MattiTukiainen

Rikkidirektiivi suuri uhka työllisyydelle

Rikkidirektiivi suuri uhka työllisyydelle

 

Viime tiistaina oli erikoinen tilaisuus liikenneministeriössä.
Työnantajien ja palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lähetystö
jäsenliittoineen luovutti yhteisen vetoomuksen rikkidirektiivin
voimaantulon lykkäämiseksi ja sen aiheuttamien suomalaisen
teollisuuden kilpailukykyä heikentävien vaikutusten
lieventämiseksi.

 

Rikkidirektiivin taustalla on YK:n alaisen merenkulkualan järjestön IMO:n vuonna
2008 tekemä päätös, jonka mukaan rikkipäästöjä pitää
alentaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU:n alueella IMO:n päätös
pannaan toimeen direktiivillä, joka sitoo kaikkia jäsenmaita.

 

Tavoite rikkipäästöjen alentamiseksi on sinänsä oikea. Ongelma tulee
siitä, että valmistumassa olevan direktiivin mukaan rikkipäästöjen
tulee laskea Euroopan pohjoisilla merialueilla (Itämeri ja
Pohjanmeri) nykyisestä 1 prosentista 0,1 prosenttiin vuodesta 2015
alkaen. Sen sijaan Euroopan eteläisillä (Välimeri) merialueilla
päästöjen tulee laskea nykyisestä 5 prosentista 0,5 prosenttiin
vuodesta 2020 alkaen.

 

Rikkipäästöjen alentaminen voi käytännössä tapahtua joko käyttämällä
vähärikkistä polttoainetta tai asentamalla laivoihin
rikkipesureita. Polttoainetta on jo olemassa, mutta sen saatavuudesta
nopeasti tapahtuvan kysynnän kasvun oloissa on suuria epäilyjä.
Rikkipesureiden tekninen valmius on vielä kokeiluasteella, eikä
niitä edes voi asentaa kaikkiin vanhempiin laivoihin.

 

Rikkidirektiivi aiheuttaa Suomen vientiteollisuudelle erittäin suuret kustannukset.
Arviot vaihtelevat 200 miljoonasta eurosta jopa 1,2 miljardiin
euroon. Ylimmät kustannusvaikutusarviot merkitsevät yli 20.000
työpaikan suuruista rahasummaa. Pahimmillaan rikkidirektiivin
voimaantulo voisi siis johtaa jopa 20.000 työpaikan menetykseen.
Välilliset vaikutukset palvelujen puolella ja julkisessa taloudessa
lisäävät vielä tätä tuskaa.

 

Erikoista tässä on se, että päästörajat ovat jo nyt ja olisivat
tulevaisuudessakin erilaiset Itämerellä kuin Välimerellä. Tätä
on kovin vaikea ymmärtää varsinkin kun samaan aikaan näyttää
täältä pohjoisesta virtaavan suoraa rahaa satoja miljoonia euroja
eteläisen Euroopan maiden pankkien ja valtion talouksien tukemiseen.

 

Erityisen vaikea on ymmärtää, miksi rankemmat päästörajat tulevat voimaan
jo vuonna 2015, kun eteläinen alue saa 5 vuotta aikaa sopeutua
direktiivin vaikutuksiin.

 

Suomen hallitus on direktiivin valmistelun ajan yrittänyt toimia sen
puolesta, että etelä ja pohjola olisivat samalla viivalla, mutta ei
ole saanut tukea oikeastaan muilta mailta kuin Virolta. Ruotsin,
Puolan ja Saksan passiivisuus ihmetyttää. Ehkäpä ne saavat
tavaransa maailmanmarkkinoille junalla tai rekoilla, kun Suomesta
merikuljetus on useimmissa tapauksissa ainoa tapa viedä tavaroita
maailmalle.

 

Aivan direktiivin käsittelyn loppumetreillä näyttää Saksa heränneen
huomaamaan etelän ja pohjoisen erilaisen kohtelun. Viimeinen
oljenkorsi näyttää olevan se, että vaikka päästörajat
jäisivätkin erilaisiksi, voimaantulo tapahtuisi molemmissa osissa
Eurooppaa samaan aikaan eli vuonna 2020. Se antaisi huomattavasti
paremmat mahdollisuudet sopeutumiseen myös Suomessa.

 

Jos tässä ei onnistuta, seuraukset ovat Suomelle, Suomen
vientiteollisuudelle ja sitä myöten työllisyydelle hyvin tuhoisia.
Mahdolliset tuet, joilla direktiivin vaikutuksia voidaan lievittää,
on pääosin maksettava Suomen omalla rahalla. Kun puhutaan useiden
satojen miljoonien eurojen suuruisesta potista, on selvää, että
helpotukset vientiteollisuudelle katetaan palkansaajien verotuksella
tai leikkaamalla valtion menoja.

