*

MattiTukiainen

Valta vaihtuu Ruotsissa

 

Valta vaihtuu Ruotsissa

 

Ruotsissa käytiin viime sunnuntaina vaalit, joissa valittiin päättäjät kolmelle tasolle: Ruotsin eduskuntaan, maakäräjille ja kuntiin. Ruotsia lähes kymmenen vuotta hallinnut Fredrik Reinfeldtin johtama porvaririntama koki rajun tappion ja joutuu väistymään hallitusvastuusta. Reinfeldtin oma puolue Maltillinen kokoomus menetti ääniosuuttaan yli 7 prosenttiyksikköä.

Vaalien voittajaksi nousi Sosialidemokraattinen puolue saaden 31,3 prosentin kannatuksen. Demarit eivät kuitenkaan lisänneet ääniosuuttaan kuin 0,4 prosenttiyksikköä. Eniten kannatustaan lisäsivät Ruotsidemokraatit tuplaamalla ääniosuutensa 13 prosenttiin.

Ruotsidemokraatit on avoimen ulkomaalaisvastainen puolue, jossa on selviä yhtymäkohtia Suomen perussuomalaisten kanssa. On kuitenkin tärkeää mainita, että perussuomalaiset ei ole samalla tavalla rasistinen puolue kuin Ruotsidemokraatit, vaikka epäilemättä perussuomalaisten joukosta löytyy ihan pesunkestäviä uusnatsejakin.

Vaikka Ruotsin vaalit johtavatkin nykyisen hallitusvallan kaatumiseen, eivät vaalit antaneet selvää vastausta siihen, millainen hallitus länsinaapuriimme nyt syntyy. Se on selvää, että hallitustunnusteluja johtaa demarien puheenjohtaja Stefan Löfven – entinen metalliliiton puheenjohtaja.

Jossain vaiheessa kesällä näytti siltä, että demarien johtama blokki, johon heidän itsensä lisäksi kuuluivat ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue, saisi enemmistön eduskuntaan. Vaalikampanjan loppusuoralla tilanne kuitenkin tasoittui ja ennen kaikkea ruotsidemokraatit nousivat ja näin ollen kummallakaan blokilla ei ole eduskunnassa enemmistöä.

Vähemmistöhallitus ei Ruotsissa sinänsä ole mikään harvinaisuus. Yleensä on kuitenkin ollut niin, että vähemmistöhallitus on tehnyt vaalikauden mittaisen sopimuksen jonkun itseään suhteellisen lähellä olevan puolueen kanssa. Sellaisen aikaan saaminen näyttää nyt hankalammalta juuri ruotsidemokraattien nousun takia. Kaikki muut puolueet ovat nimittäin vankasti luvanneet, etteivät ne ryhdy minkäänlaiseen yhteistyöhön rasistisen puolueen kanssa.

Yksi mahdollinen tapa ratkaista tilanne olisi demarien ja kokoomuksen yhteishallitus. Näillä puolueilla olisi parlamentaarista voimaa riittävästi muodostaa enemmistöhallitus. Tässä tullaan kuitenkin yhteen ruotsalaisen ja suomalaisen yhteiskunnan eroista. Hallitusyhteistyö kahden suurimman puolueen kesken nähdään molemmissa puolueissa täysin mahdottomana.

Tilanteeseen sopivin ratkaisu olisi se, että Löfven muodostaa vähemmistöhallituksen yksin tai yhdessä ympäristöpuolueen kanssa ja tekee tukisopimuksen vasemmistopuolueen ja kansanpuolueen kanssa. Sekin ylittää Ruotsissa vahvan blokkirajan, mutta ei ole samalla tavalla pyhäinhäväistys kuin yhteistyö demarien ja kokoomuksen kesken, koska kansanpuolue on vajaan viiden prosentin kannatuksella paljon pienempi kuin kokoomus, ja koska demareilla ja kansanpuolueella on monissa asioissa aika läheiset linjaukset.

Onnistuuko Löfven uuden avauksen tekemisessä, jää nähtäväksi. Hänen omaa suhtautumistaan kuvaa se, että hän jo vaalikampanjan aikana useaan kertaan puhui siitä, että Ruotsissakin olisi aika katsella asioita hieman vanhoja blokkirajoja laajemmin.

Mikä sitten ratkaisi Ruotsin vaalit? Hieman kyynisesti rohkenen sanoa, että tärkein syy oli kansalaisten halu vaihtaa vallanpitäjiä. Toki asiaan vaikutti Löfvenin persoona ja se, että demarit olivat vakuuttavampia ennen kaikkea työllisyyden hoidossa ja hyvinvointipalvelujen turvaajana.

Heijastuvatko Ruotsin vaalit Suomessa ensi huhtikuussa pidettäviin vaaleihin? Eivät suoranaisesti, mutta uskon Ruotsin tuloksen kohentavan demarien gallupien kolhimaa itsetuntoa. Jos niin käy, ei SDP:n gallup-suosio jää 15 prosentin tienoille vaan nousee kohti 20 prosenttia, jopa sen ylikin.

Matti Tukiainen
SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat