*

MattiTukiainen

Hiljainen työreformi?

Kolumni julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä 15.11.2014

 

Hiljainen työreformi?

Suomen yrittäjät ovat nostaneet päällimmäiseksi vaalitavoitteekseen nykymuotoisen työmarkkinayhteistyön ja sopimisen lopettamisen. Järjestön uusi puheenjohtaja Jyrki Mäkynen on julistanut lehdistössä ottavansa ”kolmikannasta kuristusotteen”. Päätavoitteena on työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen.

Ajattelu lähtee siitä käsityksestä, että Suomen etu tässä tilanteessa olisi toimivan yhteistyön lopettaminen sekä siirtyminen epävarmaan ja konfliktiherkkään tilaan. Talouskasvun ja työllisyyden uskotaan paranevan, jos työntekijöiden oikeuksia heikennetään. Hämmästyttävästi Suomen ongelmat eivät siis johtuisikaan Euroopan velkakriisistä, Venäjän tilanteesta, teollisuuden rakennemuutoksesta tai oman finanssipolitiikan kiristämisestä, vaan siitä että matalapalkka-aloilla maksetaan liian hyviä palkkoja.

Suomalainen palkkataso ei ole euroissa mitaten ja Euroopan muihin maihin verraten mitenkään korkea. Ongelmamme on tuottavuus, joka on Nokian vaikeuksien alkamisen jälkeen kehittynyt huonosti. Tuottavuuden ja innovaatioiden kehittämisestä vastaavat yritykset. Työnantajien on syytä katsoa välillä myös peiliin ay-liikkeen parjaamisen sijasta.

Työmarkkinoiden vakauden ja toimivuuden sekä koko talouden kannalta on tärkeää säilyttää yleissitovat työehtosopimukset. Yleissitovuuden avulla voidaan laajasti turvata palkansaajien työsuhteiden vähimmäisehdot ja estää palkkojen polkeminen. Yleissitovuudella voidaan keskitetysti ohjata palkankorotuksia, ja toisaalta estää haitallinen palkkakilpailu ja kilpailun vääristyminen yritysten välillä.

Toisin kuin väitetään, yleissitoviin työehtosopimuksiin liittyy usein myös joustavuuden mahdollisuus, sillä niiden pohjalta useilla aloilla ja työpaikoilla tehdään paikallisia sopimuksia. Työpaikkatason sopimisen toimintaedellytyksiä ja neuvottelukulttuuria on kuitenkin kehitettävä siten, että neuvotteluosapuolten asema on tasavertainen ja ratkaisuihin päästään aidosti neuvotellen – ei isäntävaltaa käyttäen sanellen.

Yleiskorotukset tukevat tuottavuuden kasvua, takaavat tietynasteiset korotukset kaikille ja vaikuttavat myönteisesti ostovoimaan. Yleisen tuottavuuskehityksen mukaan mitoitetut tasasuuret yleiskorotukset kannustavat myös yrityksiä kehittymään ja kehittämään omia palkkajärjestelmiään paikallisen sopimisen mahdollistamin tavoin. Samalla ne takaavat kaikille työntekijöille oikeudenmukaisen ansiokehityksen.

Yleissitovuuden vastustajat ovat asettaneet toivonsa ns. varmaan vaalivoittajaan, eli Keskustaan ja puheenjohtaja Juha Sipilään. Taannoisessa televisiokeskustelussa elinkeinoministeri Vapaavuoren kanssa herrat olivat herttaisen yksimielisiä talouslääkkeistä. Kun puheeksi tuli yleissitovuus, Juha Sipilä kiersi suoraa vastausta ja totesi vain työmarkkinoiden joutuvan sopeutumaan kovempaan Virosta tulevaan kilpailuun. Ajaako Keskusta siis sammutetuin lyhdyin radikaalia muutosta Suomen työmarkkinoille?

Samaan aikaan Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb on kertonut haluavansa poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Yleissitovuuden kyseenalaistaminen ja jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen ovat harvinaisen pahasti ristiriidassa sen kanssa, että molemmat puolueet ovat julistaneet tahoillaan ”vastakkainasettelun olevan ohi” ja rakentavansa Suomea ”sopien, ei riidellen”.

Seuraavat vaalit ovat Suomelle ratkaisevan tärkeät. Palkansaajien on saatava puoluejohtajilta selvät vastaukset siitä, mitä he aikovat hallitusvastuussa tehdä. Aiotaanko sopimusyhteiskuntaa vahvistaa vai murentaa? Säilytetäänkö yleissitovuus vai aiotaanko työmarkkinoiden heikoimpien palkkoja ja työehtoja heikentää nykyisestä? Onko työreformi kaivettu Atlantin pohjasta osaksi kevään vaalikeskustelua?

Matti Tukiainen SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Ei edelleenkään tarpeeksi työttömiä,,jatkatte tuota samaa paskaa vaikka olisi 1100000 työtöntä ??
siis molemmat,ek ja sak ja akava ja kaikki muut siellä,-menkää kentälle välillä !

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Samaa mieltä. Tämäkin herra ilmestyy tänne neljännesvuosittain kertomaan tarinaa pahoista työnantajista ja luukulla jonot vaan kasvaa.

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi

Mitä sellaisella työllä tekee, josta ei riittävää palkkaa makseta? Kyllä se on vaan niin yksinkertainen yhtälö, että työntekijä, jolla on varaa kuluttaa, käyttää ostovoimaansa ja hyödyttää elinkeinoelämää. Työntekijöiden palkkojen polkeminen yms. on ihan samaa kuin lihotussian appeen pienentäminen suuremman voiton toivossa. Minusta SAK saisi terävöittää huomattavasti otettaan. Jokseenkin meltoa touhua on viime vuosina nähty sieltä päin!

Markku Laaksonen

Suomalainen palkkataso ei ole euroissa mitaten ja Euroopan muihin maihin verraten mitenkään korkea.
Palkkakustannus ei ole ainoa osa yksikkökustannuksista tulee verrata työn kokonaishintaa eir maissa. Samalla tavalla on hyvä huomioida ostovoima.

Blogisti vetäisee esiin varsin kevyesti vain yhden erän.

Toimituksen poiminnat