremmin se on malliesimerkki siitä kuinka leikkauspolitiikka vain heikentää velkaantumisastetta lama-aikana kerroinvaikutusten kautta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #37

Kyllä, lyhyellä aikavälillä näin varmasti käy. Mutta ei pidä katsoa asioita noin vain kvartaali eteenpäin.

Jyrki Paldán

Ainoa kasvava merkittävä sektori Kreikassa vuonna 2014 oli turismi. Kaikki muut suuret sektorit kärvistelivät edelleenkin laskussa.

http://www.levyinstitute.org/pubs/sa_gr_5_15.pdf
s. 3

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"sen bkt kasvu oli kääntynyt plussalle vaikka talouspolitiikka jatkui kiristävänä"

Satuja kertomallako yhteisvelkavaluutta kuntoon saadaan?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jarmo Makkonen

Yhteisvaluutta on heikentynyt dollariin nähden vuodessa 15 %. Markka-aikaan muistellen olisimme nyt ikäänkuin devalvoineet tuon 15 %.

Ei vaan vienti vedä. Syyskuussa pudotusta oli 13 % edellisvuoteen verrattuna.

Tänään EKP lisää rahoituista markkinoille ja dollari ja euro ovat pariteetissa viimeistään kevväällä 2016. Silloin ulkomaankaupassa käyttämämme valuutta on devalvoitunut 20 %.

Suomi on pudonnut EU:n ainoaksi maaksi, missä talous supistuu. Kaikissa muissa EU-maissa talous kasvaa.

Kreikka 1,4 %, Bulgaria 2,2 %, Romania 3,7 %, Suomi -1,0 %.

Kari Happonen

KIrjoitat asiaa Matti Tukiainen, eihän EK:lla alunperinkään ollut aikomusta mitään sopimusta tehdä. Minkälaisen sopimusehdotuksen EK on laittanut pöytään neuvotteluissa ei muuta kuin...EI RIITÄ... se on tullut tutuksi. Eihän heidän tarvii mitään sopimusta tehdä,koska hallitus tarjoaa EK:lle parempia etuja "pakkolakien" ansiosta.. ATK teki mielestäni hyvän vedon, jäämällä pois ja nyt ehdottamalla tulevansa neuvotteluihin, JOS pakkolait vedetään pois. Sipilä saa omaa lääkettään maistaa, eihän hän ole muuta tehnyt kuin kiristänyt vaatimuksillaan. Ei Sipilä mitään pakkolakeja vie läpi,hän vetää asiat viimeiseen viivalle ja peruu. Onhan se jo nähty hänen pelinsä. Senverran viellä EK:sta...Häkämies on huonoin toimitusjohtaja mitä siinä on ollut,sekä "perskärpänen" Jalonen hännystelemässä. Heidän kanssa ei saa mitään sopimusta sovittua,muuten kuin työtaistelu toimin.
Ehdotan ammattiliitoille ,olis aika näyttää mitä hallitus/EK on tilannut ja laittaa kova kovaa vastaan. Vaikka hallitus ja sen ala puolue EK ovat syyllistäneet työväestöä tästä kurjuudesta, mutta on ainakin SAK tosissaan yrittänyt...MIKÄÄN EI KELPAAEK;lle.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

SAK:lle ei missään vaiheessa ole kelvannut hallituksen ajama 15 prosentin kilpailukyvyn parannustavoite. Ihan ajan haaskausta on nyt yrittää vierittää syytä muiden niskoille.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toisaalta SAK on ehdottanut kuitenkin samaan suuntaan meneviä ratkaisuja. Ne 5% tai 15% eivät kuitenkaan ole mitään ainoita oikeita lukuja. Useimmilla kilpailijamailla talous kasvaa ja palkat nousevat, joten ilman riitelyä aikaansaatava 3% työllistämiskustannusten lasku olisi takuulla merkittävä juttu. Samalla sillä hallitus voisi todistaa politiikkansa toimivuuden tai toimimattomuuden.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Matti,

siiteeraan erästä, mielestäni tähänkin sopivaa, käytännönläheistä sanontaa:

"On aivan turha niin vähäpätöisin asein, kuin järjen avulla taistella päähänpinttymiä vastaan."

SAK hoitaa tämänkin savotan. Historia ja kokemus on sen takeena.

Käyttäjän PetriLariSalo kuva
Petri Salo

Kiitoksia kirjoittajalle mielenkiintoisesta näkokulmasta. Ja kommentoijille raikkaista kommenteista.

Te Matti Tukiainen vaikutatte rehdiltä henkilöltä, joten kirjoitan kohteliaimmin kommentin työssään pysyvästi vammautuneiden ja sairastuneiden puolesta. Vastausta en odota, muuta kuin sen, että asiakokonaisuus ei jää taas kerran näiden "isojen" asioiden jalkoihin. Ja hautaudu taas vuosiksi erilaisiin työryhmiin.

Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä itseäni kiinnostaa se, että pakkolakien osalta keskustellaan nyt niiden perustuslakien; ILO-sopimusten ja EU-lakien vastaisuudesta. Ja se on erittäin tärkeä asia. Toivottavasti SSS - hallitus ei hutiloi. Vaan perustaa toimensa yhteiskunnallisiin pelikirjoihin.

Nyt kaivattaisiin tai on kaivattu jo vuosia valaistusta siihen, että mihin lakeihin tai sopimuksiin perustuu se, että esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten alueella tapahtuu seuraavaa.

Tosiasiallista lainsäädäntövaltaa käyttävät työmarkkinajärjestöt (EK/SAK/STTK/AKAVA) yhdessä vakuutusalan etujärjestöjen ja valtion kanssa. Käyttäen myös tuomiovaltaa; kirjallisesti ja suljetusti toimivassa sanahirviössä; vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä.

Kuvio on rakennettu sellaiseksi, että vakuutusyhtiöt voittavat vakuutetun halutessaan aina. Ja kyllä ne sitä haluavatkin. Niin kuin hyvin tiedätte.

Eli työmarkkinajärjestöt (EK/SAK/STTK/AKAVA) käyttävät yhdessä vakuutusyhtiöiden etujärjestöjen ja valtion virkamiesten kanssa:
* lainsäädäntövaltaa
(* toimeenpanovaltaa?)
* tuomiovaltaa

Vakuutusyhtiöiden täysin ylivertaisen aseman takaa vuosina 2003-2007 voimaansaatettu kahden lääkärin loukku - lakipaketti. Joka saatettiin voimaan kaikessa hiljaisuudessa. Siitä löytyy kiinnostuneille tietoa avoimen internetin hakukoneita hyödyntämällä.

Nostankin esiin tapauksen siitä, miten kyseinen lakipaketti vaikuttaa tosielämässä. Hiljaiseksi vetää, vaikka olen luullut jo kaikki variaatiot kuulleeni. Ehken parhaiten dokumentoitu vakuutustaistelu tähän mennessä?

keskiviikko 26. marraskuuta 2014
Tapaus Hans Kallberg, osa 3
- Vakuutuslääketiede vs todellinen lääketiede -

"Olemme käsitelleet blogissamme Hans Kallbergin tapausta jo kahdesti aiemmin. Hänen kohtelunsa vakuutuslääketieteen temmellyskentällä on käsittämätöntä, eikä sovi tavallisen kadun tallaajan oikeustajuun ja – kuten tässä kirjoituksessa huomaamme – se ei sovi myöskään normaalilääketieteen edustajien ja lääketieteen huippuammattilaisten oikeustajuun ja lääketieteelliseen näkemykseen.

Se näyttää kuitenkin sopivan hyvin vakuutusyhtiöiden ja vakuutuslääkärien oikeustajuun. Se ei liene yllätys kenellekään tilannetta seuranneelle, sillä vakuutusyhtiöt ovat olleet mukana muokkaamassa vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeuskäytäntöjä omaksi turvakseen, voidakseen kumota riittävän suuren osan sairastuneiden ja vammautuneiden ihmisten korvaushakemuksista.

Aiheesta kertova blogikirjoituksemme on valitettavasti pitkä ja perusteellinen. Siitä syystä tähän on kerätty kirjoituksen sisällysluettelo kokonaisuuden hahmottamisen helpottamiseksi.

Esipuhe
Asian tausta ja tapahtumien kulku
Kaaviokuva valitusprosessista
ERÄ 0 – Lääketieteen asiantuntijat joukkueittain
ERÄ 1 – Melan päätös (Maatalousyrittäjien eläkelaitos)
ERÄ 2 – Tamlan päätös (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta)
ERÄ 3 – Vakuutusoikeuden käsittely, ajallinen syy-yhteys
ERÄ 4 – Vakuutusoikeuden käsittely, todennäköisyyskynnys
ERÄ 5 – Vakuutusoikeuden käsittely, oireilun syy-yhteys tapaturmaan
ERÄ 6 – Vakuutusoikeuden käsittely, kirjalliset todisteet
ERÄ 7 – Vakuutusoikeuden päätös, TÄYSTYRMÄYS!
Ottelun lopputulos
Lukijan omat päätelmät ja mielipiteet"

Kahden lääkäri loukku - lakipaketti tosielämässä:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2014/11/...

Ja jotta esimerkiksi työssään pysyvästi vammautuneiden ja sairastuneiden tilanteet eivät helpottuisi, niin melkoisen merkittävät tulossa olevat hinnankorotukset esimerkiksi vakuutusoikeuteen ovat synnyttäneet melkoisen shokkiaallon. Varsinkin, kun kirjallisesti ja suljetusti toimivan erityistuomioistuimen toiminnan laatu on ollut vuosikymmenten ajan järkyttävä.

