*

MattiTukiainen

Huomio laittomien lakkojen syihin

Julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä 25.2.2015

 

Huomio laittomien lakkojen syihin

Suomalainen sopimusyhteiskunta joutui kritiikin kohteeksi runsas viikko sitten, kun työmarkkinajärjestöjen neuvottelut työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamisesta päättyivät tuloksettomina. Julkisessa keskustelussa päähuomio on kiinnittynyt kysymykseen niin sanottujen laittomien lakkojen ehkäisystä korottamalla niistä koituvia hyvitysmaksuja. Oikeasti kysymys on siitä, halutaanko paneutua laittomien lakkojen syihin syyllisten etsimisen sijasta.

Laiton lakko on tilanne, jossa ammattiliitto – tai useimmiten ammattiosasto – käynnistää lakon tai muun työtaistelun työehtosopimuksen ollessa voimassa. Solmiessaan työehtosopimuksen palkansaajapuoli sitoutuu siihen, että sopimuksen aikana vallitsee työrauha eli ei järjestetä lakkoja. Vastaavasti työnantaja sitoutuu maksamaan sopimuksen mukaista palkkaa ja tarjoamaan muutkin sopimuksessa mainitut työehdot.

Laiton lakko on oikeammin sanoen sopimusrikkomus. Sen mikä lakko on sopimusrikkomus, päättää työtuomioistuin lakon kohteeksi joutuneen osapuolen vietyä asian sen käsittelyyn. Työtuomioistuimessa ovat molemmat työmarkkinoiden osapuolet edustettuina. Puheenjohtajana toimii puolueeton juristi.

Jos työtuomioistuin katsoo lakon sopimusrikkomukseksi, se voi määrätä rikkomukseen syyllistyneelle osapuolelle hyvityssakon, joka voi suuruudeltaan olla enintään 30.900 euroa. Useimmiten hyvityssakot ovat alle 10.000 euroa.

Tämä kaikki tuntuu varsin selvältä ja oikeudenmukaiseltakin. Jopa työnantajien vaatimus hyvityssakkojen tuntuvasta korottamisesta voi tuntua reilulta.

Mutta miksi liitto tai ammattiosasto järjestää laittoman lakon? Tekeekö se sen piruuttaan tai pahuuttaan? Eikö lakko voi johtaa työnantajan tilanteen heikentymiseen, jopa konkurssiin ja työpaikan menetykseen? Ei sellaista kukaan halua.

Valtaosa laittomista lakoista on mielenilmauksia tilanteissa, joissa työnantaja ilmoittaa merkittävistä henkilöstön irtisanomisista. Tällöin työpaikan porukka pitää kokouksen ja marssii ulos. Puhutaan surulakoista. Kysymyksessä on selkeästi sopimuksen vastainen teko, josta hyvityssakko napsahtaa. Aika moni on joskus elämänsä aikana tällaiseen tilanteeseen joutunut. Olen aika varma, että useimmat pitävät ulosmarssia tällaisessa tilanteessa varsin oikeutettuna ja ymmärrettävänä.

Toinen ja vakavampi syy laittomaan lakkoon on työnantajan ilmeisen väärä tai jopa laiton tulkinta työehtosopimuksen soveltamisesta. Suomessahan on niin, että työnantajalla on sopimusten tulkintaoikeus. Liitolla tai ammattiosastolla on mahdollisuus haastaa työnantaja käräjäoikeuteen sopimustulkinnasta. Se tie on kuitenkin hidas ja tulkintatilanne menee useimmiten ohi. Tällöin liitto tai osasto saattaa tehdä arvion, että panemalla niin sanotusti pehvaa penkkiin päästään tulkinnasta pitämään neuvonpitoa ja kenties yhteiseen tulkintaankin.

Juuri tätä neuvottelua tulkintatilanteissa ay-liike haluaa edistää. Siihen on ilmeinen tarve. SAK teki tammikuussa kyselyn erilaisten työpaikkojen luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kyselyn tulos oli tyrmäävä: Peräti kolmannes luottamushenkilöistä koki työnantajan syyllistyvän vääriin, jopa laittomiin työehtosopimusten tulkintoihin. Mukana on myös selviä alipalkkausrikkomuksia.

Karille ajautuneissa neuvotteluissa työnantajan päätavoite oli hyvityssakkojen moninkertaistaminen, kun ay-liike haki mallia, jossa sopimuksen tulkintatilanteissa haettaisiin neuvotteluja tulkinnasta tarvittaessa myös liittotasolla.

Vaikka neuvottelut nyt menivät kiville, keskustelu pelisääntöjen uudistamisesta tulee jatkumaan. Yhteisen näkemyksen löytäminen edellyttää kuitenkin sitä, että myös työnantaja haluaa puuttua sopimusrikkomusten syihin, ei vain niistä koituviin rangaistuksiin.

Matti Tukiainen
SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän PetriKRundelin kuva
Petri K Rundelin

Mielestäni EK:n edustaja käyttää julkisuudessa epärehellistä retoriikkaa
puhuessaan ns. "laittomista" lakoista ja "laittomasta" veronkierrosta.

Tai "vanhoista" laeista.

No SAK ei missään nimessä voi tässä kyykkäillä, kyllähän keskiluokan sekä
työttömien rahat luovat myös työpaikkoja, sekä kerryttävät ALV:n kautta
rahaa paljonpuhuttuun "kestävyysvajeeseen".

Olisi mukava nähdä faktaa, paljon on valtiolle reaalinen verokertymä/1e käytettynä esim. ravintoloihin,partureihin tai ruokaan; mikäli otetaan huomioon heidän kulutuksesta syntyneet yritykset, heidän palkkaamat henkilöt, heidän yritysvero, työntekijöiden kuluttama raha taas tuotteisiin, palkkaverot jne, siis koko rahankierron tuoma hyöty valtiolle keskimäärin esim. kun kysymyksessä olisivat kotimaiset pienpalveluyritykset, sekä todennäköiset kulutuskohteet.

-PR

ulf fallenius

Lakot on hyvä asia siinä menetettiin aikanaan paperiteollisuus ja vähän muutakin.Ehdotan että Ay liike lakkoilisi vieläkin enemmän niin mitä nopeammin siitä pääsee eroon ja olkaa työttömänä.

Käyttäjän PetriKRundelin kuva
Petri K Rundelin

SAK voisi itse perustaa esim.osuuskuntia lähtevien yritysten tilalle, voitot
menisivät liiton kassaan.

-PR

ulf fallenius
Käyttäjän PetriKRundelin kuva
Petri K Rundelin

Ja/tai aloittaa puoluetoiminnan suoraan "työväenpuolueena", kampanjointi
rahaa yms. on riittävästi.

-PR

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Matti, tervehdys !

"pakko" se on panna lusikkansa tähänkin soppaan; mihinkäs sitä seepra... ;)

http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1880...

EK:n haukoilla on jahti päällä. Eihän siitä hyvä seuraa. Mutta sitähän saa mitä tilaa.

Toni Lahtinen

"Jos työtuomioistuin katsoo lakon sopimusrikkomukseksi, se voi määrätä rikkomukseen syyllistyneelle osapuolelle hyvityssakon, joka voi suuruudeltaan olla enintään 30.900 euroa. Useimmiten hyvityssakot ovat alle 10.000 euroa. Tämä kaikki tuntuu varsin selvältä ja oikeudenmukaiseltakin."

LAITTOMAN lakon kohteeksi joutunut yritys voi menettää miljoonia, ja sinä kirjoitat mahdollisesti alle 10000 EUR:n hyvityksistä oikeudenmukaisina.

"Valtaosa laittomista lakoista on mielenilmauksia tilanteissa, joissa työnantaja ilmoittaa merkittävistä henkilöstön irtisanomisista."

Suurin osa irtisanomisista on varautumista esim. tilauskirjoissa näkyvään kysynnän heikkenemiseen tai reagointia jo päällä olevaan heikkoon taloustilanteeseen. Kun vähän ylempänä mainitsit huolen työpaikkojen menetyksistä mahdollisen konkurssin seaurauksena, muuttuuko tilanne jotenkin, jos yritys pyrkii sopeuttamaan toimiaan taloustilanteen muuttuessa. Vaaranahan tällaisissakin lakoissa on työnantajan konkurssi ja kaikkien jääminen työttömiksi.

"Toinen ja vakavampi syy laittomaan lakkoon on työnantajan ilmeisen väärä tai jopa laiton tulkinta työehtosopimuksen soveltamisesta."

Eikös tuon mainitsemasi työtuomioistuimen, jossa siis myös työntekijäpuoli on edustettuna, pitäisi tällaisissa tapauksissa kyetä arvioimaan työnantajan laittomat/väärät tulkinnat, ja toteamaan lakko tämän seurauksena lailliseksi.

"Peräti kolmannes luottamushenkilöistä koki työnantajan syyllistyvän vääriin, jopa laittomiin työehtosopimusten tulkintoihin."

Pitää muistaa, että tämä on vain yhden osapuolen näkemys, ei siis objektiivinen totuus. Vaikka sopimusosapuolilla olisi toisistaan eroavia näkemyksiä sopimustekstin tulkinnasta, ei tämä silti tarkoita automaattisesta sitä, että toinen osapuoli syyllistyisi vääriin/laittomiin tulkintoihin. Sanallisissa sopimuksissa on valitettavasti aina jonkin verran tulkinnan varaa, varsinkin kaikenlaisten erikoistapausten kohdalla, koska kaikkien erikoistapausten tulkintoja ei yleensä huomata/pystytä erikseen sopimukseen kirjaamaan. Ja tässäkin pätee edellinen kommenttini työtuomioistuimesta, jonka pitäisi kyetä tällaiset tulkintaerimielisyys ratkaisemaan.

Toimituksen poiminnat