 

Ei siis hyvältä näytä. Niin, arvatkaapa kuka oli liikenneministerinä
vuonna 2008, kun Suomikin oli hyväksymässä rikkipäästölinjausta
IMO:ssa. Se oli Anu Vehviläinen (kepu).

 

Matti Tukiainen
SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja

Julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä tänään 3.7.2012.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Asta Tuominen

Muuten ansiokas kirjoitus, mutta loppu pilasi sen:
"Ei
siis hyvältä näytä. Niin, arvatkaapa kuka oli liikenneministerinä
vuonna 2008, kun Suomikin oli hyväksymässä rikkipäästölinjausta
IMO:ssa. Se oli Anu Vehviläinen (kepu)."

Suomi on jo sellaisessa suossa, että tästä eteenpäin ei enää päästä syyttelemällä vaan tekemällä yhteistyötä yli puoluerajojen.

Syyttely sulkee vain ovia ja hankaloittaa jatkoa, sillä kaikista puolueista löytyy järki-ihmisiä, joita tarvitaan asioiden muuttamiseen.

Käyttäjän MattiTukiainen kuva
Matti Tukiainen

En minä mitään tai ketään syyttänyt. Kerroin vain tosiasian. Jos joku kokee sen syytökseksi, pyydän anteeksi. Poliittinen vastuu luonnollisesti on IMO:n päätöksen suhteen Keskustan Vehviläisellä, mutta eivät vastuusta pääse nykyisetkään hallituspuolueet.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Asta Tuominen: "Suomi on jo sellaisessa suossa, että tästä eteenpäin ei enää päästä syyttelemällä vaan tekemällä yhteistyötä yli puoluerajojen."

Minä uskon, että eteenpäin ei päästä niin kauan, kun (tahallaan tai vahingossa) järkyttävän surkeasti toimineet päättäjät pääsevät kuin koirat veräjästä. Syytteleminen on tärkeää moraalikadon ja kaunojen syntymisen estämiseksi. Mikään puolue ei ole yhden tai muutaman henkilön varassa. Epäpätevät ja/tai epärehelliset vastuuseen teoistaan, syrjään päivänpolitiikasta, ja uudet henkilöt heidän tilalleen. Sen jälkeen voidaan yrittää eteenpäin.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Näitä sopimuksia tulee solmia samassa neuvottelupöydässä esim.venäjän kanssa,ja vielä niinpäin että venäjä ehdottaa sopimusta ja vieläpä allekirjoittaa ensin,sitten voisi suomi harkita

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ilmastonmuutokseen rikkipäästöt vaikuttavat maapallon ilmastoa viilentäen, sillä poltetun rikin muodostamat pienet hiukkaset, eli aerosolit lisäävät pilvien muodostumista.

Laivojen rikkipäästöillä on merkitystä etenkin suurilla valtamerillä, joiden yläpuolella ei ole teollisuudesta ja ihmisen toiminnasta nousseita hiukkasia, eli aerosoleja, jotka helpottaisivat pilvien muodostumista.

Itämeren ylle aerosoleja kuitenkin nousee rantavaltioiden maa-alueilta.

Aerosolien vaikutus ilmastonmuutokseen on kuitenkin hyvin epävarmaa. Suomalaiset tutkijat ovat tällä alalla maailman huippua (mm. Kulmala ja Laaksonen) ja ovat osallistuneet IPPC:n tutkimukseen tällä alalla.

http://ilmastotieto.wordpress.com/2010/02/22/aeros...

Lauri Korhonen

Kiinalaiset kiittävät. Kyllä heille suomalaisten työpaikat kelpaa.

Vihdoinkin suomalaiset voivat keskittyä rauhassa siihen minkä parhaiten osaavat - maksamaan toisten velkoja ja tappioita velkarahalla. Ja luomaan vihreää tekniikkaa valtion tuella.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Hyvä, että myös ammattiyhdistysliike on järkiintynyt ja lähtenyt tässä asiassa perussuomalaisten linjoille. Toivoa sopii että tässä on kuitenkin kyse aidosta pyrkimyksestä vaikuttaa poliittisen siipenne edustajiin eduskunnassa, eikä vain yleinen yhteiskunnallinen keskustelunavaus.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Rikkidirektiivin positiivisena terveysvaikutuksena arvioidun parinkymmenentuhannen ennenaikaisen kuolemantapauksen välttäminen vuosittain Euroopassa olisikin ollut turha mainita. Raskaan teollisuuden osakkeenomistajien voitothan tässä ovat uhattuna. Eikä siinä vertailussa ihmishenki ole yleensä ollut juuri minkään arvoinen. Eikä toki Kiinassa ole vieläkään, joka aiheuttaa tässä sen todellisen haasteen teollisuudelle. Euroopassa sekä työvoiman hinta että ihmishenki on arvostettu teollisuuden kilpailukyvyn kannalta aivan liian korkealle.