Onneksi SAK:n päälakimies Timo Koskinen on ylittänyt edes sosiaalisen median uutiskynnyksen. Josta hänen suuntaansa lämpimät kiitokset.

"HÄLYTYS! – Vakuutusoikeus muuttumassa maksulliseksi?"
sunnuntai 18. lokakuuta 2015

"Maksaisitko Sinä vakuutusoikeuden, ilman tosiasiallisia perusteluita olevasta, hylkäävästä päätöksestä 250-500 €? Entä maksaisitko ilman tosiasiallisia perusteluita olevasta; hylätystä valituslupahakemuksesta korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen 500 €?

Ja pystyisitkö maksamaan, jos olisit joutunut olemaan sairastumisen tai vammautumisen myötä poissa työelämästä ja pahimmillaan ilman tuloja vakuutusoikeuskäsittelyä edeltävien muutoshakemuslautakuntien kielteisten päätösten takia?

Tässä mielipidekirjoituksessamme käsittelemme asiaa sairastuttuaan vuosien pituisiin vakuutustaisteluihin; ilman omaa syytään, juuttuneiden henkilöiden näkökulmasta.

KIRJOITUKSEN SISÄLLYSLUETTELO

Miksi tuomioistuinmaksulaki toteutaan myös vakuutusoikeudessa?
Tuomioistuinmaksulaki hallitusohjelmassa - ei mainintaa vakuutusoikeudesta
Tuomioistuinmaksulain julkitulo (hallituksen esitys he 29/2015)
Tuomioistuinmaksulain uutisoinnista tiedotusvälineissä
Tuomioistuinmaksulain esityksessä oleva hintataulukko
Julkinen keskustelu tuomioistuinmaksulain vaikuttavuudesta käyntiin
Kontradiktorinen periaate puuttuu vakuutusoikeusjärjestelmästä edelleen"

Kirjoitus osoitteessa:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2015/10/...

Voimia ja virkeyttä yhteiskuntasopimukseen tiimoilla käytäviin; ehken Suomen historian kovimpiin valtataisteluihin!

Käyttäjän JuhaHyvrinen kuva
Juha Hyvärinen

Petri Salo, ent. Kansanedustaja Vesa Laukkanen on hoitanut menestyksekkäästi näitä vakuutusasioita siviilikanteen puolella. Otapa Vesaan yhteys.

Käyttäjän PetriLariSalo kuva
Petri Salo

Kiitos Juha vinkistä. Hans Kallberg olikin jo vastannut Laukkasen Vesan tilanteisiin. Hänen kaltaisiaan tarvittaisiin Suomeen heti 100 - 1000 kappaletta.

Ja mielellään heti sinne tapahtumaketjujen alkupäähän. Ennen kuin vakuutusalan yritykset saavat ohjautua tapauksia sivuraiteille. Ja merkkaamattomia miinakenttiä polkemaan.

Oikeastaan viimeinen toivo poliittista puolueista ovat perussuomalaiset. Miksi ja miten? Tässä Uusi Suomi Puheenvuoron bloggaus, johon toivottavasti tulee jatkoa.

Miten PS saa ääneni - eli PS oikeustaistelijana! Osa 1
6.12.2015 12:12 Henry Björklid 57 kommenttia
http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207923-miten...

Käyttäjän HansKallberg kuva
Hans Kallberg

vesa laukkanen ei ole ottanut enää uusia asiakkaita vuosiin. nyt jonossa oleva juttu määrä työllistää vuosikausia. lisäksi laukkanen on pääosin ajanut liikennevahinko tapauksia jotka on mahdollista viedä yleiseen oikeuteen jossa asiat ratkaistaan näyttöön perustuen toisin kuin erityistuomioistuimessa jossa päätös tehdään laajaa harkintaa käyttäen ei siis näytön perusteella, vakon asiantuntijat eivät ole lausumistaan rikosoikeudellisessa vastuussa ja lisäksi asiakirjat salataan 80 vuotta joten perusteita miksi mikin on kulloinkin päätetty ei saa nähtäväksi.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?...
https://www.youtube.com/watch?v=dYfvUy8HbJM
http://yle.fi/uutiset/vakuutusyhtio_ihmeparansi__a...

Esko Haukkala

Kyllä pitäisi SAK .ssa jo ymmärtää, että juna meni 50 vuotta sitten. Työntekijöiden ei kannata olla missään liitossa
Ja maksaa jäsenmaksuja sinne. Samat edut saa muutenkin esim Loimaan kassasta.
Pitäisi jo nähdä SUomen rajojen ulkopuolelle. Ei ole lakkoja Ruotsissa ja Norjassa kuin nimeksi Suomeen verrattuna.
SAK saa verottomasti jäsenmaksut ja VVO yms osingot verottomasti. Jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus olisi
Verotuksessa lopetettava.
Nyt vain uhotaan EK vastaan. Miksi olisi pitänyt sopia, kun aina lakkoaltis AKT uhkaa pysäyttää Suomen

Toimituksen poiminnat