Peri Ferio

Raskaan teollisuuden osakkeenomistajien voittojien lisäksi voisi hyvinvoivien demarityöläisten bemarien vaihtoväli joutua myös uhatuksi.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Pienhiukkaset laskevat ihmisten keski-ikää pari-kolme vuotta kaupungeissa. Rikki on vain yksi pienhiukkanen muiden joukossa.

Voidaan kysyä, mikseivät keskiurooppalaiset vähennä pienhiukkasia omilla rahoillaan?

Ai nii, miksi käyttää omaa rahaa, kun on ne suomalaiset, jotka haluavat aina auliisti maksaa kaiken.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Johtuisiko siitä, että laivojen päästöjen vähentäminen on erittäin kustannustehokas tapa vähentää terveyshaittoja Itä- ja Välimeren rantavaltioissa. Kyllä osa terveyshyödyistä koituu meille helsinkiläisillekin parempana ilmanlaatuna. Kyllä niitä muitakin konsteja käytetään myös Euroopassa. Esimerkiksi uusien autojen dieselmoottoreiden hiukkaspäästöt on pantu kuriin. Maalla liikennepolttoaineista rikki on saatu kitkettyä lähes kokonaan pois. Aikaa varautumiseen on ollut, joten jos ollaan vielä housut kintuissa vaatimassa lisäaikaa, niin se on tyhmyyttä. Odotusaikana on jo tapettu 100.000 ihmistä ennen aikojaan.

Käyttäjän JormaHrknen kuva
Jorma Härkönen

Nyt ollaan sitten liikkeellä kirjelmien kanssa, kun on jo liian myöhäistä. Vaikka syytellä ei pidäkään, niin vahinko tapahtui Matti Vanhasen hallituksen aikana ja nimenomaan ympäristöministeriön ajamana. Liikenneministeriö oli saamieni tietojen mukaan asiasta varsin pimennossa, ehkä jopa ministeri itse. Ympäristöministerinä tuolloin oli Paula Lehtomäki eikä pääministeri Vanhanen halunnut kävellä ympäristöministerinsä yli tuolloin.

Teollisuus ja sen etujärjestöt yllätettiin housut kintuissa. Mitään kuulemiskierrosta ei pidetty. Suomi siis itse ajoi tätä asiaa alunperin pelkästään ympäristöasiana, analysoimatta seurauksia vientiteollisuudelle sen kummemmin.

Logistiikka-alalla valmistaudutaan direktiiviin mm. hakemalla uusia reittejä esim. Venäjän ja Via Baltican kautta. Lopputulos on siis se, että kuljetuyksia siirtyy mereltä maanteille. Täysin päinvastainen kuin EU:n ns. Valkoisen kirjan tavoite.

Käyttäjän Sweep kuva
Kai Samanen

Pöllitty perussuomalaisilta , mutta hyvä myöhäisherääminen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tuskinpa tuosta rikkidirektiivistä on Suomelle kuitenkaan niin paljoa haittaa pitkässä juoksussa. Sehän pakottaa Suomen uudistamaan teollisuuttaan, mikä olisi kuitenkin pitkässä juoksussa välttämätöntä.

Käyttäjän juhabjornman kuva
Juha Björnman

Huoli on suuri, neuvottelut ei tuota tulosta, miksi ei voisi ottaa käyttöön järeää toimintaa: eroaa IMO:sta ja tästä viitekehyksestä.

Käyttäjän JormaHrknen kuva
Jorma Härkönen

Björnman, varmaan siitä syystä, että se olisi aivan liian noloa Suomelle. Oltiinhan itse aloittellisia tässä asiassa.

Käyttäjän saarinenj kuva
Juhani Saarinen

Kyllä ay-liike on valitettavasti myöhässä tässäkin asiassa, Brysselin byrokraatit pyörittää Suomalaisia kuin pässiä narussa, teollisuus on ajettu halpamaihin, mitä AY-liike on tehnyt asiantilan suhteen, erittäin vähän, kritisoimisen sijaan olisi aikoinaan pitänyt tehdä jotain, mutta eipä tehty mitään.?
Paljon on puhuttu sopimusyhteiskunnan puolesta, mutta kiville menee sekin, milloinkahan AY-liike ottaa asioihin oikeasti kannanotot, eikä vain hymistele taustalla kuten on nyt tehty.?
EU alkaa olla todellinen uhka työväestölle sekä yhteiskunnalle, toisarvoisista asioista pidetään meteliä, mutta tolella tärkeät asiat sivuutetaan pelkällä olan kohautuksella, miksiköhän näin.?

Peri Ferio

Juhani Saarisella on varmaan hyviä ehdotuksia työväestön olojen parantamiseksi ja teollisuuden halpamaihin menon estämiseksi?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Laivojen rikkipäästöt minimaalisia verrattuna jatkuviin tulivuorten purkauksiin. Kohta kaiketi pierunikin tuhoaa otsonikerrosta, tosin se ei rikille haise, ainaskaan aina. Verolle se kuitenkin olisi pantava.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Pienhiukkasten vaarallisuudesta :

http://junksciencecom.files.wordpress.com/2012/04/...
http://junkscience.com/2012/04/18/epa-human-experi...
http://wattsupwiththat.com/2012/06/04/the-epas-une...

Pitäisi löytää jokin tutkimus, joka todistaa asian todeksi. Nyt asia taitaa olla urbaanilegendaa.

Itämeren rikkidirektiivi on typerä. Muualla ajellaan suuremmilla päästöillä vielä pitkään.

Tutkijat suunnittelivat rikkiyhdisteiden ruiskuttamista ilmaan ilmaston jäähdyttämiseksi. Nyt kai kokeillaan jotain alumiiniyhdisteitä ja mikrobeja ilmasto- ja pilvikokeiluissa. Kiinassa olympialaisissa varmistetiin säät keinotekoisesti.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Itse uskon, että suurin uhka työllisyydelle on Katainen ja Urpilainen ja heidän puolueensa tekemiset.

Muut on pähkinöitä. Kun pannaan kaikki verolle, menetetään kilpailykyky ja työllisyys, elintaso ja elämisen mahdollisuudet Suomessa. Rahat annettiin muualle ja sitouduttiin velkoihin. Lisäksi julkinen sektori syö rahaa. Suuri osa teollisuudesta on jo äänestänyt siirtymällä muualle.

Jälkiteollinen toistensa palvelu ei ole luonut lisää rahaa ja elintasoa. Vihreä teollisuus on ihan vitsi ja propagandaa, johon on laskettu yli 95 % tavallisia firmoja, jotka kokeilee vihreitä juttuja ja nekin tuilla. 20 mrd liikevaihdosta 19,5 mrd on muuta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suomi vaurastuu ainoastaan ulkomaan kaupalla. Siis viennillä.
Perheenikään ei vaurastu, jos lapseni keskenään tekevät kauppaa.
Urpilaisen ja Kataisen lisäksi en tiedä minkä valtion palveluksessa vihreät ovat. Eivät ainakaan Suomen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Itse en tiedä asiasta enempää kuin mitä olen lukenut ja senkin pääasiassa Hesarin sivuilta 1.7. Pääkirjoitusta lukiessani huomio kiinnittyi lähinnä seuraavaan tekstiin, jota hämmästyneenä lueskelin.

"Eriarvoista kohtelua on pidetty kohtuuttomana. Samalla kuitenkin unohdetaan, että Suomi halusi sitä alun perin itse. Suomi anoi IMO:lta 1990-luvun lopulla pääsyä rikkirajoitusalueeksi mutta etelän maat eivät.""

Eli Suomi saa vain sitä mitä on itse tilannut, eli kakkinut omaan pesäänsä, kuten aika usein ennenkin.

Vientiteollisuuden vaikeudet lisääntyvät ja sen myötä myös ennestäänkin huonot työllisyysnäkymät, mutta pääasiahan on että suomalaiset toimivat aina oikein - muut saavat rauhassa toimia oman moraalinsa mukaan?

Velvoitteita ja maksuja meillä riittää... Ettei vain jäisi pää vetävän käteen? Ei sen niin väliä kuka maksaa - kaikillahan rahaa on, sanoi entinen mies Laihialtakin. Maksa sinä.

Käyttäjän JormaHrknen kuva
Jorma Härkönen

Kiristystä säädöksiin ajoivat alun perin ennen kaikkea Suomi ja Ruotsi. Suomi on kuitenkin jokseenkin ainoa kärsijä, sillä Ruotsin viennistä niin suuri osa kulkee heidän länsirannikon satamiensa, erityisesti Göteborgin kautta sekä myös maanteitse ja rautateitse Juutinrauman sillan yli Keski-Eurooppaan. Ruotsille asian ajaminen oli siis toisaalta kevyt päätös ja ehkä siellä jopa ajettiin oman teollisuuden etua nimenomaan Suomeen nähden tässä asiassa. Selvää on, että direktiivin johdosta Suomessa tullaan sulkemaan entisten lisäksi vielä lisää tehtaita.

On kerrassaan hämmästyttävää, että suomalaista teollisuutta ja logistiikkaoperaattoreita ei kuultu silloin, kun asiaa valmisteltiin IMO:ssa, josta se tuotiin valmiina EU:lle. Lopputulema on siis se, että kun Itämerelle tulee 0,1 % rajoitus parin vuoden kulttua v. 2015, niin Välimerelle se tosiaan tulee - niin kuin Tukiainen mainitsee - v.2020, mutta ei näin tiukkana edes silloinkaan vaan 0,5 %:na.

Tukiainen näpäyttää lopuksi silloista liikenneministeri Vehviläistä, mutta kysymys kuuluukin: tiesikö edes Vehviläinen tästä? Se pitää jonkun häneltä kysyä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Minun mielestäni pitäisi käyttää näin syntynyttä tilannetta hyväksi, ja pyytää EU:lta erityisavustusta rautatien rakentamiseksi Suomesta sopivaan norjalaiseen satamaan. Näin saisimme kauan kaivatun rautatie yhteyden Jäämerelle.

Pekka Manner

Kepulithan tämän ajoita Suomeen, toinen joka asiaa edisti oli median lemmikki Paula Lehtomäki, nyt sitten maksetaan kovaa hintaa näiden kepulaisten mokailuista.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tässä linkki kirjoitukseen http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/358623/Rik..., jossa savukaasujen rikkipitoisuuksia tutkiva ympäristötekniikan dosentti pitää humpuukina Sati Hassin väitteitä “kymmenientuhansien ihmishenkien” pelastamisesta direktiivin avulla:

“Tämän päivän pienillä rikkidioksidipitoisuuksilla tuskin enää on minkäänlaista vaikutusta ihmisten terveyteen, joten pitoisuuksien vähentäminen ei myöskään siihen vaikuta. Nolla miinus nolla on nolla.”
“Hätäisellä aikataululla toteutettu rikkidirektiivi tuhoaa tuhansia suomalaisia työpaikkoja, vähentää yhteiskunnan mahdollisuuksia parantaa julkista terveydenhuoltoa ja lisää maantieliikennettä, mikä taas lisää onnettomuuksia ja nostaa kasvihuonekaasupäästöjä.
Savukaasujen rikinpoiston tutkijana kannatan tietenkin laivojen rikkipäästöjen vähentämistä. Tämän päivän puolivillaisella teknologialla ja liian nopealla aikataululla toteutettuna se on kuitenkin spekulatiiviseen hyötyyn verrattuna aivan liian kallista”, dosentti jatkaa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Te Korhola, kumoatte sovinistin, minun, käsitykseni, että kaunis ei voi olla älykäs.
Kaltaisianne edustajia tarvitsemme.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Jarl R. Ahlbeck tuossa Korholan esille tuomassa artikkelissa kertoo vain sen, mikä koko ajan on tiedetty, Suomen osalta tuo on vielä kärjistetympää koska meillä on jo maailman parhaat puhdistuslaitteistot käytössä,
mutta lähes pelkillä mielikuvilla luotu ja tuettu poliittinen agenda kiilaa reaalimaailman edelle niin voimakkaana, ettei näemmä millään muulla ole mitään väliä,
kommenteissakin tätä -suoraan sanottuna- mielipuolisuutta pönkitetään raamatullisilla argumenteilla.

Juha Mattila

Eräs tehtaanjohtajamme kävi Atlantin rannalla saman alan tehtaassa. Hän kysyi, onko teillä jo EU:n direktiivit käytössä, kuten meillä on pakko olla. Kollegat vastasivat, että asiaa on alettu valmistella...

Ulosliputuksellako tästä selvitään? Saadaan vaan valitettavasti loputkin suomalaiset merenkulun ammattilaiset maihin. Tai sitten teemme venäläisten kanssa vaihtokaupat. He käyttävät satamiamme je me heidän satamiaan. Rahtaamme siis vähät tuotteemme venäläisrekoilla Ust-Lugaan tms, niin ei tarvitse kalliisti rustata laivanpiippuja. Tai perustetaan vapaasatamia, jossa voisi olla toinen ja kolmaskin pelikasino!

Toimituksen poiminnat